Voit mitata sijaintisi työhyvinvoinnin nelikentällä

Peter Warr Hyvinvoinnin nelikenttä

Unelmatyössäkin voi uupua. Vuosia kestäneestä positiivisesta draivista voi päätyä pitkälle sairauslomalle. Merkit olivat ilmassa, silti on vaikea tajuta miten näin kävi. Mähän rakastan mun työtä!

Työhyvinvoinnin nelikenttä selittää, miksi näin voi käydä. Ylläolevan kuvan on tutkimuksessaan esitellyt Peter Warr. Sitä on edelleen kehittänyt Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.

Nelikenttä on monelle tuttu, mutta on uutta yhdistää siihen fysiologiset mittarit. Tiesitkö, että voit mitata sijaintisi työhyvinvoinnin nelikentällä?

Työhyvinvoinnin nelikenttä

Työhyvinvoinnilla on kaksi akselia. Pystyakseli kuvaa virittyneisyyttä, draivin määrää. Psyykkisen kuormituksen määrä kasvaa akselilla ylöspäin liikuttaessa. Pystyakseli ei kerro mikä on fiilis, vain vauhdin määrän.

Vaaka-akselilta näkee onko kyseessä mielihyvä vai mielipaha. Äärimmäisenä vasemmalla on surunaama, oikealla on mahtava fiilis. Aivan keskellä olo on neutraali, ei voi sanoa tunteeko jotain positiivista vai negatiivista. (On ihan ok, että välillä on neutraali olo.)

Missä lohkossa pelaan?

Omaa työhyvinvointia voi miettiä tämän kentän kautta. Ala kuvataan hyvinvoinnin nelikentän lohkot. Lue ja pohdi mihin itse työssäsi tai opiskeluissasi asetut.

Työhyvinvoinnin nelikenttä - työn imu

Yläoikealla ollaan hyvällä paikalla työnantajan mielestä. Myös monelle työntekijälle, yrittäjälle ja opiskelijalle tämä tuntuu ainoalta oikealta paikalta. Työn imussa saa paljon aikaan.

 Työ tuntuu mielekkäältä, tietää että oma panos on yritykselle tärkeä ja työssä kokee usein onnistumisen elämyksiä.

Työhyvinvoinnin nelikenttä - työssä viihtyminen

Oikealla alhaalla vauhtia ja virittymistä on vähemmän mutta olo on hyvä. Monella normaali päivä työssä sijaitsee täällä. Usein on kyse hyvästä keskittymisestä, jolloin ilman suurempaa intoilua saa paljon aikaan. Etätyö on usein tapa, jolla pääsee kokeilemaan tätä. Milloin sinä olet viimeksi tehnyt koko päivän työtä keskeytyksettä? Miltä se tuntui, mitä sait aikaan?

Työhyvinvoinnin nelikenttä - ylikuormitustila

Vasemmalla ylhäällä koetaan negatiivista stressiä. Paineet ovat kovat. Suorituskyky voi vielä olla korkealla, mutta pääsääntöisesti fiilikset ovat negatiivisia. Voi olla ahdistuksen kokemuksia, riittämättömyyttä. Ei jaksaisi, muisti pätkii. Silti kalenteri on ja pysyy täynnä ja vauhtia tuntuisi tarvitsevan vielä lisää.

Työhyvinvoinnin nelikenttä - työuupumus

Vasemmalla alhaalla elimistö on painanut hätä-seis -nappia. Reagointi vähenee tai loppuu, suorituskyky heikkenee. Mikään ei innosta, aamulla ei jaksaisi nousta sängystä. Yöuni ei palauta, nukkua voi ehkä vain pienissä jaksoissa. Ruokahalu saattaa mennä. Ollaan työuupumuksessa, tai lähellä sitä. Sosiaaliset suhteet kärsivät, on halu vetäytyä, ei jaksa harrastaa.

Työhyvinvoinnin nelikenttä on myös elämän nelikenttä

Kävitkö läpi äskeisen pohdinnan? Osaatko asettaa itsesi johonkin nelikentän lokeroon?

Pohdi vielä samaa vapaa-ajan kannalla. Missä olet, kun ajattelet itseäsi perheenjäsenenä, kaverina, harrastusporukassa? Mitkä asiat tuovat voimaa, mitkä palauttavat? Mitkä asiat vievät sinua kentällä oikealle, posiitiivisiin fiiliksiin?

Voiko työhyvinvoinnin ulottuvuuksia mitata?

Hyvinvoinnin pystyakselille löytyy mittareita. Moodmetric-teknologia tarjoaa virittyneisyydestä dataa selkeällä asteikolla 1-100.  Moodmetricin alin lukema on hyvinvoinnin nelikentän alalaidassa, luvussa 100 mennään maksimissa.

Moodmetric level 100

Moodmetric-datalla saa suoraan oman sijainnin työhyvinvoinnin nelikentän pystyakselilla. Moodmetric-mittaus on kuin työhyvinvoinnin paikkatieto.

Mielihyvää tai mielipahaa ei voi mitata sensoreilla tai digitaalisesti normaaliarjessa. Kasvonilmeentunnistusteknologiat pyrkivät tähän, mutta vielä ei ole olemassa laitteita arkikäyttöön. Vaaka-akselia voi siis tällä hetkellä reaaliaikaisesti arvioida vain henkilö itse.

Moodmetric Diary_Mood

Vaaka-akseli on työhyvinvoinnin määrityksessä tärkeä. Moodmetric-sovelluksen päiväkirjassa käyttäjä voi arvioida kokemukseen tai tilanteeseen liittyviä positiivisia ja negatiivisia tunteitaan.

Miten Moodmetric-sovelluksen päiväkirjamerkintöjä tehdään, ja miten niitä voi tarkastella yhdellä näytöllä?

Moodmetric-sovellukseen on helppo lisätä päiväkirjamerkintöjä. Puhelimen kalenterin merkinnät voi tuoda sovellukseen, tai tehdä lisäyksiä yksitellen. Merkintöjä voi tehdä elämän eri osa-alueille. Tässä esimerkki työpäivästä:

Moddmetric Diary, merkintä työpäivästä
Esimerkki: Moodmetric-päiväkirjamerkinnän tekeminen työpäivästä

Kaikki tehdyt päiväkirjamerkinnät näkyvät Moodmetric-sovelluksen Analytics-osiossa. Mitä enemmän merkintöjä tekee, sen tarkemmin pystyy elämäänsä seuraamaan. Merkinnät asettuvat kategorioittain nelikentälle. Sovellus laittaa ne automaattisesti oikeaan kohtaan mitatun Moodmetric-tason, ja itse annettujen hymy-, suru tai neutraalien naamojen perusteella.

Moodmetric-sovellus, Analytics, Työhyvinvoinnin nelikenttä
Moodmetric-sovelluksen Analytics näyttää sijaintisi hyvinvoinnin nelikentällä

 

Päiväkirjaominaisuutta voi käyttää arvioimaan hyvinvointia kotona, harrastuksissa, unessa tai muussa itselle tärkeässä elämän osa-alueessa.

Moodmetric-sovelluksen tekemä yhteenveto mittaustuloksista ja päiväkirjamerkinnöistä on kuten työhyvinvoinnin nelikenttä. Lisäksi oma sijainti kentällä määrittyy automaattisesti.

Kiinnostuitko Moodmetric-mittauksen käytöstä työhyvinvoinnin mittarina?

Moodmetric-mittaus sopii yritysten ja muiden organisaatioiden työhyvinvoinnin tutkimiseen ja seuraamiseen. Mittaus tarjoaa yksilöllistä tukea stressinhallintaan ja antaa tiimistä tai koko henkilöstöstä kokonaiskuvan. Moodmetric-älysormus on myös laajasti tutkimuskäytössä.

Kysy lisää mittauksen mahdollisuuksista ja miten se sopisi sinun organisaatiollesi!

Yhteystiedot:

Henna Salonius
[email protected]
044 309 6997

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

Reaaliaikainen mittaus motivoi kiinnittämään huomiota jaksamiseen joka päivä

oodmetric-blogi: Reaaliaikainen mittaus motivoi kiinnittämään huomiota jaksamiseen

Hyvinvoinnissa ja oman jaksamisen seurannassa palaute on tärkeää. Reaaliaikainen mittaus auttaa näkemään välittömästi, mikä on itselle kuormittavaa, mikä palauttavaa.

Viime aikoina lehtien palstoilla on saanut tilaa henkinen jaksaminen, työ- ja opiskelu-uupumus sekä burnout-kertomukset. Nämä tarinat kertovat jälkikäteen reagoinnista, tilanteista joissa stressi on jo päässyt kroonistumaan ja voimien loppuminen usein tulee yllätyksenä.

Psyykkisen kuormituksen hallinnassa katse pitää siirtää ennakointiin ja stressin kroonistumisen ennaltaehkäisyyn.

Yrityksille ja työterveyshuollolle on jo tarjolla työkaluja, joilla saadaan objektiivista, reaaliaikaista dataa yksilöiden henkisestä kuormituksesta. Oikein käytettynä nämä mittarit toimivat tehokkaina ennakoivan stressinhallinnan välineinä.

Mittarilla on väliä

Fyysistä kuntoaan kehittävä tai levon aikaisesta fyysisestä palautumisesta kiinnostunut hyötyy erilaisista aktiivisuusmittareista, joilla usein seurataan sykettä tai sykevälinvaihtelua.

Kiire, ahdistus, hallinnan tunteen menettäminen, ja positiivisella puolella innostus ovat kognitiivisesti ja emotionaalisesti stressaavia tiloja. Näiden havaitsemiseen on mittaustapoja, jotka tavoittavat jopa yksittäiset reaktiot, kuten yllättymisen.

Jos tavoitteena on ymmärtää paremmin psyykkistä kuormitusta, Moodmetric-mittaus tuo juuri tarvittavaa tietoa. (Lue lisää: Mitä Moodmetric-sormus mittaa.)

Tavallisen sormuksen tapaan pidettävä Moodmetric-älysormus on mittari, joka kerää tarkkaa tietoa psyykkisen kuormituksen tasosta kellon ympäri. Reaaliaikaisesti oman puhelimen sovelluksesta näkyvä mittaustulos motivoi kiinnittämään huomiota omiin valintoihin ja työssä jaksamiseen joka päivä.

Miksi mittauksen reaaliaikaisuus on tärkeää?

Me kaikki kaipaamme palautetta. Parhaiten palaute toimii, kun sen saa nopeasti. Tällöin se sekä havahduttaa että motivoi ja jättää paremman muistijäljen.

Reaaliaikainen mittaus myös koukuttaa positiivisella tavalla, se laittaa kokeilemaan asioita. Miten stressitasoni laskee, jos teen 5 minuutin hengitysharjoituksen?

Reaaliaikainen henkisen kuormituksen mittaaminenEsimerkki: Palaveri kestää yhdestä kahteen. Aihe on innostava, osanottajat tuovat esiin uusia ideoita, työ sujuu ja päätöksiä tehdään. Moodmetric-sormuksen käyttäjä seuraa vireystasoaan koko palaverin ajan ja näkee sen vaihtelevan 45 ja täyden 100 välillä. Vaihtoehtoisesti hän vilkaisee keskiarvon ja graafisen kuvan palaverin ajalta heti sen päätyttyä. Hän toteaa, että fiilis oli positiivinen ja vireystila korkea – kyseessä oli positiivinen stressi. Hän tietää jo, että on hyvä viettää muutama minuutti rauhallisessa ympäristössä ennen seuraavaa tehtävää. Vireystaso laskee, sympaattinen hermosto rauhoittuu ja keho sekä mieli saavat lepohetken.

Riittävän pitkä, kahden viikon mittausjakso on luotettava. Se sisältää sopivasti erilaisia päiviä, eikä yksittäinen poikkeava vuorokausi vaikuta merkittävästi kokonaiskuvaan.

Moodmetric-mittaus antaa tietoa henkisen kuormituksen tasosta

Oikea mittari lisää itsetuntemusta ja auttaa rajanvedossa. Mittarit voivat olla avuksi jaksottain tai jatkuvasti, kunnes henkilön hallinnan tunne henkisen kuormituksen suhteen on kohentunut.

Moodmetric-älysormuksella tehtävä reaaliaikainen mittaus antaa jatkuvaa tietoa kuormitustasosta, ja miten päivän tekemiset tasoon vaikuttavat.

Kahden viikon Moodmetric-mittausjakso on riittävä henkisen kuormituksen kartoittamiseen, jos tasot ovat normaalit. Jakson voi uusia vaikka vuoden päästä tai tarpeen mukaan. Jos tasot ovat hyvin korkeat, on jakson jatkamisesta tai muista toimenpiteistä hyvä sopia esimerkiksi työterveyslääkärin tai hoitajan kanssa.

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

Stressi näkyy terveyskeskuslääkärin vastaanotolla

Moodmetric Tampereen lääkäripäivillä 2019

Lyhyt haastattelututkimus Tampereen lääkäripäivillä osoitti, että stressi on usein puheenaiheena lääkärin vastaanotolla. Kroonistunut stressi näkyy erilaisina oireina, mutta siihen havahdutaan usein vasta kun fyysiset oireet, kuten esimerkiksi rytmihäiriöt ja univaikeudet, ilmaantuvat.

Lääkärit ovat hyvin selvillä, että krooninen stressi on monien oireiden taustalla.  Asiakkaat itse  näkevät stressin muiden vaivojen taustatekijänä vaihtelevasti. Stressin mittaamiseen ja asiakkaan oman ymmärryksen herättämiseen on kuitenkin niukasti välineitä tarjolla.

Miten saadaan parempia stressin mittaamisen välineitä yleislääkärin työkaluksi?

Verenpaineen mittaus on eniten käytetty mittari, kun asiakas kokee henkisen kuormituksen liian suureksi. Se ei kuitenkaan kerro kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen tasosta, eikä sitä pystytä tarkkailemaan jatkuvasti ja pitkäkestoisesti. Kortisolitason mittaus on jonkin verran käytetty menetelmä, joka on tarkka, muttei myöskään jatkuva tai reaaliaikainen.

Moodmetric-mittaus kertoo erityisesti kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen tasosta arjessa. Se perustuu ihon sähkönjohtavuuden mittaukseen, joka on tarkka kaikkina vuorokauden aikoina ja riippumatta siitä, onko henkilö levossa tai liikkeessä. Kahden viikon pituinen mittaus tuo stressitasosta tietoa, joka auttaa tekemään konkreettisia toimia jaksamisen avuksi. Objektiivinen ja luotettava mittaus voi auttaa asiakasta havahtumaan aktiiviseksi oman hyvinvoinnin toimijaksi.

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta

Lue lisää Moodmetric-mittauksesta työterveyshuollossa

 

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle

Attention and focus relieve stress

Stressinhallinnassa lähtötaso ja tavoitteet ovat yhtä tärkeitä kuin fyysisen kunnon ylläpidossa. Työnantaja toivoo, että jokainen työntekijä on terve ja hyvinvoiva koko työuransa ajan, ja useimmat yritykset edistävät näitä tavoitteita systemaattisesti. Yksilön kannalta tilanteita on yhtä monta kuin henkilöitäkin.

Fyysisen kunnon tavoitteena voi olla vähentää sohvalla löhöilyä, toisessa päässä on vaikkapa maratonjuoksu tiettyyn aikaan tai crossfitin suomenmestaruus. Henkisellä puolella liian monen tavoite on vain jaksaa seuraavaan päivään.

“Näin hallitset stressiä paremmin” tai “5 tapaa stressittömämpään elämään” ovat otsikkoina kiinnostavia ja herättävät pohtimaan omaa jaksamista. Usein nämä vinkit jättävät huomiotta henkilön kokonaiselämäntilanteen, onko henkilön kokema stressi pääosin positiivista vai negatiivista, ja miten ylipäänsä stressiin suhtautuu.

Moodmetric-älysormus on markkinoiden ainoa mittari, joka näyttää kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen reaaliaikaisesti ja mahdollistaa mittauksen myös pitkällä ajanjaksolla.

Moodmetric-mittausdata pitkiltä ajanjaksoilta on lisännyt ymmärrystä stressistä

Moodmetric-datan analysointi neljän vuoden ajalta on tuonut meille merkittävästi uutta ymmärrystä henkisestä kuormituksesta useita viikkoja tai kuukausia kestäviltä seurantajaksoilta. Merkittävimmät löydökset puoltavat henkilön lähtötilanteen parempaa ymmärrystä stressinhallinnassa.

1. Henkilöiden tapa vireytyä on erilainen

Moodmetric-mittauksen perusteella ihmiset voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen ryhmään

  • Voimakkaasti ja helposti vireytyvät, eli jotka reagoivat suurella intensiteetillä emotionaalisiin ja kognitiivisiin ärsykkeisiin.
  • Lakonisemmin reagoivilla stressitasot poikkeavat keskiarvosta vähemmän kuin yllä. Vireystaso voi kummassakin ryhmässä nousta hyvinkin nopeasti, mutta jälkimmäisessä ryhmässä palautuminen normaalitasolle on myös nopeaa.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien on yleensä kiinnitettävä palautumiseen enemmän huomiota joka päivä. Yöuni voi tasapainoisessa tilanteessa olla ensimmäisen ryhmän edustajilla paljon syvempää ja rauhallisempaa kuin toisessa ryhmällä.

Esimerkki: Helposti vireytyvän henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

Toisessa ryhmässä palautuminen voi olla yön aikana kevyempää, koska sympaattinen hermosto kuormittuu päivän aikana vain maltillisesti.

Esimerkki: Vähemmän reagoivan henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

On hyvä ymmärtää, millainen on oma tapa vireytyä. Tapoja on yhtä paljon kuin yksilöitäkin ja eri elämänvaiheissa tässä voi myös tulla muutosta.

Mikään tapa reagoida ei ole hyvä tai huono, evoluution saatossa on tarvittu monia tapoja aktivoitua – ja näin on edelleen. Eri tavoin toimivia ihmisiä tarvitaan niin sosiaalisissa- kuin työyhteisöissä.

2. Myös innostuksesta täytyy palautua

Tämä tarkoittaa sitä, että myös positiivinen stressi pitkään jatkuessaan voi uuvuttaa. Työlleen omistautujat, yrittäjät, luovat ihmiset ja monet muut voivat nauttia positiivisesta stressistä ja tekemisen hyvästä kierteestä liian pitkään. Unelmatyössäkin voi uupua.

Mittarit ja testit saattavat kertoa paljonkin, mutta oma kokemus on aina se tärkein. Mikä on elämäntilanteeni, työ, perhe, vapaa-aika, suhteet ystäviin? Koenko asioiden olevan keskimäärin hyvin? Jos koen stressiä, millaista se on, miten se tuntuu ja miten se vaikuttaa elämääni?

Moodmetric-mittari on tuki yksilölliseen stressinhallintaan. Se antaa arvokasta mittaustietoa ja lisää itsetuntemusta.

Mittaustulos tulee aina asettaa oman elämän raameihin. Samanlaiset lukemat voivat tilanteesta riippuen merkitä hyvin eri asiaa. Hyvin matalia stressitasoja voidaan mitata sekä masentuneilla että perusrauhallisilla viilipytyillä.

Tästä syystä Moodmetric-sovellus ei ohjaa tai anna yksilöllisiä neuvoja. Kaikille sopivia ohjeita stressinhallintaan olemme koonneet tänne.

3. Lähtötilanne stressinhallinnassa tarkoittaa omaa käsitystä elämäntilanteesta

Mikä minua stressaa, mikä palauttaa, mikä on oma tapani vireytyä? Osaatko sijoittaa itsesi nelikentälle, joka kuvaa hyvinvoinnin perusulottuvuuksia?

Hyvinvoinnin nelikenttä pyrkii määrittelemään kuinka korkea stressitaso/vireystila on, ja onko tila positiivinen tai negatiivinen. Moodmetric-sovelluksen analytiikkanäyttö noudattaa samaa perusideaa, ja auttaa huomaamaan että oma kohta nelikentässä voi vaihdella sen mukaan kysytäänkö asiaa työn, perheen tai muun asian kannalta.

Kuva: Tutkijoiden käyttämä hyvinvoinnin nelikenttä vasemmalla, oikealla Moodmetric-sovelluksen Analytiikkanäyttö, joka kuvaa samalla periaatteella eri elämän osa-alueita mittausdatan ja henkilön omien päiväkirjamerkintöjen perusteella

Oman tilanteen tulkintaan liittyy myös tapa vireytyä, osa henkilöistä liikkuu pääosin alasektorissa, eli korkeat vireystilat eivät ole luontevia. Nelikentän oikealla puolella tilanne on usein hyvä, oli koettu stressitila sitten korkea tai matala.

Miten Moodmetric-mittaus auttaa stressinhallinnassa?

Moodmetric-mittaus auttaa sijoittamaan itsensä oikein stressin kartalle ja lisäämään ymmärrystä itsestään. Mikä minua stressaa, mikä ei, mitkä ovat stressitasoni kun vertaan tavoitteeseen eli tasapainoon?

– Entä millaisia Moodmetric-lukemia tulisi tavoitella?

Mikään yksittäinen mittaustulos ei ole hyvä tai huono. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on tasapaino, eli yön uni ja päivän muu lepo kompensoi sympaattisen hermoston kognitiivisesta tai emotionaalisesta stressistä johtuvaa aktivaatiota. Kun Moodmetric-vuorokausikeskiarvo on noin 50, antaa se indikaation autonomisen hermoston tasapainosta.

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle on tiedostaa oma tilanne niin tarkkaan kuin mahdollista. Mitattu kognitiivisen ja emotionaalisen stressin kuormitus on tässä usein sekä apuna että motivoivana tekijänä.

Moodmetric-älysormus on tilattavissa verkkokaupastamme. Yrityksille tarjoamme kahden viikon mittausta min 10 hengen ryhmille. Pyydä tarjous: [email protected], puh: 044 309 6997

 

 

OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä

A Moodmetric blow pic - a Physician

Moodmetric-älysormus mittaa psyykkistä kuormitusta reaaliaikaisesti. Sormuksella on mahdollista seurata stressitasoja pitkällä ajanjaksolla ja se on erinomainen väline stressin kroonistumisen ehkäisyyn. Ennakoiva työterveyshuolto voi tarjota mittauksen avulla asiakkailleen objektiivista ja motivoivaa dataa stressinhallinan tueksi.

Krooninen stressi on terveysriski

Krooninen stressi on ylikuormitustila, jossa palautumista ei tapahdu riittävästi suhteessa kuormitukseen. Autonominen hermosto ei pääse tasapainoon ja elimistö on jatkuvasti ikään kuin hälytystilassa.

Stressin kroonistuminen on yhteydessä moniin psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin, ja se on useimmiten myös työuupumuksen taustalla. Ylikuormitustilan tunnistaminen on kuitenkin hankalaa, sillä se kehittyy pitkän ajan kuluessa. Toisaalta ylikuormittuminen on tabu ja apua haetaan usein liian myöhään. Tutkimusten mukaan 60-80 %:lla lääkärikäynneistä on yhteys stressiin (Nerurkar et al. 2013).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2012) julkaisemassa raportissa todettiin, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa.

Moodmetric-mittausdata auttaa tunnistamaan yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä

Ihon sähkönjohtavuuden mittaus on tunnettu jo yli sata vuotta. Vasta aivan viime aikoina sitä on alettu käyttää pitkäkestoiseen stressimittaukseen normaaliarjessa. Ihon sähkönjohtavuus reagoi erityisen herkästi emotionaaliseen ja kognitiiviseen stressiin, ja Moodmetric-sormus on siten erinomainen mittari tietotyöntekijöille.

Moodmetric tarjoaa yrityksille ja ennakoivaan työterveyshuoltoon kahden viikon mittausjaksoja. Kaksi viikkoa on riittävä aika selvittämään käyttäjän senhetkinen stressitaso. Mittausjakso voidaan uusia esimerkiksi puolen vuoden päästä, tai jatkaa sormuksen käyttämistä pidempään. Tärkeää on, että käyttäjä oppii mikä omaan stressitasoon vaikuttaa ja mitä voi arjessa tehdä kuormituksen ja palautumisen tasapainon säilyttämiseksi.

Moodmetric-mittauksen ehdottomiin etuihin kuuluvat käytön helppous, reaaliaikaisuus, informatiivisuus, mittauksen tarkkuus sekä käyttömukavuus myös pidemmissä mittausjaksoissa. Reaaliaikainen mittaus motivoi tekemään parempia valintoja oman hyvinvoinnin eteen joka päivä.

Moodmetricin keräämän asiakaspalautteen mukaan Moodmetric-älysormuksen tarjoama data auttaa tunnistamaan yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä sekä motivoi tekemään tarvittavia elämäntapamuutoksia.

Ennakoivaan työterveyshuolto saa Moodmetricin myötä uusia palveluita

Psyykkisen hyvinvoinnin ja jaksamisen haasteet ovat julkisessa keskustelussa jatkuvasti. Työterveyspäivillä syksyllä 2019 lähes jokainen puhuja nosti esille tilastoja, jotka osoittavat henkisen pahoinvoinnin lisääntyneen. Työuupumus on keskeinen termi, johon ennakoiva työterveyshuolto ei vielä kykene riittävän tehokkaasti tarttumaan.

Työterveyshuolloilla on niukasti tarjottavana työkaluja asiakkailleen, jotka hakevat apua ylikuormitukseen, tai joiden vaivojen taustalla stressi on selkeä osatekijä. Moni asiakas ei tarvitse stressimittaria jatkuvasti, mutta toivoisi sen olevan saatavilla palveluna työterveyshuollosta aina tarpeen mukaan.

Hyvinvointiteknologialla voidaan kannustaa ja motivoida työikäisiä ottamaan aktiivisempi rooli oman hyvinvoinnin mahdollistajana. Moodmetricin tavoitteena on ennaltaehkäistä stressin aiheuttamia terveyshaittoja sekä inhimillisellä että yhteiskunnallisella tasolla.

Lähteet:

Nerurkar, A., Bitton, A., Davis, R. B., Phillips, R. S., & Yeh, G. (2013). When physicians counsel about stress: Results of a national study. JAMA internal medicine, 173(1), 76-77.

Koskinen, S., Lundqvist, A., & Ristiluoma, N. (2012). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti: 2012_068.

Kuva: Pixabay

Moodmetric-mittauksen tieteellinen tausta ja käytännön sovellutukset käydään läpi viisiosaisessa sarjassa

  1. OSA 1: Pakene-tai-taistele -reaktio
  2. OSA 2: Pitkittynyt stressi – aivot tulkitsevat meidän olevan jatkuvassa vaarassa
  3. OSA 3: Fysiologiset mittaukset stressin pitkäkestoisessa seurannassa
  4. OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta
  5. OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä