Voit mitata sijaintisi työhyvinvoinnin nelikentällä

Peter Warr Hyvinvoinnin nelikenttä

Unelmatyössäkin voi uupua. Vuosia kestäneestä positiivisesta draivista voi päätyä pitkälle sairauslomalle. Merkit olivat ilmassa, silti on vaikea tajuta miten näin kävi. Mähän rakastan mun työtä!

Työhyvinvoinnin nelikenttä selittää, miksi näin voi käydä. Ylläolevan kuvan on tutkimuksessaan esitellyt Peter Warr. Sitä on edelleen kehittänyt Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.

Nelikenttä on monelle tuttu, mutta on uutta yhdistää siihen fysiologiset mittarit. Tiesitkö, että voit mitata sijaintisi työhyvinvoinnin nelikentällä?

Työhyvinvoinnin nelikenttä

Työhyvinvoinnilla on kaksi akselia. Pystyakseli kuvaa virittyneisyyttä, draivin määrää. Psyykkisen kuormituksen määrä kasvaa akselilla ylöspäin liikuttaessa. Pystyakseli ei kerro mikä on fiilis, vain vauhdin määrän.

Vaaka-akselilta näkee onko kyseessä mielihyvä vai mielipaha. Äärimmäisenä vasemmalla on surunaama, oikealla on mahtava fiilis. Aivan keskellä olo on neutraali, ei voi sanoa tunteeko jotain positiivista vai negatiivista. (On ihan ok, että välillä on neutraali olo.)

Missä lohkossa pelaan?

Omaa työhyvinvointia voi miettiä tämän kentän kautta. Ala kuvataan hyvinvoinnin nelikentän lohkot. Lue ja pohdi mihin itse työssäsi tai opiskeluissasi asetut.

Työhyvinvoinnin nelikenttä - työn imu

Yläoikealla ollaan hyvällä paikalla työnantajan mielestä. Myös monelle työntekijälle, yrittäjälle ja opiskelijalle tämä tuntuu ainoalta oikealta paikalta. Työn imussa saa paljon aikaan.

 Työ tuntuu mielekkäältä, tietää että oma panos on yritykselle tärkeä ja työssä kokee usein onnistumisen elämyksiä.

Työhyvinvoinnin nelikenttä - työssä viihtyminen

Oikealla alhaalla vauhtia ja virittymistä on vähemmän mutta olo on hyvä. Monella normaali päivä työssä sijaitsee täällä. Usein on kyse hyvästä keskittymisestä, jolloin ilman suurempaa intoilua saa paljon aikaan. Etätyö on usein tapa, jolla pääsee kokeilemaan tätä. Milloin sinä olet viimeksi tehnyt koko päivän työtä keskeytyksettä? Miltä se tuntui, mitä sait aikaan?

Työhyvinvoinnin nelikenttä - ylikuormitustila

Vasemmalla ylhäällä koetaan negatiivista stressiä. Paineet ovat kovat. Suorituskyky voi vielä olla korkealla, mutta pääsääntöisesti fiilikset ovat negatiivisia. Voi olla ahdistuksen kokemuksia, riittämättömyyttä. Ei jaksaisi, muisti pätkii. Silti kalenteri on ja pysyy täynnä ja vauhtia tuntuisi tarvitsevan vielä lisää.

Työhyvinvoinnin nelikenttä - työuupumus

Vasemmalla alhaalla elimistö on painanut hätä-seis -nappia. Reagointi vähenee tai loppuu, suorituskyky heikkenee. Mikään ei innosta, aamulla ei jaksaisi nousta sängystä. Yöuni ei palauta, nukkua voi ehkä vain pienissä jaksoissa. Ruokahalu saattaa mennä. Ollaan työuupumuksessa, tai lähellä sitä. Sosiaaliset suhteet kärsivät, on halu vetäytyä, ei jaksa harrastaa.

Työhyvinvoinnin nelikenttä on myös elämän nelikenttä

Kävitkö läpi äskeisen pohdinnan? Osaatko asettaa itsesi johonkin nelikentän lokeroon?

Pohdi vielä samaa vapaa-ajan kannalla. Missä olet, kun ajattelet itseäsi perheenjäsenenä, kaverina, harrastusporukassa? Mitkä asiat tuovat voimaa, mitkä palauttavat? Mitkä asiat vievät sinua kentällä oikealle, posiitiivisiin fiiliksiin?

Voiko työhyvinvoinnin ulottuvuuksia mitata?

Hyvinvoinnin pystyakselille löytyy mittareita. Moodmetric-teknologia tarjoaa virittyneisyydestä dataa selkeällä asteikolla 1-100.  Moodmetricin alin lukema on hyvinvoinnin nelikentän alalaidassa, luvussa 100 mennään maksimissa.

Moodmetric level 100

Moodmetric-datalla saa suoraan oman sijainnin työhyvinvoinnin nelikentän pystyakselilla. Moodmetric-mittaus on kuin työhyvinvoinnin paikkatieto.

Mielihyvää tai mielipahaa ei voi mitata sensoreilla tai digitaalisesti normaaliarjessa. Kasvonilmeentunnistusteknologiat pyrkivät tähän, mutta vielä ei ole olemassa laitteita arkikäyttöön. Vaaka-akselia voi siis tällä hetkellä reaaliaikaisesti arvioida vain henkilö itse.

Moodmetric Diary_Mood

Vaaka-akseli on työhyvinvoinnin määrityksessä tärkeä. Moodmetric-sovelluksen päiväkirjassa käyttäjä voi arvioida kokemukseen tai tilanteeseen liittyviä positiivisia ja negatiivisia tunteitaan.

Miten Moodmetric-sovelluksen päiväkirjamerkintöjä tehdään, ja miten niitä voi tarkastella yhdellä näytöllä?

Moodmetric-sovellukseen on helppo lisätä päiväkirjamerkintöjä. Puhelimen kalenterin merkinnät voi tuoda sovellukseen, tai tehdä lisäyksiä yksitellen. Merkintöjä voi tehdä elämän eri osa-alueille. Tässä esimerkki työpäivästä:

Moddmetric Diary, merkintä työpäivästä
Esimerkki: Moodmetric-päiväkirjamerkinnän tekeminen työpäivästä

Kaikki tehdyt päiväkirjamerkinnät näkyvät Moodmetric-sovelluksen Analytics-osiossa. Mitä enemmän merkintöjä tekee, sen tarkemmin pystyy elämäänsä seuraamaan. Merkinnät asettuvat kategorioittain nelikentälle. Sovellus laittaa ne automaattisesti oikeaan kohtaan mitatun Moodmetric-tason, ja itse annettujen hymy-, suru tai neutraalien naamojen perusteella.

Moodmetric-sovellus, Analytics, Työhyvinvoinnin nelikenttä
Moodmetric-sovelluksen Analytics näyttää sijaintisi hyvinvoinnin nelikentällä

 

Päiväkirjaominaisuutta voi käyttää arvioimaan hyvinvointia kotona, harrastuksissa, unessa tai muussa itselle tärkeässä elämän osa-alueessa.

Moodmetric-sovelluksen tekemä yhteenveto mittaustuloksista ja päiväkirjamerkinnöistä on kuten työhyvinvoinnin nelikenttä. Lisäksi oma sijainti kentällä määrittyy automaattisesti.

Kiinnostuitko Moodmetric-mittauksen käytöstä työhyvinvoinnin mittarina?

Moodmetric-mittaus sopii yritysten ja muiden organisaatioiden työhyvinvoinnin tutkimiseen ja seuraamiseen. Mittaus tarjoaa yksilöllistä tukea stressinhallintaan ja antaa tiimistä tai koko henkilöstöstä kokonaiskuvan. Moodmetric-älysormus on myös laajasti tutkimuskäytössä.

Kysy lisää mittauksen mahdollisuuksista ja miten se sopisi sinun organisaatiollesi!

Yhteystiedot:

Henna Salonius
[email protected]
044 309 6997

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

Kuka pelkää stressiä?

moodmetric_tietotyön_kuormittavuutta_voi_mitata

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata Moodmetric-älysormuksella. Me Moodmetricissä tarkastelemme stressiä elimistön normaalina toimintana. Myös miellyttävät tilanteet voivat aiheuttaa kehon korkeaa virittyneisyyttä ja niistä täytyy palautua.

Stressi on kehon luonnollinen reaktio. Koemme stressiä niin kauan kuin elämä meissä virtaa. Stressireaktion avulla aivot viestittävät muualle kehoon toimintakäskyjä, joiden tarkoitus pitää meidät toimintakykyisenä, motivoituneena ja terveenä. 

Päivällä stressireaktiot ovat korkeampia ja yöllä nukkuessa matalia. Päivän ensimmäinen stressipiikki ajoittuu useimmiten heräämiseen ja jalkeille nousuun. Keho virittäytyy toimintakuntoon yöllisen levon jälkeen.

Stressinhallinnan näkökulmasta on tärkeää tietää, miten oma keho reagoi erilaisiin tilanteisiin. Siinä, missä toinen rentoutuu ihmisjoukossa, toinen saattaa kuormittua. Tällöin palautumisen tarve samasta tilanteesta on erilainen.

Stressinhallinta on kuin energianhallintaa

Jos ajattelemme stressiä energiana, ymmärrämme ehkä paremmin, miten stressin kanssa tulee toimia. Stressi saa meidät liikkeelle ja toimeliaaksi, toisinaan kokemaan myös huumaavaa aikaansaamisen tunnetta.

Jos kuitenkin hurjastelemme menemään kaasu pohjassa, emmekä tunnista, mistä energiankulutuksemme muodostuu ja miten energiaa saa lisää, saatamme huomaamattamme rampauttaa kehon toimintakykyä. Terveytemme ja toimintakykymme tärkeän perustan muodostaa stressin ja palautumisen tasapaino. 

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata Moodmetric-älysormuksella

Tietotyössä stressireaktioita eivät niinkään aiheuta fyysinen kuormitus, vaan erityisesti kognitiivinen eli tiedollinen ja emotionaalinen eli tunneperäinen kuormitus. Nämä kaksi kuormituksen lähdettä on toisinaan vaikea itse tunnistaa.

Stressireaktion voimakkuutta voidaan arvioida sympaattisen hermoston aktivaatiosta ihon sähkönjohtavuutta mittaamalla. Sympaattinen hermosto on tahdosta riippumattoman autonomisen hermoston toinen haara. Voit lukea lisää autonomisen hermoston toiminnasta täältä.

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata
Kuva 1. Reaaliaikainen stressitason seuranta

Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuutta, ja kertoo käyttäjän stressitasojen vaihtelusta asteikolla 1-100.

Lukemia voi seurata reaaliaikaisesti mobiilisovelluksen näytöllä tai tarkastella rentoutusharjoituksen vaikutusta graafin avulla (kuva 1).

 

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata
Kuva 2. Stressitasojen vaihtelu päivän aikana

Kun lataa Moodmetric-sormukseen tallentuvan datan mobiilisovellukseen, saa selkeän kuvan stressitasojen vaihtelusta päivän ja yön aikana. Mittauspäivien aikana oppii tunnistamaan omat kuormituksen lähteet ja palautumisen keinot (kuva 2).

Vuorokausikeskiarvoa (MM level average) seuraamalla voi arvioida kuinka hyvin stressi ja palautuminen ovat tasapainossa. Vuorokausikeskiarvo 50 kertoo siitä, että palautumista on tapahtunut riittävästi suhteessa kuormitukseen.

Stressiä ei tarvitse pelätä, mutta on hyvä tietää, milloin sitä on sopivasti. 

Tiedätkö mikä käynnistää sinun stressireaktiosi? Entä mikä auttaa parhaiten palautumaan?

Katso video Moodmetric-mittauksesta tietotyössä:

Haluatko nähdä ja testata miten sormus toimii? Tule tapaamaan meitä Tampereelle 4.10. Work Goes Happy:n Unelmien työpäivään

Voit ostaa Moodmetric-älysormuksen omaksi verkkokaupasta:

Osta Moodmetric-älysormus

 

Tai pyydä tarjous Moodmetric-ryhmämittauksesta:

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

 

 

Vain laiskat ja heikot uupuvat?

Vain laiskat ja heikot uupuvat? Moodmetric-blogin kuvitusta

Työelämä on täynnä haitallisia uskomuksia. Yksi niistä on, että vain laiskat ja heikot uupuvat. Siksi moni meistä on valmis välttelemään omaan jaksamiseen liittyvien ongelmiensa kohtaamista. Sinnittelemme ja haemme apua vasta, kun merkit ovat riittävän selvät – esimerkiksi yllättävät itkupotkuraivarit palaverissa tai vaikkapa aivoinfarkti.

Hinta otsikon epäterveestä uskomuksesta alkaa realisoitua yhteiskunnille. Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet ovat reippaassa kasvussa sekä Suomessa että muualla maailmassa. Entäpä kuka osaisi arvioida, kuinka moni työpaikanvaihdos on seurausta jaksamiseen liittyvistä ongelmista? Uskomus on siis haitallinen sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

Työuupumuksen merkit näkyvät jo paljon ennen romahdusta

Ennen varsinaisia sairauspoissaoloja tai työpaikan vaihdosta ilmassa on monenlaisia merkkejä. Keskittymiskyky heikkenee, muisti alkaa pätkiä ja ahdistus kasvaa. Työntekijä saattaa kokea ammatillisen itsetunnon heikentymistä, jatkuvaa väsymystä ja saamattomuutta. Suhtautuminen työhön muuttuu kyyniseksi ja pahimmillaan välinpitämättömäksi.

Mikäli työntekijä ei ymmärrä näiden tekijöiden liittymistä ylikuormittumiseen, saattaa hän päinvastoin alkaa ruoskia itseään entistä kovempiin suorituksiin. Tai vaihtaa sitä työpaikkaa. Kotona ei välttämättä riitä ymmärrystä, kun ärtynyt ja poissaoleva puoliso yrittää selvitä tilanteesta tekemällä töitä myös vapaa-ajalla. Sosiaaliset suhteet joutuvat koetukselle.

Mistä johtuu uskomus, että vain laiskat ja heikot uupuvat?

Tämä perustuu vahvasti teollisen yhteiskunnan ihmiskäsitykseen siitä, että vauhti, touhukkuus ja pitkät työpäivät ovat merkki tuotteliaisuudesta.

Tietotyössä kädet eivät kuitenkaan juuri heilu, eikä työn tuottavuus parane tehtyjen tuntien suhteessa. Sen sijaan työn tulokset ovat pitkälti sinnikkyyden, ongelmanratkaisukyvyn, luovuuden, empatian ja paineensietokyvyn tulosta. Edellä mainitut ominaisuudet eivät juuri kukoista ylikuormittuneella ihmisellä.

On vaikea havaita, miten tietotyö kuluttaa kehon resursseja

Raskaan liikuntasuorituksen jälkeinen palautumisen tarve on helpompi arvioida kuin intensiivisen tietotyörupeaman. Jos emme pysty arvioimaan kuormittavuutta, on riskinä se, että kuka tahansa voi ajaa itsensä loppuun. Riskiryhmässä ovat tällöin erityisesti työn imussa paahtavat ja korkeasti motivoituneet henkilöt.

Väitämme, että johtamistasolla ei olla vielä ymmärretty, millaisia fysiologisia lainalaisuuksia kehossa toimii, kun työ on pitkälti ajattelemista ja tunteiden kokemista.

Uupuminen ei ole seurausta laiskottelusta tai heikosta luonteesta. Useimmiten uupumisen taustalla on pitkään jatkunut krooninen stressi, eli epäsuhta kuormituksen ja palautumisen välillä. Esimiehet voivat auttaa työntekijöitään Moodmetric-mittauksen avulla löytämään sopiva tasapaino näiden välille ja sitä kautta oma huippusuorituksensa.

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

 

Lue esimerkki yritysmittauksesta: HERE Technologies

 

Onko vastuu työuupumuksen ennaltaehkäisyssä työnantajalla vai työntekijällä?

Moodmetric-blogi: IOnko vastuu työuupumuksen ennaltaehkäisyssä työnantajalla vai työntekijällä?

Kun olin nuori esimies, eikä minulla vielä ollut lapsia, oli ymmärryksessäni perhe-elämää kohtaan paljon toivomisen varaa. Pystyin käyttämään valtavasti energiaa päivän aikana, sillä illalla minua eivät odottaneet mitkään velvollisuudet. Koska omakohtaista kokemusta ei ollut, en tajunnut mikä kaaos ja työmäärä erityisesti pienten lasten vanhempia kotona odotti.

Kaikki eivät myöskään tiedä, kuinka suuren henkisen taakan tuovat esimerkiksi avioero tai läheisen vakava sairaus. Elämän mullistukset vaikuttavat väistämättä myös työssä ja saattavat viedä työn ilon pitkäksikin aikaa.

Esimies voi toki olla perheellinen ja kokea haasteita myös omassa elämässään. Ymmärrystä erilaisiin elämäntilanteisiin siis löytyy. Tämä ei silti tarkoita, että kaikki esimiehet olisivat erityisen kartalla uupumisesta. Kaikki eivät reagoi asioihin samalla tavoin, ja viilipyttyluonne saattaa luovia läpi työelämän kokematta merkittävästi stressiä.

Mitä merkitsee, jos esimies ei itse koskaan stressaa?

Väistämättä sama asia kuin itselläni kun lapsia ei ollut, ei voi käsittää miltä se tuntuu ja kuinka paljon se vaikuttaa sekä työ- että vapaa-aikaan.

Koki itse stressiä tai ei, esimiehellä on velvollisuus tarkkailla alaistensa kuormittumista. Jos tästä on merkkejä, tulee se ottaa puheeksi henkilön kanssa.

Työturvallisuuslaissa on työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite, jossa sanotaan mm.: ”Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta.”

Mitkä ovat asioita, jotka vaikuttavat työssa jaksamiseen, ja ovat työnantajan vallassa?

Tärkein asia, josta työnantajan on tässä suhteessa huolehdittava, on tasa-arvo ja henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu. Tasa-arvo tulee tässä käsittää laajasti, pitäen sisällään sukupuolten tasa-arvon, palkkatasa-arvon, tasa-arvon nimityksissä ja ylennyksissä, ja työtehtävien jakamisessa.

Työnantaja määrittelee myös työtehtävät ja voi varmistaa, että jokaisen työntekijän kohdalla osaaminen ja tavoitteet ovat linjassa työn sisällön kanssa.

Selkeästi työnantajan vallassa on myös fyysinen työympäristö, sisältäen paljon asioita. Nostan esiin yhden: Onko kaikilla mahdollisuus tehdä keskittymistä vaativaa työtä siihen sopivassa tilassa?

Laaja kokonaisuus on yrityksen kulttuuri, työn tekemisen tavat, organisaatiorakenne, onko kyseessä muotoaan hakeva startup vai jo vuosikymmeniä samaan tapaan toiminut ja alallaan tunnettu toimija?

Työnantajan tulee tarkkailla myös ilmapiiriä

Tekijöitä on tietenkin muitakin, sellaisia joita ei pelkällä ohjeistuksella voi hallita. Esimiehen on oltava tarkkana. Minea Ahlroth on tutkinut mm. häirintää ja syrjintää työpaikalla. Hän on kirjoittanut seuraavasti:

Esimiehen velvollisuus on siten kiertää työpaikalla ja kuunnella työntekijöitä, kysellä kuulumisia ja tarkkailla erilaisia työyhteisön signaaleja (Ahlroth ym. 2015, 90).

Entä jos työnantaja tekee näissä asioissa voitavansa? Rakenteet, palkkaus, työtehtävät ja työn tekemisen tavat ovat kunnossa. Ilmapiiri on hyvä, pääosin henkilöstö tuntuu pitävän sekä työstään että työpaikastaan. Esimies ei pysty havaitsemaan epäkohtia.

Oma hyvinvointi on mukava velvollisuus

Työnantajalla on valtavasti vastuuta henkilöstön suhteen. Työnantajan tehtävänä on luoda tasa-arvoinen ja tasapainoinen työpaikka, jossa jokainen voi voida hyvin. Yksilöitä voi ja tulee tukea monin tavoin.

stressitason lasku

Työntekijän tulee kuitenkin ilmaista, jos asiat eivät ole kunnossa. Jokaisella työkykyisellä ja työelämässä mukana olevalla henkilöllä on velvollisuus huolehtia itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan.

Miksi? Koska työnantaja ei voi tietää kaikkea henkilön elämästä. Hyväkään työnantaja ei pysty optimoimaan työtä kaikkien kannalta, eikä missään nimessä kunkin henkilön arkea työn ulkopuolella. Jokaisen yksityiselämässä tulee ajoittain tilanteita, jolloin henkinen kuormitus on palautumista suurempaa, eikä stressitason lasku onnistu.

Miten meidän yrityksessämme toimitaan

Meillä Moodmetricissä henkinen työhyvinvointi on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla.

Mitä konkreettista me sitten teemme? Luonnollisesti – stressitason mittarimme on kaikkien käytössä. Mittaus ei ole pakollista ja jaksoja voi tehdä oman valinnan mukaan. Osa meistä on käyttänyt Moodmetric-sormusta lähes yhtäjaksoisesti yli neljä vuotta.

Mittaus tuo suurimman lisäarvon, kun kuormitus on kovaa. Stressitason pikkuhiljaa noustessa käy kuin ravulle kattilassa – ei tajua enää missä ollaan lähtötasoon nähden.

Kun tasot nousevat yli ohjearvojen, ensisijassa työntekijän tulee tehdä toimenpiteitä saadakseen ne alas. Mitä nämä ovat?

Ihminen on yksilö ja stressitason lasku vaatii yksilöllisiä toimia, joita etsitään itse. Tässä Moodmetricin reaaliaikainen mittaus on toimiva apukeino: henkilö löytää asiat mitkä kuormittavat, mitkä palauttavat ja lisää tai vähentää niitä tarpeen mukaan. Yleisiä ja kaikille sopivia stressitason vähentämisen keinoja ovat unen lisääminen ja luonnossa liikkuminen. Oman levon ja rauhallisen ajan lisääminen auttaa monille, jos se perhe-elämän keskellä on mahdollista.

Entä työnantajan velvollisuus? Työnantajan tulee tukea työntekijää kaikin tavoin hänen valitsemissaan stressinhallinnan toimissa. Jos tarvitaan ylimääräisiä vapaapäiviä tai lyhennettyä työaikaa, ne tulee järjestää. Jo pidempi tauko kesken työpäivän saattaa vaikuttaa työtehoon merkittävästi.

Maali on yhteinen

Yhteinen tavoite on estää stressin kroonistuminen sekä uupumiseen liittyvät, usein hyvinkin pitkät sairauspoissaolot. Yksittäinen työuupumus on merkki, johon pitää puuttua. Koko henkilöstön pahoinvointi pahimmillaan romuttaa yrityksen maineen ja työnantajamielikuvan.

Työntekijän ja työnantajan tulee molempien haluta terveyttä, hyvää mieltä ja pitkää ikää toisilleen, siis kaikille työntekijöille, mutta myös yritykselle. Hyvinvoiva henkilöstö edesauttaa myös yrityksen menestystä. Hyvinvoiva yksilö puolestaan vaikuttaa positiivisesti kaikkialla missä toimii, eli esimerkiksi perhe on suora hyötyjä työhyvinvoinnista.

Lue lisää Moodmetric-mittauksesta yrityksissä ja työterveyshuollon välineenä

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työpaikalla

Enialla stressinhallinnan osaamisen kehittäminen aloitettiin johtoryhmästä

Enia Oy on reilun 400 hengen telemarkkinointiin erikoistunut myyntiorganisaatio, joka vastaa yhdessä muiden myyntikanavien kanssa Elisan ja Saunalahden palveluiden myynnistä kuluttaja-asiakkaille. Myyntitoimistoja on 13 paikkakunnalla ympäri Suomea ja myös johtoryhmä on fyysisesti hajaantunut Oulusta Tallinnaan.

Alkuvuonna 2018 Enian johtoryhmässä havaittiin tarve stressinhallinnan osaamisen kehittämiselle. Intensiivinen työtahti ja tulospaineet ovat jokaisen myyntiorganisaation haasteena ja Enialla haluttiin lähteä miettimään, miten tukea työntekijöiden jaksamista sekä työhyvinvointia pitkäjänteisemmin. Johtoryhmä päätti aloittaa stressinhallinnan osaamisen kehittämisen itsestään. Stressinhallinnan keinojen siirtäminen koko organisaatiolle onnistuu parhaiten esimerkin voimalla.

Enian johtoryhmä päätti tilata Moodmetric-mittauksen, jonka houkuttelevuutta lisäsi mahdollisuus kokeilla ensimmäisten joukossa toukokuussa 2018 lanseerattavia Kalevala Korun muotoilemia Moodmetric-älysormuksia.

Kalevala Korun muotoilemat Moodmetric-älysormukset Lehti, Pelto ja Kallo lanseerataan toukokuussa 2018.

Yhteisillä säännöillä aivot narikkaan

Stressinhallinnan osaamisen kehittäminen aloitettiin Enian johtoryhmässä helmikuussa 2018. Kolmen tunnin työpajan aikana käytiin läpi stressinhallinnan perusteita sekä keinoja yksilölliseen stressinhallintaan. Muutaman minuutin harjoituksen avulla havahduttiin siihen, kuinka hengityksellä voi vaikuttaa omaan stressitasoonsa välittömästi.

Henkilökohtaisten stressinhallintakeinojen lisäksi keskusteltiin johtoryhmän kuormituksen lähteistä ja keskinäisestä toiminnasta. Työpaja päättyi mentaalivalmentaja Pertti Ratilaisen motivointiluentoon siitä, miten toivotut elämäntapamuutokset viedään onnistuneesti käytäntöön.

Psykologisen irrottautumisen merkitys osana palautumista puhutti paljon. Siihen liittyvät haasteet koskettavat lähes kaikkia johtoryhmiä. Mahdollisuus katkaista työhön liittyvien ajatusten virta työpäivän jälkeen on sitä useammin uhattuna, mitä korkeammalle organisaation hierarkiassa mennään. Psykologinen irrottautuminen nähtiin kuitenkin tärkeänä ja sen edistämiseen etsittiin yhdessä keinoja.

– Laadimme heti työpajan päätteeksi uusia työskentelyohjeita ja päätimme pitää entistä tarkemmin kiinni jo sovituista. Meillä on esimerkiksi ‘Postiton perjantai’, eli perjantaisin yritämme välttää sähköpostien lähettämistä mahdollisuuksien mukaan. Sen sijaan perjantait haluamme varata palavereille, jolloin keskustelemme ja ratkomme asioita yhdessä. Tämä on huomattavasti tehokkaampaa ja se näkyy myös Moodmetric-lukemissa, Enian toimitusjohtaja Sami Lillbacka kertoo.

– Uutena sääntönä päätimme, että klo 18 jälkeen ei ole enää velvollisuutta vastata uusiin sähköposteihin. Ennen jokainen saattoi olla sähköpostin tavoitettavissa puoleen yöhön saakka, mutta nyt periaatteena on, että iltakuuden jälkeen jokaisella tulee olla mahdollisuus heittää ‘aivot narikkaan’. Jos on jotain akuuttia, johon tarvitsee kollegalta vastauksen saman illan aikana, on siitä ilmoitettava erikseen tekstiviestillä, Sami jatkaa.

Lisää itsetuntemusta ja motivaatiota

Työpajan jälkeen johtoryhmäläiset saivat käyttöönsä Moodmetricin teknologialla varustetut Kalevala Korun muotoilemat Kallo-, Lehti- ja Pelto-sormukset. Moodmetric-mittaus lähti käyntiin välittömästi ja kertyvää dataa seurattiin mielenkiinnolla seuraavina viikkoina.

 Moodmetric-mittauksen päätyttyä toimitusjohtaja Sami Lillbacka kartoitti johtoryhmänsä kokemuksia mittauksesta. Sormus oli auttanut johtoryhmäläisiä tunnistamaan kuormituksen ja palautumisen lähteitä paremmin sekä saanut kiinnittämään enemmän huomiota niiden tasapainoon. Uudenlainen tapa mitata omaa hyvinvointia oli motivoinut myös elämäntapamuutoksiin esimerkiksi yöunta lisäämällä. Myös Moodmetric-datan tarkkuus oli yllättänyt. – Meillä aika moni kertoi, että erityisesti puolisoilta kotona saatu rakentava palaute näkyi selvinä punaisina piikkeinä datassa, Sami nauraa.

-Kokemukset Moodmetric-mittauksesta olivat hyviä. Saamamme ryhmäraportti johtoryhmän kokonaisstressitasosta antaa konkreettiset luvut tunnistaa miten kuormitus jakautuu viikon aikana ja miten voimme niihin itse vaikuttaa. Mittauksia olisi mielenkiintoista tehdä vielä tulevaisuudessakin ja erityisen mielenkiintoista olisi verrata MM-dataa myös myynnin kehitykseen. Ajatuksena on lisäksi, että kun ensin opettelemme nämä stressinhallinnan salat itse, osaamme esimiehinä välittää sitä osaamista muualle organisaatioon.

Moodmetric-mittauksen ryhmäpalaute oli kannustavaa luettavaa Enian johtoryhmälle, sillä sen mukaan perjantait ovat johtoryhmän vähiten kuormittavimpia työpäiviä.  ‘Postition perjantai’ selvästi toimii ja siitä halutaan pitää kiinni myös jatkossa. – Moodmetric mahdollisti meille itsetutkiskelua, josta on hyvä jatkaa, päättää Sami.

Maaseutuyrittäjän stressi ja palautuminen

Olen seurannut maaseutuyrittäjän arkea samasta taloudesta käsin 8 vuotta.

Kun Mooodmetric sai kutsun DIDIVE-hankkeen työpajaan, pyysi kollegani minua listaamaan maaseutuyrittäjien stressin aiheita. Keskitymme paljon tietotyöläisen arkeen, ja kohdeyleisö tulisi nyt olemaan erilaista.

(DIDIVE-hanke – Maaseutuyritysten työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kehittäminen )

Stressinaiheita syntyi nopeasti blogillinen.

Muutama vuosikymmen sitten maanviljelijä pystyi elättämään perheensä jo kohtuullisella peltomäärällä. Urakoinnilla ja ahkeruudella tilakoko kasvoi ja konekanta parani.

Tänään maaseutuyrittäjän arkea leimaa taloudellinen epävarmuus, eikä pieni tai keskikokoinen tila elätä enää koko perhettä, usein ei edes yhtä aikuista. Ahkeruutta ei välttämättä palkita, sillä työmäärän ja työtulon välillä ei ole järkeenkäyvää suhdetta. Vääriä asioita tekemällä voivat tappiot jopa jatkuvasti lisääntyä.

Raha-asiat valvottavat

Maatila on yritys, jonka tulokseen vaikuttavat ja yrittäjälle stressiä aiheuttavat mm. isot investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin, pienenevät tulot, maataloustuet, tukien hakeminen ja maksatus, EU-valvonta ja siitä mahdollisesti seuraavat sanktiot. Ja tietenkin sää, joka viime vuosina ei ole viljelijöitä suosinut.

Kokonaisuuden hallinta ei ole helppoa, työtä on haalittava, mutta millaista ja kuinka paljon. Maan hinta on korkea, ja tuotto-odotukset lyhyellä tähtäimellä synkät. Kannattaako tuotantoeläinten pito, pitäisikö lehmiä ottaa lisää vai laittaa kaikki pois? Koneet eivät sairastu, mutta hajoavat. Kalliit remontit voivat syödä muut tuotot, erityisesti jos itsellä ei ole taitoa korjata kaikkea. 

Suuri osa yrittäjistä on palkkatöissä muualla, tai tekee urakointia tai tuntitöitä. Työn hajautuminen aiheuttaa ajanhallinnan kadottamista – ei ole enää hetkeä, jolloin ei olisi jotain puuhaa. 

Perhe ja parisuhde

Parisuhde on koetuksella, kun työ ei palkitse. Vaikka toinen painaa töitä kellon ympäri, ei laskuja saada välttämättä maksettua, saati hankittua mitään ekstraa. Erityisesti muualta muuttaneelle voi olla kova paikka huomata, että perheen yhteiset kokemukset saattavat jäädä satunnaiseen pysähtymiseen ABC:llä.

Lasten koulumatka maalla on usein pitkä, ja koulukyydissä kuluu iso osa päivästä. Kaverit ja harrastukset ovat kaukana, ja menemiset vaativat enemmän järjestelyä kuin kaupungin joukkoliikeenteen piirissä.

Perhe on voimavara ja parhaimmillaan pitää kaiken pystyssä, tuli vastaan mitä tahansa. Ristiriitoja on kuitenkin välillä kuten kaikilla muillakin, ja pienessä yhteisössä avun hakeminen voi olla vaikeaa ajoissa esimerkiksi parisuhteen ongelmiin. Jos toinen puolisoista sairastuu, on asioiden järjestäminen aina hankalaa niin maalla kuin kaupungissa.

MaaseutuyrittäjäT vastaan muut

Harmaita hiuksia aiheuttaa yleisellä tasolla maatalouspolitiikka ja kaupunkilaisten mielipiteet. Ulkopuolelta tukia arvostellaan, mutta kuitenkin halutaan halpaa suomalaista ruisleipää. Harvaan asuttuja alueita ei haluta tukea, mutta maan viljeltynä pitämisen tärkeyttä ei laajasti pohdita. Maanviljelijät tuntevat tekevänsä työtä Suomen hyväksi, jotta esimerkiksi kriisitilanteessa ruokaa saa omasta maasta, mutta kokevat että täytyy odottaa seuraavaa sotaa, jotta tätä arvostetaan.

Maaseutuyrittäjät ovat pärjäämisen mestareita. Tuttujen kesken apua vaihdetaan, mutta tärkeää on pyrkiä selviämään yksin. Naapurin auto käydään viipymättä vetämässä ojasta, mutta avioeron sattuessa on hankalampi tarjota tutulle isännälle apua.

Entä palautumisen keinot?

Työ on maaseudulla usein myös se harrastus ja tuo iloa ja tyydytystä. Kyntäminen voi olla parasta mitä tietää – tahti on rauhallinen, radio soi, kukaan ei häiritse. Näkee edistymisen ja työnsä jäljen. Ammatinvalinta tuntuu oikealta kauniina kesäpäivinä, mieli on hyvä kun säät suosivat ja koneet kestävät.

Koti ja perhe ovat monen maaseutuyrittäjän paras palautumisen lähde. Kiireaikaan ei harrastamaan tai kyläilemään ehdi, ja monelle riittävät työn kautta tulevat ihmissuhteet.

Koneiden remontointi voi olla rentouttavaa käsillä tekemistä, ja välillä ehtii hetken istua kuivurin ovella katselemassa pellolle. 

Liikunta ei välttämättä ole harrastus, mutta osa saa fyysistä treeniä sopivasti. Työ voi toisille olla liiankin raskasta, ja vaikka koneet vähentävät ruumiillista rasitusta jatkuvasti, nostelua ja kantamista riittää edelleen. Lihaskunto voi olla hyvä, mutta aerobinen kunto heikko, ja jo kävelyllä käyminen silloin tällöin voisi virkistää mieltä ja kehoa.

Maatalousyrittäjyys on koko elämä.  Työt ovat aina silmien alla, mikä voi stressata mutta tuo myös turvallisuuden tunnetta ja omistajuuden iloa.

Hyvät yöunet ovat kaikkien, myös maatalousyrittäjän paras palautumisen lähde. Vaikka aamut ovat aikaisia ja joskus on yölläkin eläinten tai kuivurin takia noustava, nukkuu moni yrittäjä onneksi sikeästi.

Opinnäytetyö: Työhyvinvoinnin tukeminen luontoympäristössä

Tiina Aitto-ojan ja Ella Ikosen opinnäytetyön tavoitteena on edistää työhyvinvointia ja lisätä ihmisten tietoutta luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Opinnäytetyö sai pohjan LUOTUO-hankkeesta, joka oli ensimmäisten joukossa tuomassa tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista ja näiden mittaamisesta matkailupalveluihin. (LUOTUO-luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen 2015.)

Tiina Aitto-ojan ja Ella Ikosen opinnäytetyön teoriaosuus käy läpi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin osa-alueet sekä haasteet.

Luonnon vaikutusta työhyvinvointiin sekä hyvinvoinnin mittaamista teknologian avulla käytiin läpi sekä aiempien tutkimusten kautta että itse käytännön osuudessa. Tiina Aitto-oja ja Ella Ikonen suunnittelivat luontoympäristöön liikunta- ja rentoutusradan, jota myös testattiin ja osallistujien stressitasoja mitattiin Moodmetric-älysormuksella.

Opinnäytetyötä voi hyödyntää työhyvinvointia tukevassa toiminnassa, ja siitä voivat hyötyä sekä yksilöt että yritykset.

-Jatkotutkimusaiheeksi opinnäytetyöstämme nousi Moodmetric-sormuksen käyttö työhyvinvoinnin mittarina. Tutkia voi mm. sitä, miten luonnossa oleskelun palauttava vaikutus näkyy pidemmässä mittauksessa.

 

Lue Tiina Aitto-ojan ja Ella Ikosen opinnäytetyö kokonaisuudessaan Theseuksesta.

 

Työn imun kanssa saa olla tarkkana – Goforella Moodmetric-älysormukset ylikuormittumisen varhaisen tunnistamisen työkaluna

Heini Ala-Vannesluoma Moodmetric_sormuskuva

Gofore on vuonna 2002 toimintansa aloittanut kansainvälisesti toimiva digitalisaation asiantuntijayritys ja Suomen paras työpaikka. Goforelle on kunnia-asia varmistaa, että intohimoiset ja motivoituneet työntekijät viihtyvät ja nauttivat työstään. Panostuksesta henkilöstöön kertovat mm. hienot sijoitukset Great Place to Work -kilpailussa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Goforella päätettiin tarjota Moodmetricin palveluita henkilöstölle syksyllä 2016, sillä henkilöstön stressinhallintaosaaminen nähdään tärkeänä osana tietotyön tuottavuutta ja hyvinvointia.

Kiinnostuneet saivat tutustua Moodmetric-älysormuksiin ensin vuokrauspalvelun kautta, johon sisällytettiin Moodmetricin hyvinvointiluento aiheesta ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’, sekä perehdytys sormuksen käyttöön. Vuokrajakson päätyttyä Gofore lunasti osan sormuksista, ja ne ovat sen jälkeen olleet henkilöstön vapaassa käytössä.

Heini Ala-Vannesluoma (kuva Aki Rask)

Työn imu voi uuvuttaa huomaamatta

Henkilöstön stressinhallintaosaaminen nousee kriittiseen asemaan erityisesti asiantuntijayrityksissä, joissa työn imu on korkea. Työlleen omistautuvat ja korkeasti motivoituneet ovat usein suurimmassa vaarassa uupua. Ei ymmärretä, että intensiivinen työskentely ja positiivinen draivi on korkea virittyneisyyden tila, josta täytyy myös palautua. Työstään innostuneen voi olla vaikea käsittää, miksi voimat loppuvat.

– Työelämä on nykyään hektisempää ja ihmiset sinnittelevät tosi pitkään. Kuormittumisesta ei uskalleta puhua ennen kuin tilanteet menee vakavaksi ja joudutaan turvautumaan sairauslomiin. Kuormittuminen saatetaan kokea myös ammatillisena epäonnistumisena, josta ei haluta kertoa ulkopuolisille, Goforen Heini Ala-Vannesluoma kertoo. Heini työskentelee Goforella Lead Coachina, jonka vastuualueena on henkilöstön osaamisen kehittäminen.

On kohtalaisen helppoa tunnistaa fyysisen ponnistelun aiheuttama palautumisen tarve, mutta hankalampaa on huomata emotionaalisen ja kognitiivisen stressin vaikutus – ylipäänsä ymmärtää se, että paikallaan istumalla ja ruutua tuijottamalla voi saada itsensä ylikierroksille. -Firmoissa ei vielä oikein ymmärretä, mistä tietotyöntekijän kuormitus syntyy. Operoidaan pitkälti teollisuuden ajan opeilla ja luulen, että kestää vielä pitkään ennen kuin ymmärretään kunnolla miten yksilöllisesti tuetaan jokaista työntekijää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, Heini pohtii.

Moodmetricin hyvinvointiluento ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’ oli Heinin mukaan kompakti tietopaketti, joka innosti goforelaisia ja herätti hyvää keskustelua myös jälkeenpäin. Luennolla käsiteltiin kuormitusta erityisesti tietotyön näkökulmasta ja esiteltiin keinoja yksilölliseen stressinhallintaan Moodmetric-älysormusta hyödyntäen. Vuorovaikutteisella luennolla rikottiin muun muassa uskomuksia siitä, että työn määrä ei ole sama kuin työn kuormittavuus tai että vain laiskat ja heikot uupuvat. Aihe oli niin kiinnostava, että keskustelut jatkuivat vilkkaana vielä virallisen osuuden jälkeen.

Matalan kynnyksen työkalu stressinhallintaan

Arvioiden mukaan reilusti yli puolet lääkärikäynneistä liittyy tavalla tai toisella kroonistuneen stressin aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi tiedetään, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa. Tarve ennaltaehkäisevälle stressinhallinnalle on ilmeinen.

– Meille on tärkeää sekä inhimillisesti että taloudellisesti, että henkilöstön ylikuormittumiseen päästään kiinni ennen kuin työkyky heikkenee. Haasteena on kuitenkin se, että Goforen kaltaisessa matalan hierarkian organisaatiossa esimiesten rooli on toisenlainen, jolloin perinteinen esimies-alais -ohjaussuhde ei toteudu. Työntekijällä on vastuu ja vapaus johtaa itse itseään. Tällöin on vaarana se, että työntekijä jää yksin ongelmansa kanssa, Heini selventää.

Toisinaan avun hakemisen esteenä ovat varsin inhimilliset tekijät. Intensiivinen työ ja tiukat aikataulut priorisoidaan helposti ja apua haetaan vasta sitten, kun työntekijä ei enää suoriudu työstään. Ajan varaaminen työterveyslääkärille saattaa olla myös ison kynnyksen takana, kun ei oikein tiedä onko oikeutettu hoitoon – helpompaa olisi mennä näyttämään murtunutta jalkaa.

Moodmetric-älysormuksen voi ottaa käyttöön ilman leimautumisen pelkoa ja jos omat epäilyt ylikuormittumisesta vahvistuvat, mittauksen tuottama objektiivinen data voi toimia hyvänä sysäyksenä lähteä korjaamaan tilannetta joko itsenäisesti tai organisaation tuella.

Moodmetric-älysormukset ovat myös vaivaton työkalu työnantajan näkökulmasta. Goforella on intrassa lista, josta työntekijät voivat vuorotellen käydä lainaamassa sormusta muutaman viikon mittausjaksoille. Heinin mukaan Moodmetric-sormuksen käyttöönotto on helppoa eikä sormusten kierrättäminen vaadi ylimääräistä managerointia.

Entä miehet, suostuvatko he pitämään sormusta?

Aiemmin kuormitukseen liittyvät pohdinnat ovat esiintyneet enemmän naisten puheissa, mutta nyt on selvästi huomattavissa se, kuinka miehet ovat kiinnostuneet ymmärtämään kuormitusta kokonaisvaltaisesti ja sen merkitystä hyvinvoinnille.

– Olen ollut positiivisen hämmentynyt siitä, kuinka hyvin miehet ovat lähteneet tähän mukaan. Epäilijöitä olen rohkaissut ajattelemaan sormusta mittarina, ei asusteena, Heini kertoo. – Toisaalta olemmehan me tällainen insinööriorganisaatio ja kaikenlainen mittaaminen kiinnostaa kyllä miehiä, Heini naurahtaa.

 

Haluatko kuulla lisää Moodmetricin stressinhallinnanpalveluista yrityksille? Pyydä yhteydenottoa tai vieraile verkkokaupassamme!

Yhteydenottopyyntö

 

Tästä Moodmetric-verkkokauppaan

 

Moodmetric-mittaus on saatavilla yrityksille Suomessa. Kysy yrityspalveluistamme lisää: [email protected]