Lääkäri, psykoterapeutti Satu Kivitie-Kallio: Moodmetric-älysormus ammattilaisen oman jaksamisen tukena

Satu Kivitie-Kallio, Moodmetric-artikkeli

Satu Kivitie-Kalliolla on pitkä kokemus auttamistyöstä. Hän on työskennellyt 30 vuotta lääkärinä sekä viisi vuotta psykoterapeuttina. Pitkään alalla toimineena Satu on joutunut pohtimaan, miten turvata oma jaksaminen. Hän huomasi, että Moodmetric-älysormus toimii ammattilaisen oman jaksamisen tukena. 

Satu on tutkinut, miten kognitiivisen psykoterapeutin oma mindfulness-harjoittelu voisi tukea työssä jaksamista. Hän mittasi harjoittelun vaikutuksia Moodmetric-älysormuksella. 

Auttamistyössäkin voi palautua!

”Psykoterapiatyössä ammattilaisen tärkein työkalu on hän itse. On tärkeä ymmärtää, kuinka suuri merkitys omalla hyvinvoinnilla on työn laatuun. Vaikka en ole kokenut burnoutia tai joutunut pitkille sairauslomille, halusin selvittää miten voin ennaltaehkäistä uupumista mindfulnessin ja hyvinvointiteknologian avulla.”, Satu sanoo.

Satu valitsi tutkimusvälineeksi Moodmetric-älysormuksen, koska koki tärkeäksi mahdollisuuden tutkia stressireaktioita reaaliaikaisesti. Lisäksi hän halusi tarkastella stressitasojensa muuttumista viikkotasolla Moodmetric-vuorokausikeskiarvoa seuraamalla. Fysiologisten mittausten ohella Satu piti päiväkirjaa omista tuntemuksista.

Satu Kivitie-Kallio, Moodmetric-älysormus ammattilaisen oman jaksamisen tukena
Lääkäri, psykoterapeutti Satu Kivitie-Kallio

”Moodmetric-älysormus osoittautui hyväksi menetelmäksi tutkia oman kehon stressireaktioita psykoterapeutin työssäni. Istunnot, jotka koin kuormittaviksi olivat myös mittausten mukaan kuormittavia ja päinvastoin. Istuntojen välissä saatoin tehdä mindfulness-harjoituksia, ja oli mielettömän hienoa pystyä todentamaan niiden vaikutus heti mobiilisovelluksesa. Välitön palaute todella motivoi jatkamaan harjoituksia”, Satu kertoo.

Satu teki MBCT-ohjelman mukaisia mindfulness-harjoituksia myös asiakkaidensa kanssa ja yllättyi iloisesti: ”Istunnot, joiden aikana tein asiakkaan kanssa harjoituksia olivat stressitasoltaan alhaisempia. Oli hienoa oivaltaa, että psykoterapiaistunto voi olla myös terapeutille palauttavaa toimintaa.”

Viikkotasolla mindfulness-harjoitukset tuottivat myös selkeää tulosta. Ennen harjoitusjakson alkua Sadun Moodmetric-vuorokausikeskiarvot olivat noin 60 ja tutkimusjakson päättyessä noin 54. Pitkään koholla oleva Moodmetric-vuorokausikeskiarvo (yli 50) voi olla merkki kroonisesta stressistä. Satu näkeekin, että Moodmetric-datan pitkän aikavälin keskiarvoja seuraamalla on mahdollista reagoida stressin kroonistumiseen ajoissa.

Lue lisää Moodmetric-mittauksesta täältä

Sadun tutkimus on osa Helsingin yliopiston psykoterapiakoulutusohjelman kolme ja puolivuotista tutkintoa ja siihen kuuluvaa päättötyötä.

Valveutunut nuori lääkärisukupolvi

Vaikka työssä jaksamista pidetään yleisesti tärkeänä, liittyy auttamistyössä toimivien omaan jaksamiseen paljon ristiriitaisuuksia. ”Erityisesti lääketieteen saralla on vallalla ollut epäterve suhtautuminen palautumiseen. On jopa kilvoiteltu sillä, kuka tekee eniten töitä ja päivystää pisimpään. Nuori sukupolvi on selkeästi valveutuneempi tässä. Siitä kertoo esimerkiksi 24 tunnin päivystysten kyseenalaistaminen. ”, Satu sanoo.

Säännölliset lomat, riittävä vaihtelevuus työtehtävissä sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan ovat Sadun mielestä tärkeitä asioita auttamistyössä jaksamisessa. ”Jos työasiat pyörivät aamuyöllä mielessä, ei innostu enää mistään ja alkaa huomata kyynistymisen merkkejä, pitäisi hälytyskellojen viimeistään soida. Silloin täytyy alkaa tehdä pysyviä korjausliikkeitä oman hyvinvoinnin suhteen. Mindfulness-harjoitukset ja niiden vaikutusta mittaava Moodmetric-älysormus voivat toimia erinomaisesti ammattilaisen oman jaksamisen tukena.”

 

Haluan tietää lisää Moodmetric-mittauksesta

 

Kuka pelkää stressiä?

moodmetric_tietotyön_kuormittavuutta_voi_mitata

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata Moodmetric-älysormuksella. Me Moodmetricissä tarkastelemme stressiä elimistön normaalina toimintana. Myös miellyttävät tilanteet voivat aiheuttaa kehon korkeaa virittyneisyyttä ja niistä täytyy palautua.

Stressi on kehon luonnollinen reaktio. Koemme stressiä niin kauan kuin elämä meissä virtaa. Stressireaktion avulla aivot viestittävät muualle kehoon toimintakäskyjä, joiden tarkoitus pitää meidät toimintakykyisenä, motivoituneena ja terveenä. 

Päivällä stressireaktiot ovat korkeampia ja yöllä nukkuessa matalia. Päivän ensimmäinen stressipiikki ajoittuu useimmiten heräämiseen ja jalkeille nousuun. Keho virittäytyy toimintakuntoon yöllisen levon jälkeen.

Stressinhallinnan näkökulmasta on tärkeää tietää, miten oma keho reagoi erilaisiin tilanteisiin. Siinä, missä toinen rentoutuu ihmisjoukossa, toinen saattaa kuormittua. Tällöin palautumisen tarve samasta tilanteesta on erilainen.

Stressinhallinta on kuin energianhallintaa

Jos ajattelemme stressiä energiana, ymmärrämme ehkä paremmin, miten stressin kanssa tulee toimia. Stressi saa meidät liikkeelle ja toimeliaaksi, toisinaan kokemaan myös huumaavaa aikaansaamisen tunnetta.

Jos kuitenkin hurjastelemme menemään kaasu pohjassa, emmekä tunnista, mistä energiankulutuksemme muodostuu ja miten energiaa saa lisää, saatamme huomaamattamme rampauttaa kehon toimintakykyä. Terveytemme ja toimintakykymme tärkeän perustan muodostaa stressin ja palautumisen tasapaino. 

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata Moodmetric-älysormuksella

Tietotyössä stressireaktioita eivät niinkään aiheuta fyysinen kuormitus, vaan erityisesti kognitiivinen eli tiedollinen ja emotionaalinen eli tunneperäinen kuormitus. Nämä kaksi kuormituksen lähdettä on toisinaan vaikea itse tunnistaa.

Stressireaktion voimakkuutta voidaan arvioida sympaattisen hermoston aktivaatiosta ihon sähkönjohtavuutta mittaamalla. Sympaattinen hermosto on tahdosta riippumattoman autonomisen hermoston toinen haara. Voit lukea lisää autonomisen hermoston toiminnasta täältä.

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata
Kuva 1. Reaaliaikainen stressitason seuranta

Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuutta, ja kertoo käyttäjän stressitasojen vaihtelusta asteikolla 1-100.

Lukemia voi seurata reaaliaikaisesti mobiilisovelluksen näytöllä tai tarkastella rentoutusharjoituksen vaikutusta graafin avulla (kuva 1).

 

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata
Kuva 2. Stressitasojen vaihtelu päivän aikana

Kun lataa Moodmetric-sormukseen tallentuvan datan mobiilisovellukseen, saa selkeän kuvan stressitasojen vaihtelusta päivän ja yön aikana. Mittauspäivien aikana oppii tunnistamaan omat kuormituksen lähteet ja palautumisen keinot (kuva 2).

Vuorokausikeskiarvoa (MM level average) seuraamalla voi arvioida kuinka hyvin stressi ja palautuminen ovat tasapainossa. Vuorokausikeskiarvo 50 kertoo siitä, että palautumista on tapahtunut riittävästi suhteessa kuormitukseen.

Stressiä ei tarvitse pelätä, mutta on hyvä tietää, milloin sitä on sopivasti. 

Tiedätkö mikä käynnistää sinun stressireaktiosi? Entä mikä auttaa parhaiten palautumaan?

Katso video Moodmetric-mittauksesta tietotyössä:

Haluatko nähdä ja testata miten sormus toimii? Tule tapaamaan meitä Tampereelle 4.10. Work Goes Happy:n Unelmien työpäivään

Voit ostaa Moodmetric-älysormuksen omaksi verkkokaupasta:

Osta Moodmetric-älysormus

 

Tai pyydä tarjous Moodmetric-ryhmämittauksesta:

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

 

 

Moodmetric-mittaus otettiin Vincitillä käyttöön osana henkilöstölle tarjottavia stressinhallinnan palveluita

Moodmetric-mittaus otettiin Vincitillä käyttöön osana henkilöstölle tarjottavia stressinhallinnan palveluita

Vincit ei juuri esittelyjä kaipaa. Parhaiten ohjelmistokehityksen ja palvelumuotoilun asiantuntijatalo Vincit tunnetaan maineestaan erinomaisena työnantajana. Henkilöstöä on Suomessa neljällä eri paikkakunnalla sekä Yhdysvaltojen Kaliforniassa. Vincit on valittu Euroopan parhaimmaksi työpaikaksi vuonna 2016 sekä voittanut Suomen parhaan työpaikan tittelin vuosina 2014, 2015 ja 2016. Vincitillä uskotaan, että heillä on edellytykset tarjota parhaat projektit parhaille osaajille. 

Mutta Euroopan paraskaan työpaikka ei ole immuuni krooniselle stressille, sillä esimerkiksi työn imussa saatetaan unohtaa palautumisen merkitys. Tarve henkisen hyvinvoinnin kehittämiselle kasvaa koko ajan ja Moodmetric-mittausta pilotoitiin henkilöstölle loppuvuonna 2018.  – Meillä Vincitillä olemme seuranneet Moodmetricin matkaa jo jonkin aikaa. Tällaiset kepeät, mutkattomat ja mukana kulkevat mittalaitteet ovat hyvä tapa saada tietoa omasta jaksamisesta. Data on selkeää ja tuloksia on helppo tulkita, Krista Huhta-aho Vincitiltä kertoo. Krista työskentelee henkilöstöasiantuntijana yhdessä Tampereen toimipisteen soluista.

Vincitin henkilöstöasiantuntija Krista Huhta-aho.

– Vincitillä työntekijät pyritään huomioimaan kokonaisvaltaisesti ja minun päätehtäväni on varmistaa, että meillä on tyytyväisimmät työntekijät. Meille on tärkeää, että työntekijät pysyvät energisinä ja paukkuja riittää vielä kotiin ja vapaa-ajalle, Krista jatkaa. 

Kahden viikon Moodmetric-mittaus lähti käyntiin aloitusluennolla, jossa käytiin läpi stressinhallinnan perusteet ja sekä opastus Moodmetric-sormuksen hyödyntämiseen. Pilotin osallistujien mielestä aloitusluento oli kattava peruspaketti, joka sisälsi jotain uutta kaikille. Alan tuorein tietämys ja tarinat oikeasta elämästä vuorottelivat ja parituntinen kului nopeasti. Aloitusluennon jälkeen alkoi varsinainen mittausjakso, jonka aikana osallistujat pääsivat tutustumaan oman autonomisen hermostonsa toimintaan Moodmetric-älysormuksen avulla. Jakson aikana opittiin ymmärtämään omien stressitasojen vaihtelua paremmin, sekä motivoiduttiin kiinnittämään huomiota kuormituksen ja palautumisen tasapainoon. 

Havahtumisia ja epäuskoa

Pilottijakson jälkeen moni osallistuja oli kertonut havahtuneensa omaan tilanteeseensa. Moodmetric-mittaus oli koettu hyvänä herättäjänä ja objektiivinen tieto omista rajoista oli otettu vakavasti. -Itse testasin Moodmetric-mittausta jo viime keväänä ja olin ensin yllättynyt datasta. Olin aiemmin olettanut, että esimerkiksi normaali kotiarki olisi palauttavaa, mutta punaisellahan siellä mentiin. Suoritusmoodi jää tosi helposti päälle. Palauttavimmat hetket löytyivät luonnosta ja ulkoilusta – erityisesti jäi mieleen, kuinka huikean matalat lukemat sain pilkkireissulla, Krista kertoo.

Kuva: Krista Huhta-aho

Moodmetric-mittauksen reaaliaikaisuus ja datan tarkkuus hämmentävät kuitenkin monia. Dataan suhtaudutaan myös epäillen. – Löytyy niitä, jotka eivät yksinkertaisesti tunnista kuormitusta ja palautumista omassa kehossaan ja alitajuisesti jylläävä stressi saattaa jäädä monen kohdalla tunnistamatta, Krista sanoo.

Datan tarkkuutta epäilleet saivat kuitenkin maaliskuussa hyviä uutisia, sillä kaksi tuoretta tutkimusta ovat tuoneet lisää tieteellistä validaatiota Moodmetric-mittaukselle. Toisessa tutkimuksessa löydettiin korrelaatio Moodmetric-indeksin ja kortisolihormonin kanssa ja toinen tutkimus vahvisti sormuksen mittaustarkkuuden olevan erinomainen. Jälkimmäisessä tutkimuksessa tehtiin yllättävä huomio myös siitä, että koehenkilöt tunnistivat oman kuormituksensa heikommin kuin mittalaitteet. Lue lisää tutkimuksista täältä.

Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa

Yhteistyö Vincitin kanssa jatkuu. Moodmetric-ryhmämittauksia tullaan järjestämään halukkaille tarpeen mukaan ja henkilöstöllä on mahdollisuus ottaa Moodmetric-sormus käyttöönsä LaaS-palvelun kautta. Seuraava mittaus järjestetiinkin jo heti helmikuussa Helsingin Steissin toimistolla.  -Yhteistyö Moodmetricin kanssa on ollut superjouheaa. Kaikki on sujunut hyvin ja palvelussa on selkeät toimintaprosessit, Krista kertoo.  

Moodmetric-mittaukseen osallistuneet saivat halutessaan jakaa oman datansa työterveyshoitajalle ja keskustella siitä muiden tarkastusten yhteydessä. -On ilman muuta hyvä, että Moodmetric-mittaus on linkitetty työterveyshuollon ketjuun, sanoo Krista. On kaikkien osapuolten etu, että työntekijää voidaan tukea stressinhallinnassa ennakoivasti.

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

 

Lukiolaisten hyvinvointiprojektissa lisättiin itsetuntemusta fysiologisella stressinmittauksella

Moodmetric wellbeing project at Lempäälä high school showed the stress levels both of the pupils and the teachers

Lempäälän lukiossa ei harjoitella koulua, vaan elämää varten. Hyvinvointiprojektiin osallistuneet nuoret ovat tyytyväisiä, ja mukana laajentamassa kokeilua ensi vuodeksi. Stressinhallinnan työkaluna oli Moodmetric-mittaus, johon tarttuivat myös opettajat. Yllättävän korkeita kuormitustasoja mitattiin molemmissa ryhmissä sekä koulupäivän aikana, että vapaa-ajalla.

Yhteiskunta, opetussuunnitelma ja työelämän odotukset muuttuvat. Nuorten toimintaympäristö on erilainen kuin muutama vuosikymmen sitten, ja tulevaisuudesta tiedämme vain, että emme tiedä mitä se tuo.

Lempäälän lukiossa on ymmärretty, että asioita ei voi tehdä samoin kuin ennen. Nuoria on tuettava löytämään omat vahvuutensa ja etsimään piilevät lahjakkuutensa jo varhain. Parempi itsetuntemus ja ymmärrys siitä, mikä juuri minulle on hyväksi, auttavat toimimaan informaatiotulvan ja jatkuvien ärsykkeiden maailmassa. Oma paikka yhteiskunnassa ja työelämässä tuntuu olevan entistä vaikeampi hahmottaa ja epävarmuuden tunne voi olla stressaavaa.  Hyvä itsetuntemus auttaa tekemään oikeita valintoja elämässä.

Jarmo Lehtinen on opettaja, joka haluaa antaa lukiolaisille parhaat mahdolliset valmiudet työelämää – ja elämää varten. – Me opimme tekemällä, teemme tosi paljon projekteja ja uusia juttuja, ei vain teoretisoida. Turvallinen ryhmä, jonka mukana voi toteuttaa itseään vapaasti, on hyvä tapa tutustua vaikeisiinkin aiheisiin.

Nuoret aktiivisiksi oman hyvinvointinsa toimijoiksi

Syksyllä 2018 fokuksessa on ollut hyvinvointi. – Sanotaan, että ei saa kuormittaa nuoria liikaa. Tulevaisuus on kuitenkin vaativa, tulee paljon muuttujia. Me harjoittelemme keinoja stressinhallintaan jo nyt, sanoo Jarmo Lehtinen. -Mediassa keskustellaan paljon siitä, että nuoret ovat väsyneitä koulunkäyntiin. Minä mietin että eiköhän se ole tämä koko elämä tässä ympärillä. Tavoite on tasapaino, Jarmo Lehtinen jatkaa.

Hyvinvointi on ymmärretty Lempäälän lukiossa kokonaisvaltaisesti. Kaikki tietävät nyt, mitä tarkoittaa 8+8+8 -malli, eli työtä, vapaa-aikaa ja lepoa on kaikkea hyvä olla vuorokaudessa sopivassa suhteessa.

Uni, liikunta, ravinto ja stressinhallinta on käyty läpi projektissa, joka vedettiin läpi ulkopuolisen valmentajan Pertti Ratilaisen johdolla. 

Etukäteen keskusteltiin mitattavuuden tärkeydestä. Lukiolaisten hyvinvoinnista haluttiin konkreettista mitattua tietoa. Myös rahoituksen saamisen kannalta oli tärkeä kerätä dataa. Kahden viikon mittausjaksolle valittiin projektiin osallistuvien käyttöön Moodmetric-älysormus. Mittaukset tehtiin lokakuussa ja koko projektin yhteenveto lukukauden päätteeksi.

Mitä Moodmetric-mittaus näytti?

Lukiolaiset Karita Tanni ja Kristian Haapalehto osallistuivat mittaukseen mielellään. – Odotin innolla mittausta, halusin lisätietoa kropan toiminnasta. Kun sain sormuksen käyttöön, oli todella mielenkiintoista seurailla dataa, kertoo Karita Tanni.

Moodmetric-mittausdata näytti mikä stressaa ja mikä rauhoittaa. Yllättävää lukiolaisille olivat välillä hyvinkin voimakas reagointi ja mielen aktiivisuus pitkiäkin aikoja yhteen menoon. Toisaalta hyvä keskittyminen esim. läksyjä tehdessä näkyi hyvin alhaisina lukemina. Rentoja, alhaisia lukemia tuli myös ajaessa ja vaikkapa tyttöystävän seurassa. Näitä hyviä juttuja nuoret osasivat mittauksen avulla etsiä. -Löysin tapoja olla stressaamatta, sanoo Kristian Haapalehto.

Myös opettajat kiinnostuivat

Mittaus oli alunperin suunnattu vain lukiolaisille, mutta myös opettajat halusivat mukaan. -Haluttiin näyttää rehtorille, kuinka stressaavaa työmme on, naurahtaa Jarmo Lehtinen.

– Oppilaille oli yllätys, kuinka paljon kuormittavia tekijöitä on koulun ulkopuolella. Opettajille tämä oli tutumpaa, arjen ja perheen haasteita on moni taklannut jo pitkään. Meilläkin on nyt koiranpentu, vaikuttaahan se yöuniin, sanoo Lehtinen

Moodmetric-mittauksen mukaan koulupäivät olivat mittausjaksolla melko aktiivista tekemistä sekä oppilaille että opettajille. Tämä voi viestiä innostuksesta, uusien asioiden pohtimisesta ja hyvästä tekemisen meiningistä. Korkeat lukemat voivat olla myös merkki negatiivisesta stressistä, jolloin on erityisesti syytä etsiä palauttavia toimia ja hetkiä.

Öiden erilaisuus yllätti erityisesti. -Yöt ovat todella erilaisia. Parasta oli havainto, että asiaan voi itse vaikuttaa. Päivän ja illan tekemiset vaikuttavat merkittävästi uneen. Se että katsoin jalkapallopelin jossa oma joukkue lopulta hävisi, ei ollut parasta valmistautumista yöhön, virnistää Lehtinen.

Voinko, jaksanko muuttaa tapojani?

Nuoret ovat hyvin perillä siitä, mitkä asiat vaikuttavat omaan hyvinvointiin. Elämäntavoista on keskusteltu myös kotona ja vanhemmat patistelevat ajoissa nukkumaan. Kännykän käytöstä puhutaan paljon.

Silti vaikeinta on tehdä pysyviä positiivisia muutoksia oman hyvinvoinnin eteen. Tämä koskee erityisesti aikuisia, sanoo Pertti Ratilainen. Pienikin lisäys yöuneen tai ulkoilun määrään on valitettavan vaikeaa

Lempäälän lukion oppilaat näyttivät, että pystyvät parempaan. Hyvinvointijakson aikana noin 80% oli muuttanut hyvinvointiin liittyviä asioita elämässä positiiviseen suuntaan.

Tämä on vasta alku, sanoo Jarmo Lehtinen. – Tavoitteena on paljon laajempi projekti ensi lukuvuodelle. Pyrimme saamaan kaikki 1. ja 2. lukioluokan oppilaat mukaan tekemään asioita oman hyvinvoinnin eteen. Projektin vaikutusten toivomme näkyvän oppimisessa ja koulutyössä, ja pitkällä tähtäimellä antavan työkaluja koko elämää varten.

Kysy lisää Lempäälän lukion hyvinvointiprojektista

Lempäälän lukio: Jarmo Lehtinen 
[email protected]

Projektissa toiminut muutosvalmentaja: 
Pertti Ratilainen

Moodmetric: Niina Venho [email protected] 040 7104087

 

Moodmetric-älysormus – suomalaista huippuosaamista parhaimmillaan

Moodmetric smart ring colors

Tiesitkö, että Moodmetric-älysormus on suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio? Vigofere Oy perustettiin viisi vuotta sitten elektroniikan tohtori Henry Rimmisen keksinnön ympärille. Ihon sähkönjohtavuutta mittaavan Moodmetric-älysormuksen idean Rimminen oli keksinyt jo vuosia aiemmin, ja syksyllä 2013 oli ensimmäinen prototyyppi valmis.

Moodmetric-älysormus - suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio
Moodmetric-älysormus on suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio.

Miten ihon sähkönjohtavuutta mittaava Moodmetric-älysormus sai alkunsa

Henry Rimminen oli toiminut tutkijana Aalto-yliopistossa mm. fysiologisten mittausten ja sensoreiden parissa. Aktiivisuusmittarit olivat nouseva trendi ja erilaisia sykkeen mittaukseen perustuvia laitteita oli ollut kuluttajien saatavilla jo pitkään.

Ihon sähkönjohtavuuden mittaus ja sen sovellutukset kiinnostivat Rimmistä. Tämä oli mittaus, joka oli ollut psykofysiologian tutkimuksessa käytössä jo yli sata vuotta, mutta ei juuri missään tarjolla kuluttajille.

Moodmetric-älysormuksen keksijä Henry Rimminen
Moodmetric-älysormuksen keksijä TkT Henry Rimminen

Tämä psykofysiologinen ilmiö perustuu siihen, että nk. ekriiniset (pienet) hikirauhaset reagoivat sympaattisen hermoston aktiivisuuteen. Kämmenpohjassa ekriinisia hikirauhasia on hyvin tiuhassa, ja ihon sähkönjohtavuuden muutos on ihosta helposti mitattavissa.

Ihon sähkönjohtavuus on ilmiö, jonka löytäjinä mainitaan 1800-luvun lopulla vaikuttaneet Charles Vigoroux ja Richard Féré. Näiden herrojen nimistä muodostuu myös yrityksen virallinen nimi Vigofere Oy.

Mitä haasteita keksijä Rimmisen tuli ratkaista, jotta sormus saatiin markkinoille

Laboratoriossa ihon sähkönjohtavuuden mittaus tehdään kämmenen tai sormien sisäpuolen ihosta, yleensä kahden sormen päähän kiinnitettävillä elektrodeilla, jotka ovat johtimilla kiinnitettyinä varsinaiseen mittalaitteeseen. Mittauksen aikana tulee tässä asetelmassa olla paikallaan.

Jotta Moodmetric-älysormus oli mahdollista saada kuluttajakäyttöön, tuli Rimmisen ratkaista monta ongelmaa:

  • Teknologian miniatyrisointi voipaketin kokoisesta mittauslaitteesta mahdollisimman pieneksi.
  • Kahden sormen päästä tehtävän mittauksen sijaan laitetta tulisi voida pitää luontevasti jokapäiväisessä elämässä.
  • Mittaus ei saanut olla herkkä liikkeelle ja sen tulisi tapahtua luotettavasti myös henkilön liikkuessa.
  • Tiedonsiirron tuli olla langaton.

Erilaisia protoversioita Moodmetric-älysormuksesta
Erilaisia protoversioita Moodmetric-älysormuksesta

Syksyllä 2015 oli Moodmetric-sormuksen ensimmäinen versio valmis markkinoille. Sitä ennen oli tehty useampi protokierros ja pohdittu monipuolisesti vaihtoehtoja esimerkiksi sormuksen rinkulaosan toteutukseen. Kun elektroniikka ja mittaus oli todettu toimivaksi, antoi sormukselle vielä lopullisen skandinaavisen ilmeen muotoilija Vesa Nilsson. Vesan työt tunnetaan erityisesti uudistavasta ja pelkistetystä muotokielestä. Lue lisää Oz Jewel.

Datan tarkasteluun haluttiin helppo ja informatiivinen sovellus

Mobiilisovellus oli välttämättömyys, sillä kaikki aktiivisuusmittarit olivat menossa suuntaan, jossa mittaustuloksia pystyi tarkastelemaan älypuhelimella. Käytön helppous ja datan esittäminen yksinkertaisessa mutta kuvaavassa muodossa olivat Rimmisen lähtökohtia sovelluksen toiminnallisuutta suunnitellessa.

Kaksi elementtiä muodostuivat sovelluksessa keskeiseksi, ja ne ovat täysin samanlaisena käytössä edelleen.

  • Raakasignaalista laskettu indeksi, eli numeroarvo 1-100, joka kuvaa käyttäjän vireystasoa. Korkeat lukemat viestivät stressistä tai innostuksesta, matalat rauhallisuudesta.
  • Ympyrädiagrammi kuvaa stressitasojen vaihtelua 12 tunnin kellotaulun muodossa. Värit viestivät tasosta: punainen on korkea virittyneisyyden tila ja mitä sisemmäksi keskustaa kuvaajaa menee, sitä vaaleasävyisempi kuvaaja ja matalampi stressitaso on. Kuvaajan ulkonäöstä johtuen sitä kutsutaan usein tuttavallisesti kukkakuvioksi.

Voit lukea lisää Moodmetric-indeksistä ja datan tulkinnasta täältä.

Vigofere Oy/Moodmetric tänään

Vigofere Oy täytti lokakuussa 5 vuotta ja on täysin suomalaisomisteinen yritys. Tuotekehitys on 100%:sti tehty Suomessa, samoin tuotteen elektroniikka- ja loppukokoonpano.

Moodmetric palvelee kuluttaja, yrityksiä ja hyvinvoinnin ammattilaisia Suomessa ja ulkomailla.

Moodmetric-älysormuksen voi ostaa Moodmetricin verkkokaupasta, ja mobiilisovellus on ladattavissa ilmaiseksi App Storesta ja Google Playsta. Vuoden 2019 aikana tuodaan asiakkaiden toiveesta markkinoille myös digitaalinen palvelu, joka sisältää valmennuksellisen tuen stressinhallintaan.

Yritysasiakkaille ja muille ammattilaisille Moodmetric tarjoaa mm. mittauspalvelua, joka on suunnattu ensisijaisesti ennaltaehkäisevään stressinhallintaan sekä yrityksille että työterveyshuoltojen asiakkaille. Lue asiakkaidemme kokemuksia Moodmetric-mittauksesta täältä.

Tutkimuslaitokset ovat löytäneet Moodmetricin teknologian ensimmäisten joukossa, ja suurimmat yksittäiset asiakkaat ovatkin erilaisia tutkimusryhmiä, jotka hyödyntävät ihon sähkönjohtavuuden mittausta tutkimuksissaan. Lue lisää Moodmetricistä tutkimuskäytössä täältä.

Stressi on hyvä asia, kun sitä on sopivasti ja sen määrää voi itse säädellä. Moodmetricin missiona on auttaa jokaista löytämään parhaat mahdolliset keinot stressinhallintaan jokaisessa elämäntilanteessa. Tavoitteemme on vähentää merkittävästi kroonisen stressin suoria ja välillisiä vaikutuksia yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskuntien tasolla.

Me Moodmetricissä uskomme, että suomalaisella hyvinvointiteknologialla voidaan pelastaa maailma krooniselta stressiltä.

 

Osta Moodmetric-älysormus

 

Tai pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta

 

Kysy lisää Moodmetricin palveluista yrityksille: [email protected] / 044 309 6997

Helmee: Kasvuyrityksen on pidettävä jokainen työntekijä terveenä ja hyvinvoivana

Helmee: Kasvuyrityksen on pidettävä jokainen työntekijä terveenä ja hyvinvoivana

Helmee haluaa juurruttaa stressinhallintaosaamisen osaksi organisaatiokulttuuria heti yrityksen alkutaipaleella ja ennaltaehkäistä sairauslomia.

Helmee Imaging Oy on tamperelainen yritys, joka on kasvanut lyhyessä ajassa kuudesta kahdentoista ammattilaisen yritykseksi. Helmee myy ja kehittää konenäköä ja robotiikkaa autoteollisuuden komponenttivalmistajille. Helmeen erikoisalaa ovat kiiltäväpintaisten kappaleiden automaattinen laaduntarkistus. Esimerkkeinä mm. kromatut oven kahvat, maalatut kojelaudan osat, tai vaikka iskunvaimentimen männänvarret. Seuraavan kolmen vuoden aikana Helmeen tavoite on kaksinkertaistaa liikevaihto joka vuosi. Tähän tavoitteeseen tarvitaan monia hyviä ihmisiä ja raikasta asennetta itsensä johtamiseen.

Helmeellä toteutettiin kahden viikon Moodmetric-mittaus syyskuussa 2018 toimitusjohtaja Matti Saarisen toiveesta. -Tärkein syy sille, että lähdettiin tähän mukaan on se, että meillä on pieni porukka, mutta kova kasvuvauhti. Päivittäin joudumme tekemään valintoja sen suhteen, mitä emme tee. Töitä olisi enemmän kuin pystymme niitä vastaanottamaan. Meidän on pidettävä jokainen työntekijä työkykyisenä joka päivä – ei ole yksinkertaisesti varaa ylimääräisiin sairauslomiin. Jos joku lähtee tai jättää työt kesken, se on pienelle yritykselle katastrofi Matti sanoo.

Matti Saarinen on aiemmissa työpaikoissaan nähnyt paljon, mitä ylikuormitus ja huonot stressinhallintataidot voivat saada aikaan, ja haluaa nyt ennaltaehkäistä sitä Helmeellä. Alkoholi, avioero, työpaikan vaihtaminen, ilmapiirin myrkyttäminen ja jopa muutamaksi viikoksi katoaminen ovat hänen mielestään tyypillisiä stressinhallintakeinoja erityisesti miesvaltaisessa työyhteisössä, kun työntekijällä ei ole riittävästi omaa osaamista ja työyhteisön tukea.

– Tämä aihepiiri saa paljon palstatilaa mediassa, mutta siitä ei ole hyötyä, jos ei tunne itseä. Moodmetric-mittauksen avulla me ollaan jokainen saatu lisää itsetuntemusta. Data on tuonut monelle aika yllättäviäkin oivalluksia omasta kuormituksesta ja kuinka siihen voi itse vaikuttaa. Kehon stressireaktiot eivät aina ole samoja, mitä itse tilanteesta kuvittelemme. 

– Mittauksen avulla ymmärrämme myös työyhteisönä paremmin, kuinka yksilöllistä stressinhallinta on. Vain tuntemalla itsensä ja oman tapansa reagoida, voi oppia löytämään itselle parhaimmat työskentelytavat ja hallitsemaan stressiä paremmin. Työyhteisön tehtävänä on tarjota tukea ja työkaluja siihen, Matti jatkaa. – Stressinhallinnassa pelkkä tieto ei kuitenkaan usein riitä. Siksi otimme tähän kehitystyöhön mukaan mentaalivalmentaja Pertti Ratilaisen.

Tietoa on, mutta se ei siirry arjen valintoihin

Pertti Ratilainen on toiminut mentaalivalmentajana ryhmille ja yksilöille reilut 11 vuotta. Hän näkee jatkuvasti työssään, kuinka tiedon rooli elämäntapamuutoksissa on ristiriitainen. Valmennettavat tietävät kyllä, että hyvinvoinnin kolme tärkeintä elementtiä ovat uni ja palautuminen, ravinto sekä liikunta, mutta tieto ei siirry käytännön tasolle. – Oli kysymyksessä mikä tahansa aikuisten ryhmä, jonka kanssa olen työskennellyt, törmään aina samaan ristiriitaan tiedon ja arjen käytäntöjen välillä. Kun kysyn heiltä, tietävätkö he kuinka paljon ihmisen tulisi nukkua palautuakseen ja voidakseen hyvin, yleensä kaikki paikalla olijat nyökkäävät. Esittäessäni seuraavan kysymyksen, kuinka moni nukkuu säännöllisesti noin 8 tuntia vuorokaudessa, vastaukseksi saan pälyileviä katseita. Takarivissä pari ihmistä katsoo epäilevästi toisiaan ja melkein nostaa käden ylös. Sama ristiriita toistuu kahden muun osa-alueen kanssa, Pertti sanoo.

Pertti Ratilainen yritysvalmemtajana Helmee Imaging:lla
Pertti Ratilainen ”syö myös itse omia lääkkeitään”. Tässä meneillään hengitysharjoitus Moodmetric-älysormuksella mitattuna.

Pertti on käyttänyt paljon aikaa elämäntapamuutosten ymmärtämiseen. Tutkimusten mukaan muutoksen läpiviemiseen tarvitaan aikaa 3-9 kuukautta.  – Kärsimättömyys on yksi merkittävä syy, miksi niin moni vankka lupaus paremmasta itsensä huolehtimisesta romahtaa – ei jakseta odottaa tuloksia. Tuloksia pitäisi nähdä heti, mieluummin huomenna ja viimeistään tämän viikon aikana, Pertti sanoo.

Toinen merkittävä syy on pakon puuttuminen. – On surullista nähdä nyt 56-vuotiaana, mihin jatkuva itsensä laiminlyönti voi johtaa. Viimeisen viiden vuoden aikana olen kohdannut kaveripiirissäni useita syöpätapauksia. Osa niistä on päätynyt hautajaisiin, osa on saanut jatkoajan elämäänsä. Tämä on se toinen syy, miksi ihmiset muuttavat elämäntapojaan – kun on pakko. Toinen vaihtoehto muutokselle on, että ihminen löytää todella tärkeän syyn, miksi haluaisi esimerkiksi panostaa unen laatuun ja määrään. Minun tehtäväni on auttaa valmennettaviani löytämään se syy, joka kannattelee heidät elämäntapamuutoshankkeissa maaliin saakka ja tukea heidän matkaansa siinä.

Reaaliaikainen data motivoi elämäntapamuutoksissa

Terveellisten elämäntapamuutosten näkyvät vaikutukset ilmenevät usein esimerkiksi mielialan kohentumisena, energisyytenä ja onnellisuuden tunteen lisääntymisenä.

– Jos valmennettavan lähtötilanne on se, että stressi on päässyt kroonistumaan toden teolla, voi mennä useita kuukausia, että autonominen hermosto saadaan taas tasapainoon ja vireystilat kohdilleen. Tällöin on hyvä, jos valmennettava voi seurata omien valintojensa vaikutusta fysiologiaansa Moodmetric-älysormuksen avulla. Reaaliaikainen ja tarkka palaute motivoi löytämään juuri itselle sopivat keinot ja jatkamaan kohti tasapainon saavuttamista. Moodmetric-datasta näkee hyvin milloin suunta on oikea, vaikka mieliala tai koettu vireystaso eivät ole vielä valmennettavan tietoisella tasolla muuttuneet, Pertti kertoo.

Pertti Ratilainen tekee yhteistyötä Helmeen kanssa ja työntekijät voivat halutessaan varata Pertiltä henkilökohtaista valmennusta.

 

Kysy lisää Moodmetricin palveluista yrityksille: [email protected] / 044 309 6997

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

 

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle

Attention and focus relieve stress

Stressinhallinnassa lähtötaso ja tavoitteet ovat yhtä tärkeitä kuin fyysisen kunnon ylläpidossa. Työnantaja toivoo, että jokainen työntekijä on terve ja hyvinvoiva koko työuransa ajan, ja useimmat yritykset edistävät näitä tavoitteita systemaattisesti. Yksilön kannalta tilanteita on yhtä monta kuin henkilöitäkin.

Fyysisen kunnon tavoitteena voi olla vähentää sohvalla löhöilyä, toisessa päässä on vaikkapa maratonjuoksu tiettyyn aikaan tai crossfitin suomenmestaruus. Henkisellä puolella liian monen tavoite on vain jaksaa seuraavaan päivään.

“Näin hallitset stressiä paremmin” tai “5 tapaa stressittömämpään elämään” ovat otsikkoina kiinnostavia ja herättävät pohtimaan omaa jaksamista. Usein nämä vinkit jättävät huomiotta henkilön kokonaiselämäntilanteen, onko henkilön kokema stressi pääosin positiivista vai negatiivista, ja miten ylipäänsä stressiin suhtautuu.

Moodmetric-älysormus on markkinoiden ainoa mittari, joka näyttää kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen reaaliaikaisesti ja mahdollistaa mittauksen myös pitkällä ajanjaksolla.

Moodmetric-mittausdata pitkiltä ajanjaksoilta on lisännyt ymmärrystä stressistä

Moodmetric-datan analysointi neljän vuoden ajalta on tuonut meille merkittävästi uutta ymmärrystä henkisestä kuormituksesta useita viikkoja tai kuukausia kestäviltä seurantajaksoilta. Merkittävimmät löydökset puoltavat henkilön lähtötilanteen parempaa ymmärrystä stressinhallinnassa.

1. Henkilöiden tapa vireytyä on erilainen

Moodmetric-mittauksen perusteella ihmiset voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen ryhmään

  • Voimakkaasti ja helposti vireytyvät, eli jotka reagoivat suurella intensiteetillä emotionaalisiin ja kognitiivisiin ärsykkeisiin.
  • Lakonisemmin reagoivilla stressitasot poikkeavat keskiarvosta vähemmän kuin yllä. Vireystaso voi kummassakin ryhmässä nousta hyvinkin nopeasti, mutta jälkimmäisessä ryhmässä palautuminen normaalitasolle on myös nopeaa.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien on yleensä kiinnitettävä palautumiseen enemmän huomiota joka päivä. Yöuni voi tasapainoisessa tilanteessa olla ensimmäisen ryhmän edustajilla paljon syvempää ja rauhallisempaa kuin toisessa ryhmällä.

Esimerkki: Helposti vireytyvän henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

Toisessa ryhmässä palautuminen voi olla yön aikana kevyempää, koska sympaattinen hermosto kuormittuu päivän aikana vain maltillisesti.

Esimerkki: Vähemmän reagoivan henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

On hyvä ymmärtää, millainen on oma tapa vireytyä. Tapoja on yhtä paljon kuin yksilöitäkin ja eri elämänvaiheissa tässä voi myös tulla muutosta.

Mikään tapa reagoida ei ole hyvä tai huono, evoluution saatossa on tarvittu monia tapoja aktivoitua – ja näin on edelleen. Eri tavoin toimivia ihmisiä tarvitaan niin sosiaalisissa- kuin työyhteisöissä.

2. Myös innostuksesta täytyy palautua

Tämä tarkoittaa sitä, että myös positiivinen stressi pitkään jatkuessaan voi uuvuttaa. Työlleen omistautujat, yrittäjät, luovat ihmiset ja monet muut voivat nauttia positiivisesta stressistä ja tekemisen hyvästä kierteestä liian pitkään. Unelmatyössäkin voi uupua.

Mittarit ja testit saattavat kertoa paljonkin, mutta oma kokemus on aina se tärkein. Mikä on elämäntilanteeni, työ, perhe, vapaa-aika, suhteet ystäviin? Koenko asioiden olevan keskimäärin hyvin? Jos koen stressiä, millaista se on, miten se tuntuu ja miten se vaikuttaa elämääni?

Moodmetric-mittari on tuki yksilölliseen stressinhallintaan. Se antaa arvokasta mittaustietoa ja lisää itsetuntemusta.

Mittaustulos tulee aina asettaa oman elämän raameihin. Samanlaiset lukemat voivat tilanteesta riippuen merkitä hyvin eri asiaa. Hyvin matalia stressitasoja voidaan mitata sekä masentuneilla että perusrauhallisilla viilipytyillä.

Tästä syystä Moodmetric-sovellus ei ohjaa tai anna yksilöllisiä neuvoja. Kaikille sopivia ohjeita stressinhallintaan olemme koonneet tänne.

3. Lähtötilanne stressinhallinnassa tarkoittaa omaa käsitystä elämäntilanteesta

Mikä minua stressaa, mikä palauttaa, mikä on oma tapani vireytyä? Osaatko sijoittaa itsesi nelikentälle, joka kuvaa hyvinvoinnin perusulottuvuuksia?

Hyvinvoinnin nelikenttä pyrkii määrittelemään kuinka korkea stressitaso/vireystila on, ja onko tila positiivinen tai negatiivinen. Moodmetric-sovelluksen analytiikkanäyttö noudattaa samaa perusideaa, ja auttaa huomaamaan että oma kohta nelikentässä voi vaihdella sen mukaan kysytäänkö asiaa työn, perheen tai muun asian kannalta.

Kuva: Tutkijoiden käyttämä hyvinvoinnin nelikenttä vasemmalla, oikealla Moodmetric-sovelluksen Analytiikkanäyttö, joka kuvaa samalla periaatteella eri elämän osa-alueita mittausdatan ja henkilön omien päiväkirjamerkintöjen perusteella

Oman tilanteen tulkintaan liittyy myös tapa vireytyä, osa henkilöistä liikkuu pääosin alasektorissa, eli korkeat vireystilat eivät ole luontevia. Nelikentän oikealla puolella tilanne on usein hyvä, oli koettu stressitila sitten korkea tai matala.

Miten Moodmetric-mittaus auttaa stressinhallinnassa?

Moodmetric-mittaus auttaa sijoittamaan itsensä oikein stressin kartalle ja lisäämään ymmärrystä itsestään. Mikä minua stressaa, mikä ei, mitkä ovat stressitasoni kun vertaan tavoitteeseen eli tasapainoon?

– Entä millaisia Moodmetric-lukemia tulisi tavoitella?

Mikään yksittäinen mittaustulos ei ole hyvä tai huono. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on tasapaino, eli yön uni ja päivän muu lepo kompensoi sympaattisen hermoston kognitiivisesta tai emotionaalisesta stressistä johtuvaa aktivaatiota. Kun Moodmetric-vuorokausikeskiarvo on noin 50, antaa se indikaation autonomisen hermoston tasapainosta.

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle on tiedostaa oma tilanne niin tarkkaan kuin mahdollista. Mitattu kognitiivisen ja emotionaalisen stressin kuormitus on tässä usein sekä apuna että motivoivana tekijänä.

Moodmetric-älysormus on tilattavissa verkkokaupastamme. Yrityksille tarjoamme kahden viikon mittausta min 10 hengen ryhmille. Pyydä tarjous: [email protected], puh: 044 309 6997

 

 

HERE Technologies näyttää suuntaa myös stressinhallinnassa

Tampereen yksikkö tarjoaa Moodmetric-mittauksen koko henkilöstölle. Mittaus tehdään tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

HERE Technologies on globaali kartta- paikannuspalveluita tarjoava 9000 hengen organisaatio. Noin prosentti henkilöstöstä työskentelee Suomessa ja suurin osa siitä Tampereella. Alkukeväästä 2018 HERE:n Tampereen yksikkö pohti työterveyshuollon kanssa, miten tukea henkilöstön psyykkistä hyvinvointia ennakoivasti. Tukea fyysisen hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen oli tarjottu jo jonkin aikaa, mutta yksikön johtaja Jari Syrjärinne kaipasi kokonaisvaltaisempaa tukea hyvinvointiin.

-Olemme nopeasti kasvava organisaatio ja haluamme säilyttää ketteryytemme sekä positiivisen draivin. Meillä on lähes kaikilla aiempaa kokemusta työskentelystä isossa korporaatiossa, jossa nopea kasvu tuo ensin vauhtia ja ennakoimattomia tilanteita, mutta saattaa lopulta jähmettää organisaatiota. Haluamme auttaa henkilöstöä pysymään mukana kasvussa ilman uhrauksia hyvinvoinnin ja työn ilon suhteen, Jari Syrjärinne kertoo.

Jari Syrjärinne (kuva Moodmetric)

-Toinen tärkeä syy Moodmetric-mittauksen aloittamiselle oli sen tarjoama objektiivinen data. Fyysisen hyvinvoinnin mittaamiseen on tarjolla vaikka mitä teknologiaa ja testejä, mutta tarjolla olleet henkisen hyvinvoinnin mittarit ovat pitkälti olleet kyselylomakkeita. Tämä on ensimmäinen menetelmä, joka antaa helpon ja lähes huomaamattoman tavan arvioida henkistä kuormitusta myös pitkältä ajanjaksolta, Jari Syrjärinne jatkaa.

HERE:n työterveyslääkäri Leena Pesonen oli tutustunut Moodmetric-mittaukseen erään toisen asiakkaansa kautta ja ehdotti mittausta HERE:lle. -Minusta palvelu tuntui kokeilemisen arvoiselta ja päätin ehdottaa sitä HERE:lle. Työterveyshuollossa on melko vähän käytössä teknologiaa kuormittumisen objektiiviseen arvioimiseen, ja joka samalla motivoi asiakasta parempaan stressinhallintaan. Kokeilin myös itse sormusta ja olin vaikuttunut. Tunnistan hyvin kuormituksen ja palautumisen omassa kehossani ja oli hienoa todeta se Moodmetric-sovelluksen graafeissa, Leena Pesonen Terveystalosta sanoo.

Ei vain johtoryhmän etu

Tahtotilasta panostaa henkilöstön hyvinvointiin kertoo se, että HERE:llä Moodmetric-mittaukseen voi osallistua koko Tampereen henkilöstö. Usein vastaavia palveluita tarjotaan ainoastaan johtoryhmille tai erityisryhmille. Huomionarvoista on myös, että HERE päätti tilata uusintamittauksen heti vuoden päähän. – Haluamme ensimmäisellä mittauskierroksella selvittää mikä on Tampereen HERE:n lähtötaso. Syyskuussa, kun viimeinenkin ryhmä on saatu mitattua, voimme yhdessä pohtia millaisille työhyvinvointi-interventioille meillä on tulevana vuotena tarvetta. Kesällä 2019 uusimme mittauksen, Jari Syrjärinne kertoo.

HERE päätti hankkia 20 kappaletta sormuksia, joilla Moodmetric-mittaus tehdään koko henkilöstölle kolmessa erässä. Mittausten välissä sormukset ovat henkilöstön vapaassa käytössä.

Osallistuminen Moodmetric-mittaukseen on vapaaehtoista, mutta HERE toivoo kaikkien työntekijöidensä tarttuvan tilaisuuteen. – Useimmiten innokkaimpia osallistujia ovat ne, jotka kiinnittävät muutoinkin huomiota hyvinvointiinsa. Jotta saamme mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan henkilöstön kuormitustasosta ja voimme suunnitella aidosti vaikuttavia hyvinvointitoimenpiteitä, meidän täytyy pystyä motivoimaan kaikki mittaukseen, Jari Syrjärinne sanoo.

Toukokuussa HERE:llä järjestettiin infotilaisuus henkilöstölle, jossa työterveyslääkäri ja Moodmetricin edustaja kertoivat Moodmetric-mittauksesta, sen tieteellisestä perustasta sekä siitä miten Moodmetric-mittaus linkittyy työterveyshuoltoon. Ensimmäinen ryhmä täyttyi vapaaehtoisista heti infotilaisuuden jälkeen.

HERE:llä erinomainen alku

HERE on ensimmäinen organisaatio, jossa Moodmetric-mittaus toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kahden viikon mittauksen aikana osallistujat seuraavat stressitasojaan mobiilisovelluksesta ja pääsevät kokeilemaan miten erilaiset tilanteet tai työskentely näkyvät datassa.

Aloitusluennolta saaduilla vinkeillä voi lähteä tuunaamaan omaa työpäiväänsä niin, että tasapaino kuormituksen ja palautumisen välille löytyy. Mikäli työntekijä huomaa mittausjaksolla korkeaa kuormitusta ja epäilee stressin kroonistumista, on hänellä mahdollisuus olla yhteydessä suoraan työterveyshuoltoon mittausjakson jälkeen. Objektiivinen Moodmetric-data toimii keskusteluväylänä työterveyslääkärin ja työntekijän välillä. Myös HERE:n työterveyspsykologilla on valmius auttaa työntekijää Moodmetric-datan tulkinnassa.

Moodmetric-mittauksen tulokset käydään läpi aina ryhmätasolla palautetilaisuudessa. Yksittäisen työntekijän dataa pääsee tarkastelemaan ainoastaan työntekijä itse. Useimmiten osallistujat jakavat keskenään kokemuksia omasta datastaan jo mittausjakson aikana, mikä on erityisen tärkeää stressinhallinnan kulttuurin kehittämisessä. Datan avulla on helpompi ymmärtää sitä, kuinka yksilöllistä kuormittuminen on ja miten kuormituksesta palautumista voidaan tukea erilaisissa elämäntilanteissa.

HERE:n ensimmäisessä ryhmäpalautetilaisuudessa kesäkuussa kuultiin mieluisia uutisia – ryhmä sai Moodmetricin mittaushistorian parhaimman* ryhmäkohtaisen keskiarvon ja antoikin itselleen raikuvat aplodit hyvästä stressinhallinnasta. – Nyt on mielenkiintoista nähdä millaisia keskiarvoja seuraavat kaksi ryhmää saavat ja onko niiden perusteella syytä tehostaa organisaation stressinhallinnan osaamista. Ensi kesänä saamme palautetta siitä, miten olemme siinä onnistuneet, Jari Syrjärinne päättää.

Kysy lisää Moodmetricin palveluista yrityksille: [email protected] / 044 309 6997

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

 

*Moodmetric-mittaus ei ole kilpailu. ”Parhain” tarkoittaa lukemaa, joka osoittaa että kuormituksen ja palautumisen suhde on tasapainossa. Vuorokausikeskiarvo 50 antaa viitteitä autonomisen hermoston tasapainosta.