Lukiolaisten hyvinvointiprojektissa lisättiin itsetuntemusta fysiologisella stressinmittauksella

Lempäälän lukiossa ei harjoitella koulua, vaan elämää varten. Hyvinvointiprojektiin osallistuneet nuoret ovat tyytyväisiä, ja mukana laajentamassa kokeilua ensi vuodeksi. Stressinhallinnan työkaluna oli Moodmetric-mittaus, johon tarttuivat myös opettajat. Yllättävän korkeita kuormitustasoja mitattiin molemmissa ryhmissä sekä koulupäivän aikana, että vapaa-ajalla.

Yhteiskunta, opetussuunnitelma ja työelämän odotukset muuttuvat. Nuorten toimintaympäristö on erilainen kuin muutama vuosikymmen sitten, ja tulevaisuudesta tiedämme vain, että emme tiedä mitä se tuo.

Lempäälän lukiossa on ymmärretty, että asioita ei voi tehdä samoin kuin ennen. Nuoria on tuettava löytämään omat vahvuutensa ja etsimään piilevät lahjakkuutensa jo varhain. Parempi itsetuntemus ja ymmärrys siitä, mikä juuri minulle on hyväksi, auttavat toimimaan informaatiotulvan ja jatkuvien ärsykkeiden maailmassa. Oma paikka yhteiskunnassa ja työelämässä tuntuu olevan entistä vaikeampi hahmottaa ja epävarmuuden tunne voi olla stressaavaa.  Hyvä itsetuntemus auttaa tekemään oikeita valintoja elämässä.

Jarmo Lehtinen on opettaja, joka haluaa antaa lukiolaisille parhaat mahdolliset valmiudet työelämää – ja elämää varten. – Me opimme tekemällä, teemme tosi paljon projekteja ja uusia juttuja, ei vain teoretisoida. Turvallinen ryhmä, jonka mukana voi toteuttaa itseään vapaasti, on hyvä tapa tutustua vaikeisiinkin aiheisiin.

Nuoret aktiivisiksi oman hyvinvointinsa toimijoiksi

Syksyllä 2018 fokuksessa on ollut hyvinvointi. – Sanotaan, että ei saa kuormittaa nuoria liikaa. Tulevaisuus on kuitenkin vaativa, tulee paljon muuttujia. Me harjoittelemme keinoja stressinhallintaan jo nyt, sanoo Jarmo Lehtinen. -Mediassa keskustellaan paljon siitä, että nuoret ovat väsyneitä koulunkäyntiin. Minä mietin että eiköhän se ole tämä koko elämä tässä ympärillä. Tavoite on tasapaino, Jarmo Lehtinen jatkaa.

Hyvinvointi on ymmärretty Lempäälän lukiossa kokonaisvaltaisesti. Kaikki tietävät nyt, mitä tarkoittaa 8+8+8 -malli, eli työtä, vapaa-aikaa ja lepoa on kaikkea hyvä olla vuorokaudessa sopivassa suhteessa.

Uni, liikunta, ravinto ja stressinhallinta on käyty läpi projektissa, joka vedettiin läpi ulkopuolisen valmentajan Pertti Ratilaisen johdolla. 

Etukäteen keskusteltiin mitattavuuden tärkeydestä. Lukiolaisten hyvinvoinnista haluttiin konkreettista mitattua tietoa. Myös rahoituksen saamisen kannalta oli tärkeä kerätä dataa. Kahden viikon mittausjaksolle valittiin projektiin osallistuvien käyttöön Moodmetric-älysormus. Mittaukset tehtiin lokakuussa ja koko projektin yhteenveto lukukauden päätteeksi.

Mitä Moodmetric-mittaus näytti?

Lukiolaiset Karita Tanni ja Kristian Haapalehto osallistuivat mittaukseen mielellään. – Odotin innolla mittausta, halusin lisätietoa kropan toiminnasta. Kun sain sormuksen käyttöön, oli todella mielenkiintoista seurailla dataa, kertoo Karita Tanni.

Moodmetric-mittausdata näytti mikä stressaa ja mikä rauhoittaa. Yllättävää lukiolaisille olivat välillä hyvinkin voimakas reagointi ja mielen aktiivisuus pitkiäkin aikoja yhteen menoon. Toisaalta hyvä keskittyminen esim. läksyjä tehdessä näkyi hyvin alhaisina lukemina. Rentoja, alhaisia lukemia tuli myös ajaessa ja vaikkapa tyttöystävän seurassa. Näitä hyviä juttuja nuoret osasivat mittauksen avulla etsiä. -Löysin tapoja olla stressaamatta, sanoo Kristian Haapalehto.

Myös opettajat kiinnostuivat

Mittaus oli alunperin suunnattu vain lukiolaisille, mutta myös opettajat halusivat mukaan. -Haluttiin näyttää rehtorille, kuinka stressaavaa työmme on, naurahtaa Jarmo Lehtinen.

– Oppilaille oli yllätys, kuinka paljon kuormittavia tekijöitä on koulun ulkopuolella. Opettajille tämä oli tutumpaa, arjen ja perheen haasteita on moni taklannut jo pitkään. Meilläkin on nyt koiranpentu, vaikuttaahan se yöuniin, sanoo Lehtinen

Moodmetric-mittauksen mukaan koulupäivät olivat mittausjaksolla melko aktiivista tekemistä sekä oppilaille että opettajille. Tämä voi viestiä innostuksesta, uusien asioiden pohtimisesta ja hyvästä tekemisen meiningistä. Korkeat lukemat voivat olla myös merkki negatiivisesta stressistä, jolloin on erityisesti syytä etsiä palauttavia toimia ja hetkiä.

Öiden erilaisuus yllätti erityisesti. -Yöt ovat todella erilaisia. Parasta oli havainto, että asiaan voi itse vaikuttaa. Päivän ja illan tekemiset vaikuttavat merkittävästi uneen. Se että katsoin jalkapallopelin jossa oma joukkue lopulta hävisi, ei ollut parasta valmistautumista yöhön, virnistää Lehtinen.

Voinko, jaksanko muuttaa tapojani?

Nuoret ovat hyvin perillä siitä, mitkä asiat vaikuttavat omaan hyvinvointiin. Elämäntavoista on keskusteltu myös kotona ja vanhemmat patistelevat ajoissa nukkumaan. Kännykän käytöstä puhutaan paljon.

Silti vaikeinta on tehdä pysyviä positiivisia muutoksia oman hyvinvoinnin eteen. Tämä koskee erityisesti aikuisia, sanoo Pertti Ratilainen. Pienikin lisäys yöuneen tai ulkoilun määrään on valitettavan vaikeaa

Lempäälän lukion oppilaat näyttivät, että pystyvät parempaan. Hyvinvointijakson aikana noin 80% oli muuttanut hyvinvointiin liittyviä asioita elämässä positiiviseen suuntaan.

Tämä on vasta alku, sanoo Jarmo Lehtinen. – Tavoitteena on paljon laajempi projekti ensi lukuvuodelle. Pyrimme saamaan kaikki 1. ja 2. lukioluokan oppilaat mukaan tekemään asioita oman hyvinvoinnin eteen. Projektin vaikutusten toivomme näkyvän oppimisessa ja koulutyössä, ja pitkällä tähtäimellä antavan työkaluja koko elämää varten.

Kysy lisää Lempäälän lukion hyvinvointiprojektista

Lempäälän lukio: Jarmo Lehtinen 
[email protected]

Projektissa toiminut muutosvalmentaja: 
Pertti Ratilainen

Moodmetric: Niina Venho [email protected] 040 7104087

Moodmetric-älysormus – suomalaista huippuosaamista parhaimmillaan

Tiesitkö, että Moodmetric-älysormus on suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio? Vigofere Oy perustettiin viisi vuotta sitten elektroniikan tohtori Henry Rimmisen keksinnön ympärille. Ihon sähkönjohtavuutta mittaavan Moodmetric-älysormuksen idean Rimminen oli keksinyt jo vuosia aiemmin, ja syksyllä 2013 oli ensimmäinen prototyyppi valmis.

Moodmetric-älysormus - suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio
Moodmetric-älysormus on suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio.

Miten ihon sähkönjohtavuutta mittaava Moodmetric-älysormus sai alkunsa

Henry Rimminen oli toiminut tutkijana Aalto-yliopistossa mm. fysiologisten mittausten ja sensoreiden parissa. Aktiivisuusmittarit olivat nouseva trendi ja erilaisia sykkeen mittaukseen perustuvia laitteita oli ollut kuluttajien saatavilla jo pitkään.

Ihon sähkönjohtavuuden mittaus ja sen sovellutukset kiinnostivat Rimmistä. Tämä oli mittaus, joka oli ollut psykofysiologian tutkimuksessa käytössä jo yli sata vuotta, mutta ei juuri missään tarjolla kuluttajille.

Moodmetric-älysormuksen keksijä Henry Rimminen
Moodmetric-älysormuksen keksijä TkT Henry Rimminen

Tämä psykofysiologinen ilmiö perustuu siihen, että nk. ekriiniset (pienet) hikirauhaset reagoivat sympaattisen hermoston aktiivisuuteen. Kämmenpohjassa ekriinisia hikirauhasia on hyvin tiuhassa, ja ihon sähkönjohtavuuden muutos on ihosta helposti mitattavissa.

Ihon sähkönjohtavuus on ilmiö, jonka löytäjinä mainitaan 1800-luvun lopulla vaikuttaneet Charles Vigoroux ja Richard Féré. Näiden herrojen nimistä muodostuu myös yrityksen virallinen nimi Vigofere Oy.

Mitä haasteita keksijä Rimmisen tuli ratkaista, jotta sormus saatiin markkinoille

Laboratoriossa ihon sähkönjohtavuuden mittaus tehdään kämmenen tai sormien sisäpuolen ihosta, yleensä kahden sormen päähän kiinnitettävillä elektrodeilla, jotka ovat johtimilla kiinnitettyinä varsinaiseen mittalaitteeseen. Mittauksen aikana tulee tässä asetelmassa olla paikallaan.

Jotta Moodmetric-älysormus oli mahdollista saada kuluttajakäyttöön, tuli Rimmisen ratkaista monta ongelmaa:

  • Teknologian miniatyrisointi voipaketin kokoisesta mittauslaitteesta mahdollisimman pieneksi.
  • Kahden sormen päästä tehtävän mittauksen sijaan laitetta tulisi voida pitää luontevasti jokapäiväisessä elämässä.
  • Mittaus ei saanut olla herkkä liikkeelle ja sen tulisi tapahtua luotettavasti myös henkilön liikkuessa.
  • Tiedonsiirron tuli olla langaton.

Erilaisia protoversioita Moodmetric-älysormuksesta
Erilaisia protoversioita Moodmetric-älysormuksesta

Syksyllä 2015 oli Moodmetric-sormuksen ensimmäinen versio valmis markkinoille. Sitä ennen oli tehty useampi protokierros ja pohdittu monipuolisesti vaihtoehtoja esimerkiksi sormuksen rinkulaosan toteutukseen. Kun elektroniikka ja mittaus oli todettu toimivaksi, antoi sormukselle vielä lopullisen skandinaavisen ilmeen muotoilija Vesa Nilsson. Vesan työt tunnetaan erityisesti uudistavasta ja pelkistetystä muotokielestä. Lue lisää Oz Jewel.

Datan tarkasteluun haluttiin helppo ja informatiivinen sovellus

Mobiilisovellus oli välttämättömyys, sillä kaikki aktiivisuusmittarit olivat menossa suuntaan, jossa mittaustuloksia pystyi tarkastelemaan älypuhelimella. Käytön helppous ja datan esittäminen yksinkertaisessa mutta kuvaavassa muodossa olivat Rimmisen lähtökohtia sovelluksen toiminnallisuutta suunnitellessa.

Kaksi elementtiä muodostuivat sovelluksessa keskeiseksi, ja ne ovat täysin samanlaisena käytössä edelleen.

  • Raakasignaalista laskettu indeksi, eli numeroarvo 1-100, joka kuvaa käyttäjän vireystasoa. Korkeat lukemat viestivät stressistä tai innostuksesta, matalat rauhallisuudesta.
  • Ympyrädiagrammi kuvaa stressitasojen vaihtelua 12 tunnin kellotaulun muodossa. Värit viestivät tasosta: punainen on korkea virittyneisyyden tila ja mitä sisemmäksi keskustaa kuvaajaa menee, sitä vaaleasävyisempi kuvaaja ja matalampi stressitaso on. Kuvaajan ulkonäöstä johtuen sitä kutsutaan usein tuttavallisesti kukkakuvioksi.

Voit lukea lisää Moodmetric-indeksistä ja datan tulkinnasta täältä.

Vigofere Oy/Moodmetric tänään

Vigofere Oy täytti lokakuussa 5 vuotta ja on täysin suomalaisomisteinen yritys. Tuotekehitys on 100%:sti tehty Suomessa, samoin tuotteen elektroniikka- ja loppukokoonpano.

Moodmetric palvelee kuluttaja, yrityksiä ja hyvinvoinnin ammattilaisia Suomessa ja ulkomailla.

Moodmetric-älysormuksen voi ostaa Moodmetricin verkkokaupasta, ja mobiilisovellus on ladattavissa ilmaiseksi App Storesta ja Google Playsta. Vuoden 2019 aikana tuodaan asiakkaiden toiveesta markkinoille myös digitaalinen palvelu, joka sisältää valmennuksellisen tuen stressinhallintaan.

Yritysasiakkaille ja muille ammattilaisille Moodmetric tarjoaa mm. mittauspalvelua, joka on suunnattu ensisijaisesti ennaltaehkäisevään stressinhallintaan sekä yrityksille että työterveyshuoltojen asiakkaille. Lue asiakkaidemme kokemuksia Moodmetric-mittauksesta täältä.

Tutkimuslaitokset ovat löytäneet Moodmetricin teknologian ensimmäisten joukossa, ja suurimmat yksittäiset asiakkaat ovatkin erilaisia tutkimusryhmiä, jotka hyödyntävät ihon sähkönjohtavuuden mittausta tutkimuksissaan. Lue lisää Moodmetricistä tutkimuskäytössä täältä.

Stressi on hyvä asia, kun sitä on sopivasti ja sen määrää voi itse säädellä. Moodmetricin missiona on auttaa jokaista löytämään parhaat mahdolliset keinot stressinhallintaan jokaisessa elämäntilanteessa. Tavoitteemme on vähentää merkittävästi kroonisen stressin suoria ja välillisiä vaikutuksia yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskuntien tasolla.

Me Moodmetricissä uskomme, että suomalaisella hyvinvointiteknologialla voidaan pelastaa maailma krooniselta stressiltä.

 

Osta Moodmetric-älysormus

 

Tai pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta

 

Kysy lisää Moodmetricin palveluista yrityksille: [email protected] / 044 309 6997

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle

Stressinhallinnassa lähtötaso ja tavoitteet ovat yhtä tärkeitä kuin fyysisen kunnon ylläpidossa. Työnantaja toivoo, että jokainen työntekijä on terve ja hyvinvoiva koko työuransa ajan, ja useimmat yritykset edistävät näitä tavoitteita systemaattisesti. Yksilön kannalta tilanteita on yhtä monta kuin henkilöitäkin.

Fyysisen kunnon tavoitteena voi olla vähentää sohvalla löhöilyä, toisessa päässä on vaikkapa maratonjuoksu tiettyyn aikaan tai crossfitin suomenmestaruus. Henkisellä puolella liian monen tavoite on vain jaksaa seuraavaan päivään.

“Näin hallitset stressiä paremmin” tai “5 tapaa stressittömämpään elämään” ovat otsikkoina kiinnostavia ja herättävät pohtimaan omaa jaksamista. Usein nämä vinkit jättävät huomiotta henkilön kokonaiselämäntilanteen, onko henkilön kokema stressi pääosin positiivista vai negatiivista, ja miten ylipäänsä stressiin suhtautuu.

Moodmetric-älysormus on markkinoiden ainoa mittari, joka näyttää kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen reaaliaikaisesti ja mahdollistaa mittauksen myös pitkällä ajanjaksolla.

Moodmetric-mittausdata pitkiltä ajanjaksoilta on lisännyt ymmärrystä stressistä

Moodmetric-datan analysointi neljän vuoden ajalta on tuonut meille merkittävästi uutta ymmärrystä henkisestä kuormituksesta useita viikkoja tai kuukausia kestäviltä seurantajaksoilta. Merkittävimmät löydökset puoltavat henkilön lähtötilanteen parempaa ymmärrystä stressinhallinnassa.

1. Henkilöiden tapa vireytyä on erilainen

Moodmetric-mittauksen perusteella ihmiset voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen ryhmään

  • Voimakkaasti ja helposti vireytyvät, eli jotka reagoivat suurella intensiteetillä emotionaalisiin ja kognitiivisiin ärsykkeisiin.
  • Lakonisemmin reagoivilla stressitasot poikkeavat keskiarvosta vähemmän kuin yllä. Vireystaso voi kummassakin ryhmässä nousta hyvinkin nopeasti, mutta jälkimmäisessä ryhmässä palautuminen normaalitasolle on myös nopeaa.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien on yleensä kiinnitettävä palautumiseen enemmän huomiota joka päivä. Yöuni voi tasapainoisessa tilanteessa olla ensimmäisen ryhmän edustajilla paljon syvempää ja rauhallisempaa kuin toisessa ryhmällä.

Esimerkki: Helposti vireytyvän henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

Toisessa ryhmässä palautuminen voi olla yön aikana kevyempää, koska sympaattinen hermosto kuormittuu päivän aikana vain maltillisesti.

Esimerkki: Vähemmän reagoivan henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

On hyvä ymmärtää, millainen on oma tapa vireytyä. Tapoja on yhtä paljon kuin yksilöitäkin ja eri elämänvaiheissa tässä voi myös tulla muutosta.

Mikään tapa reagoida ei ole hyvä tai huono, evoluution saatossa on tarvittu monia tapoja aktivoitua – ja näin on edelleen. Eri tavoin toimivia ihmisiä tarvitaan niin sosiaalisissa- kuin työyhteisöissä.

2. Myös innostuksesta täytyy palautua

Tämä tarkoittaa sitä, että myös positiivinen stressi pitkään jatkuessaan voi uuvuttaa. Työlleen omistautujat, yrittäjät, luovat ihmiset ja monet muut voivat nauttia positiivisesta stressistä ja tekemisen hyvästä kierteestä liian pitkään. Unelmatyössäkin voi uupua.

Mittarit ja testit saattavat kertoa paljonkin, mutta oma kokemus on aina se tärkein. Mikä on elämäntilanteeni, työ, perhe, vapaa-aika, suhteet ystäviin? Koenko asioiden olevan keskimäärin hyvin? Jos koen stressiä, millaista se on, miten se tuntuu ja miten se vaikuttaa elämääni?

Moodmetric-mittari on tuki yksilölliseen stressinhallintaan. Se antaa arvokasta mittaustietoa ja lisää itsetuntemusta.

Mittaustulos tulee aina asettaa oman elämän raameihin. Samanlaiset lukemat voivat tilanteesta riippuen merkitä hyvin eri asiaa. Hyvin matalia stressitasoja voidaan mitata sekä masentuneilla että perusrauhallisilla viilipytyillä.

Tästä syystä Moodmetric-sovellus ei ohjaa tai anna yksilöllisiä neuvoja. Kaikille sopivia ohjeita stressinhallintaan olemme koonneet tänne.

3. Lähtötilanne stressinhallinnassa tarkoittaa omaa käsitystä elämäntilanteesta

Mikä minua stressaa, mikä palauttaa, mikä on oma tapani vireytyä? Osaatko sijoittaa itsesi nelikentälle, joka kuvaa hyvinvoinnin perusulottuvuuksia?

Hyvinvoinnin nelikenttä pyrkii määrittelemään kuinka korkea stressitaso/vireystila on, ja onko tila positiivinen tai negatiivinen. Moodmetric-sovelluksen analytiikkanäyttö noudattaa samaa perusideaa, ja auttaa huomaamaan että oma kohta nelikentässä voi vaihdella sen mukaan kysytäänkö asiaa työn, perheen tai muun asian kannalta.

Kuva: Tutkijoiden käyttämä hyvinvoinnin nelikenttä vasemmalla, oikealla Moodmetric-sovelluksen Analytiikkanäyttö, joka kuvaa samalla periaatteella eri elämän osa-alueita mittausdatan ja henkilön omien päiväkirjamerkintöjen perusteella

Oman tilanteen tulkintaan liittyy myös tapa vireytyä, osa henkilöistä liikkuu pääosin alasektorissa, eli korkeat vireystilat eivät ole luontevia. Nelikentän oikealla puolella tilanne on usein hyvä, oli koettu stressitila sitten korkea tai matala.

Miten Moodmetric-mittaus auttaa stressinhallinnassa?

Moodmetric-mittaus auttaa sijoittamaan itsensä oikein stressin kartalle ja lisäämään ymmärrystä itsestään. Mikä minua stressaa, mikä ei, mitkä ovat stressitasoni kun vertaan tavoitteeseen eli tasapainoon?

– Entä millaisia Moodmetric-lukemia tulisi tavoitella?

Mikään yksittäinen mittaustulos ei ole hyvä tai huono. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on tasapaino, eli yön uni ja päivän muu lepo kompensoi sympaattisen hermoston kognitiivisesta tai emotionaalisesta stressistä johtuvaa aktivaatiota. Kun Moodmetric-vuorokausikeskiarvo on noin 50, antaa se indikaation autonomisen hermoston tasapainosta.

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle on tiedostaa oma tilanne niin tarkkaan kuin mahdollista. Mitattu kognitiivisen ja emotionaalisen stressin kuormitus on tässä usein sekä apuna että motivoivana tekijänä.

Moodmetric-älysormus on tilattavissa verkkokaupastamme. Yrityksille tarjoamme kahden viikon mittausta min 10 hengen ryhmille. Pyydä tarjous: [email protected], puh: 044 309 6997

 

 

Toipilas ei kaipaa stressiä

Sairastuitko, loukkasitko itsesi tai onko takanasi leikkaus? Toipuminen vaatii elimistöltä paljon työtä. Tähän tarvitaan parasympaattista hermostoa, jonka tehtävä on palauttaa, parantaa ja edistää peruselintoimintoja.

Jotta parasympaattinen hermosto tekee tehtävänsä mahdollisimman hyvin, tulee sympaattisen hermoston aktivaatio pitää matalalla. Stressi käynnistää sympaattisen hermoston, joten toipilaan pitäisi rauhoittaa elämää mahdollisuuksien mukaan.

Moodmetric-älysormus mittaa sympaattisen hermoston aktivaatiota reaaliaikaisesti. Se soveltuu erinomaisesti stressitason jatkuvaan hallintaan. Sormusta pidetään vuorokauden ympäri ja tuloksia voi seurata jatkuvasti tai vaikkapa pari kertaa päivässä.

Liikkuminen on sairaana usein hyvin rajoitettua tai jopa mahdotonta. Kun liikunnalla ei voi kohentaa oloa ja mieltä, on löydettävä muita keinoja pitää stressi loitolla.

Leikkaushoitoa vaativasta tapaturmasta toipuva nelikymppinen nainen mittasi Moodmetric-älysormuksella toipilaspäiviään ja piti niistä päiväkirjaa.

Lue alta miten voi vaikuttaa esimerkiksi se, kuka sinua on hoitamassa.

Moodmetric-sormuksen käyttöönotto päivällä 21.6.

Mitä havaitsin, mikä yllätti?

Stressitasoa laski tietenkin eniten uni. Lisäksi vaikutti kirjan luku, lautapelien pelaaminen ja jalkapallon katsominen.

Nostavia olivat puolestaan sosiaalinen elämä, paperityöt, liikunta ja kuntoutusliikkeet. Seisaallaan oleminen oli hyvin raskasta. Ruokailut nostivat tasoja myös, mitään negatiivista niihin ei kuitenkaan liittynyt.

Tietenkin takaraivossa on usein ajatus, miten toipuminen edistyy, kuinka pitkään kestää päästä jalkeille. Vaatii kovaa työtä pitää ne ajatukset loitolla.

Ruumiillista työtä tekevällä romahti askelten määrä keskimääräisestä 13000 päivittäisestä askeleesta alle tuhanteen, tämä vaikuttaa myös mieleen.

Eniten Moodmetric-mittauksessa yllätti, kuinka jyrkkiä muutokset ovat päivän aikana molempiin suuntiin. Todella mielenkiintoista kaikinpuolin, aina on jännä nähdä, millainen kuvio latautuu ulos, miten asiat ovat vaikuttaneet. ’Hyvä että on olemassa hyödyllinen mittari myös sellaiselle, joka ei voi liikkua.’

Miksi tuhlata kesälomaa palautumiseen?

Kuva: Pixabay

Kesälomakausi alkaa olla kiivaimmillaan. Kiihtyvään tahtiin olemme saaneet lukea vinkkejä siitä, miten laskeutua lomalle, suhtautua lomaan ja mitä tehdä lomalla, jotta työvuodesta palautuminen tapahtuu optimaalisesti. Pikkulapsiperheessä kesälomalla palautumiselle ei välttämättä edes aseteta kovin suuria toiveita. Tehostettu palautumisen tarve koskee niin työn imussa paahtavia kuin ylisuuren työkuorman alle joutununeita.

Kesäloma on monelle työssäkäyvälle vuoden tärkein etappi, jonka saavuttamiseksi voi joutua sinnittelemään maratonilta tuntuvan ikuisuuden. Kun kesäloma vihdoin koittaa, saattavat ensimmäiset päivät – jopa yli viikko – kulua ihan pelkästään vireystilaa laskien nukkumalla ja lepäilemällä.

Pikku hiljaa vireystila elpyy ja lomalta alkaa haluta myös jotain muuta. Ehkä reissaamista, sukulointia, kesäjuhlia (henkilökohtainen suosikkini!), remontointia, pihatöitä tai muuta tekemistä. Passiivinen palautuminen vaihtuu aktiiviseksi, eli vireystilan laskeminen muuttuu mielihyvää tuottavan toiminnan etsimiseksi.

Entäpä jos kesälomasta ei kuluisi päivääkään univelkojen kuittaamiseen ja innostuksen elvyttämiseen? Käyttäisitkin jokaisen kesälomapäiväsi niin, että joka aamu herätessäsi vain taivas (ja mahdollisesti lapset) olisi ihanien lomasuunnitelmiesi rajana?

Oletko kokeillut, miltä tuntuu, jos palautuu riittävästi vuoden jokaisena päivänä? Saattaisit olla yllättynyt siitä, kuinka tehokas, tuottelias ja innostunut olet työstäsi ympäri vuoden. Kotiin ei kertyisi lomilla suoritettavia rästihommia, kun jaksaisit tehdä niitä tasaisesti ympäri vuoden.

Kesäloma voi olla upea neljän viikon mahdollisuus toteuttaa itseä, omia ja läheisten haaveita sekä nauttia kesästä.

Moodmetric haluaa auttaa yksilöitä löytämään oikea kuormituksen ja palautumisen tasapaino jokaisena päivänä. Kesälomaa ei meidän mielestä kannata tuhlata ylimääräiseen palautumiseen.

Enialla stressinhallinnan osaamisen kehittäminen aloitettiin johtoryhmästä

Enia Oy on reilun 400 hengen telemarkkinointiin erikoistunut myyntiorganisaatio, joka vastaa yhdessä muiden myyntikanavien kanssa Elisan ja Saunalahden palveluiden myynnistä kuluttaja-asiakkaille. Myyntitoimistoja on 13 paikkakunnalla ympäri Suomea ja myös johtoryhmä on fyysisesti hajaantunut Oulusta Tallinnaan.

Alkuvuonna 2018 Enian johtoryhmässä havaittiin tarve stressinhallinnan osaamisen kehittämiselle. Intensiivinen työtahti ja tulospaineet ovat jokaisen myyntiorganisaation haasteena ja Enialla haluttiin lähteä miettimään, miten tukea työntekijöiden jaksamista sekä työhyvinvointia pitkäjänteisemmin. Johtoryhmä päätti aloittaa stressinhallinnan osaamisen kehittämisen itsestään. Stressinhallinnan keinojen siirtäminen koko organisaatiolle onnistuu parhaiten esimerkin voimalla.

Enian johtoryhmä päätti tilata Moodmetric-mittauksen, jonka houkuttelevuutta lisäsi mahdollisuus kokeilla ensimmäisten joukossa toukokuussa 2018 lanseerattavia Kalevala Korun muotoilemia Moodmetric-älysormuksia.

Kalevala Korun muotoilemat Moodmetric-älysormukset Lehti, Pelto ja Kallo lanseerataan toukokuussa 2018.

Yhteisillä säännöillä aivot narikkaan

Stressinhallinnan osaamisen kehittäminen aloitettiin Enian johtoryhmässä helmikuussa 2018. Kolmen tunnin työpajan aikana käytiin läpi stressinhallinnan perusteita sekä keinoja yksilölliseen stressinhallintaan. Muutaman minuutin harjoituksen avulla havahduttiin siihen, kuinka hengityksellä voi vaikuttaa omaan stressitasoonsa välittömästi.

Henkilökohtaisten stressinhallintakeinojen lisäksi keskusteltiin johtoryhmän kuormituksen lähteistä ja keskinäisestä toiminnasta. Työpaja päättyi mentaalivalmentaja Pertti Ratilaisen motivointiluentoon siitä, miten toivotut elämäntapamuutokset viedään onnistuneesti käytäntöön.

Psykologisen irrottautumisen merkitys osana palautumista puhutti paljon. Siihen liittyvät haasteet koskettavat lähes kaikkia johtoryhmiä. Mahdollisuus katkaista työhön liittyvien ajatusten virta työpäivän jälkeen on sitä useammin uhattuna, mitä korkeammalle organisaation hierarkiassa mennään. Psykologinen irrottautuminen nähtiin kuitenkin tärkeänä ja sen edistämiseen etsittiin yhdessä keinoja.

– Laadimme heti työpajan päätteeksi uusia työskentelyohjeita ja päätimme pitää entistä tarkemmin kiinni jo sovituista. Meillä on esimerkiksi ‘Postiton perjantai’, eli perjantaisin yritämme välttää sähköpostien lähettämistä mahdollisuuksien mukaan. Sen sijaan perjantait haluamme varata palavereille, jolloin keskustelemme ja ratkomme asioita yhdessä. Tämä on huomattavasti tehokkaampaa ja se näkyy myös Moodmetric-lukemissa, Enian toimitusjohtaja Sami Lillbacka kertoo.

– Uutena sääntönä päätimme, että klo 18 jälkeen ei ole enää velvollisuutta vastata uusiin sähköposteihin. Ennen jokainen saattoi olla sähköpostin tavoitettavissa puoleen yöhön saakka, mutta nyt periaatteena on, että iltakuuden jälkeen jokaisella tulee olla mahdollisuus heittää ‘aivot narikkaan’. Jos on jotain akuuttia, johon tarvitsee kollegalta vastauksen saman illan aikana, on siitä ilmoitettava erikseen tekstiviestillä, Sami jatkaa.

Lisää itsetuntemusta ja motivaatiota

Työpajan jälkeen johtoryhmäläiset saivat käyttöönsä Moodmetricin teknologialla varustetut Kalevala Korun muotoilemat Kallo-, Lehti- ja Pelto-sormukset. Moodmetric-mittaus lähti käyntiin välittömästi ja kertyvää dataa seurattiin mielenkiinnolla seuraavina viikkoina.

 Moodmetric-mittauksen päätyttyä toimitusjohtaja Sami Lillbacka kartoitti johtoryhmänsä kokemuksia mittauksesta. Sormus oli auttanut johtoryhmäläisiä tunnistamaan kuormituksen ja palautumisen lähteitä paremmin sekä saanut kiinnittämään enemmän huomiota niiden tasapainoon. Uudenlainen tapa mitata omaa hyvinvointia oli motivoinut myös elämäntapamuutoksiin esimerkiksi yöunta lisäämällä. Myös Moodmetric-datan tarkkuus oli yllättänyt. – Meillä aika moni kertoi, että erityisesti puolisoilta kotona saatu rakentava palaute näkyi selvinä punaisina piikkeinä datassa, Sami nauraa.

-Kokemukset Moodmetric-mittauksesta olivat hyviä. Saamamme ryhmäraportti johtoryhmän kokonaisstressitasosta antaa konkreettiset luvut tunnistaa miten kuormitus jakautuu viikon aikana ja miten voimme niihin itse vaikuttaa. Mittauksia olisi mielenkiintoista tehdä vielä tulevaisuudessakin ja erityisen mielenkiintoista olisi verrata MM-dataa myös myynnin kehitykseen. Ajatuksena on lisäksi, että kun ensin opettelemme nämä stressinhallinnan salat itse, osaamme esimiehinä välittää sitä osaamista muualle organisaatioon.

Moodmetric-mittauksen ryhmäpalaute oli kannustavaa luettavaa Enian johtoryhmälle, sillä sen mukaan perjantait ovat johtoryhmän vähiten kuormittavimpia työpäiviä.  ‘Postition perjantai’ selvästi toimii ja siitä halutaan pitää kiinni myös jatkossa. – Moodmetric mahdollisti meille itsetutkiskelua, josta on hyvä jatkaa, päättää Sami.

OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä

Krooninen stressi on ylikuormitustila, jossa palautumista ei tapahdu riittävästi suhteessa kuormitukseen. Autonominen hermosto ei pääse luontaisesti tasapainoon ja elimistö on jatkuvasti ikään kuin hälytystilassa. Autonomisen hermoston tasapaino on terveen ja mielekkään elämän edellytys.

Stressin kroonistuminen on yhteydessä moniin psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin, ja se on useimmiten myös työuupumuksen taustalla. Ylikuormitustilan tunnistaminen on kuitenkin hankalaa, sillä se kehittyy pitkän ajan kuluessa. Toisaalta ylikuormittuminen on tabu ja apua haetaan usein liian myöhään. Tutkimusten mukaan 60-80 %:lla lääkärikäynneistä on yhteys stressiin (Nerurkar et al. 2013). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2012) julkaisemassa raportissa todettiin, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa.

Moodmetric-älysormuksen tarjoama data auttaa tunnistamaan yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä

Ihon sähkönjohtavuuden mittaus on toistaiseksi vähän hyödynnetty psykofysiologinen stressinmittaus laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella sekä pitkäkestoisena stressimittauksena normaaliarjessa. Ihon sähkönjohtavuus reagoi erityisen herkästi emotionaaliseen ja kognitiiviseen stressiin, ja Moodmetric-sormus on siten erinomainen mittari tietotyöntekijöille.

Moodmetric-älysormus mittaa stressitasojen vaihteluita reaaliaikaisesti ihon sähkönjohtavuutta tulkitsemalla. Moodmetric-älysormus on helppo ja miellyttävä käyttää, ja tyypillinen mittausjakso yrityksille suunnatuissa palveluissamme on 2-4 viikkoa. Kahden viikon mittauksella käyttäjä oppii tunnistamaan omia yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä sekä motivoituu etsimään keinoja paremman tasapainon löytämiseen.

Moodmetric-mittauksen ehdottomiin etuihin kuuluvat käytön helppous, reaaliaikaisuus, informatiivisuus, mittauksen tarkkuus sekä käyttömukavuus myös pidemmissä mittausjaksoissa. Mobiilisovelluksen tuottama tieto on informatiivista ja siten helposti omaksuttavissa. Reaaliaikaisuus mahdollistaa välittömän palautteen, joka on käyttäytymisen muutosta haettaessa tärkeä motivaatiotekijä. Moodmetricin keräämän asiakaskokemustiedon mukaan Moodmetric-älysormuksen tarjoama data auttaa tunnistamaan yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä paremmin sekä motivoi tekemään tarvittavia elämäntapamuutoksia.

Moodmetric tuo ennakoivaan työterveyshuoltoon uusia palveluita

Moodmetricin tuotekehitystä on vahvasti ohjannut asiakkailta saatu palaute ja käyttäjäkokemuksia on kerätty Moodmetric-mittauksesta kolmen vuoden ajan. Yritysasiakkailla mittauksia on tehty vuodesta 2016 lähtien. Saaduissa asiakaspalautteissa toistuu mahdollisuus hyödyntää Moodmetric-älysormuksia osana työterveyshuollon tarjoamia palveluita, sillä asiakkaat kaipaavat usein ammattilaisen tukea datan tulkintaan ja toimivien stressinhallintakeinojen kartoittamiseen. Uskomme, että työterveyshuollot ottavat mieluusti tämän roolin ennaltaehkäisevässä työssä.

Työterveyshuolloilla on niukasti tarjottavana työkaluja asiakkailleen, jotka hakevat apua ylikuormitukseen, tai joiden vaivojen taustalla stressi on selkeä osatekijä. Moni ei kuitenkaan tarvitse stressimittaria jatkuvasti, mutta toivoisi sen olevan saatavilla palveluna työterveyshuollosta aina tarpeen mukaan.

Hyvinvointiteknologialla voidaan kannustaa ja motivoida työikäisiä ottamaan aktiivisempi rooli oman hyvinvoinnin mahdollistajana. Moodmetricin missiona on ennaltaehkäistä stressin aiheuttamia terveyshaittoja sekä inhimillisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Uskomme, että kroonisen stressin ennaltaehkäiseminen kiinnostaa myös työeläkevakuutusyhtiöitä.

Lähteet:

Nerurkar, A., Bitton, A., Davis, R. B., Phillips, R. S., & Yeh, G. (2013). When physicians counsel about stress: Results of a national study. JAMA internal medicine, 173(1), 76-77.

Koskinen, S., Lundqvist, A., & Ristiluoma, N. (2012). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti: 2012_068.

Kuva: Pixabay

Moodmetric-mittauksen tieteellinen tausta ja käytännön sovellutukset käydään läpi viisiosaisessa sarjassa

  1. OSA 1: Pakene-tai-taistele -reaktio
  2. OSA 2: Pitkittynyt stressi – aivot tulkitsevat meidän olevan jatkuvassa vaarassa
  3. OSA 3: Fysiologiset mittaukset stressin pitkäkestoisessa seurannassa
  4. OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta
  5. OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä 

 

OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta

Aiemmat artikkelisarjamme osat kertovat, miten keho reagoi stressiin ja miten stressiä voi mitata. Osat 1 ja 2 kertovat mikä on pakene tai taistele -reaktio ja miten kehomme reagoi pitkäaikaiseen stressiin. Pitkäkestoisen stressin mittauksen menetelmiä esiteltiin osassa 3. Tässä artikkelissa selitetään Moodmetric-älysormuksen toiminta sekä mittausdatan tulkinta.

Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutosta. Se määrittää ihon konduktanssin eli johtavuuden sormuksen rengasosan avulla. Rengasosa koostuu kahdesta elektrodina toimivasta hopeoidusta teräsrenkaasta ja niiden välissä olevasta muovieristeestä.

Elektrodien tulee saada hyvä kontakti ihoon alueella, jossa hikirauhasten tiheys on suuri. Ihon sähkönjohtavuuden mittaukseen tarvittavien pienten (eng. eccrine) tiheys vaihtelee kämmenen 400/cm2 ja käsivarren 80/cm2 välillä. Moodmetric-mittarille on valittu sormusmuoto, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri mittaustarkkuus. Mittauskohta on sormen alapinnalla, ja parhaimmillaan signaali on keskeytymätön.

Sormus mittaa jatkuvasti ja tallettaa kaiken mittaustiedon “kiveen” riippumatta siitä onko puhelinsovellus päällä vai ei. Data tallentuu sormukseen, vaikka puhelin ei olisi edes lähellä. Kun mobiilisovellus avataan ja painetaan kalenterikuvaketta, sormus lähettää tiedot bluetooth-yhteyden yli puhelimeen. Mittaus ja tallennus jatkuvat välittömästi. Signaalia voi myös milloin tahansa seurata reaaliaikaisesti puhelimen näytöllä.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen (2015) mukaan Moodmetric-älysormuksen tuottama signaali vastaa laboratoriolaitteiden tasoa ja soveltuu kenttätutkimuksiin.

Moodmetric-mittaussignaalia voi seurata reaaliaikaisesti

Moodmetric-käyrä eli aloitusnäytössä reaaliaikaisesti piirtyvä violetti käyrä on ihon sähkönjohtavuuden mittauksesta saatu raakasignaali.

Signaali skaalautuu automaattisesti siten, jotta koko amplitudi (aallon korkeus) on näkyvissa myös voimakkaassa reaktiossa.

Moodmetric-käyrän avulla voi seurata reaktioita: innostus, idea, säikähdys – näkyvät käyrällä 1-2 sekunnin viiveellä (fysiologinen viive).

Raakasignaalin tulkitsemiseminen vaatii perehtyneisyyttä mittausmenetelmään ja mahdollisiin virhelähteisiin.

Moodmetric-indeksi tekee ihon sähkönjohtavuuden mittauksesta luotettavan ja helposti ymmärrettävän

Ihon sähkönjohtavuuden raakasignaali sellaisenaan on vaikeasti tulkittava ja häiriöherkkä. Merkittävät reaktiot käyrältä voidaan huomata melko helposti, mutta parempaa analyysia varten signaalia käsitellään matemaattisin menetelmin.

Moodmetric-indeksi tai Moodmetric-taso (sovelluksessa eng. Moodmetric level) on kehitetty tekemään ihon sähkönjohtavuuden mittauksesta mahdollisimman luotettava. Algoritmit laskevat käyttäjälle arvon 1 – 100 siten että 1 on henkilön oma, alin mahdollinen mittausarvo. Sen voi saavuttaa esimerkiksi syvässä unessa. Lukema 100 puolestaan määräytyy henkilön voimakkaasti vireytyessä, eli on henkilön oma maksimireaktio. Minimin ja maksimin löytymiseen menee noin 12 tuntia, mikä on kalibroitumisaika. Sormuksen voi aina kalibroida uudelleen esim. käyttäjän vaihtuessa.

Moodmetric-indeksi näyttää henkilön senhetkisen vireystilan muutaman minuutin aikaikkunassa.  Moodmetric-indeksi ei näytä yksittäistä reaktiota, mutta muuttuu nopeasti, jos vireystila äkillisesti nousee tai laskee. Moodmetric-käyrän aaltojen liikkeen alkaessa kasvaa ja trendin mennessä ylöspäin, indeksi alkaa näyttää yhä suurempia arvoja.

Sataseen pääsee nopeasti – mielenkiintoisempaa onkin tehdä harjoituksia, joissa tasoa yritetään mieltä rauhoittamalla saada mahdollisimman alas.

Indeksin laskemisessa algoritmit minimoivat henkilön liikkeiden ja käden oman normaalin kosteuden vaikutuksen tulokseen. Moodmetric-indeksi on käyttäjien kesken vertailukelpoinen.  Kahden henkilön arvoja samassa tilanteessa voi siis tarkastella esim. onko toinen rentoutuneempi kuin toinen.

Ei ole tiettyä hetkellistä arvoa, johon pitäisi pyrkiä

Mikään hetkittäinen Moodmetric-arvo ei ole hyvä tai huono. On normaalia, että henkilön Moodmetric-indeksi vaihtelee 1 ja 100 välillä vuorokauden aikana.

Moodmetric-arvo ei myöskään kerro, onko reaktio positiivinen tai negatiivinen. Moodmetric ei siis ole tunnemittari.

Stressitasojen vaihtelu on yksilöllistä. On nopeasti ja voimakkaasti virittäytyviä ihmisiä, sekä rauhallisemmin reagoivia. Esimerkiksi luovat ihmiset ovat usein alttiimpia ympäristön ärsykkeille ja virittäytyminen voi tapahtua herkästi. Pitkää ja syvää keskittymistä vaativaa työtä tekevällä voivat Moodmetric-tasot olla päivän aikana hyvinkin alhaisia.

Työpäivän aikana lukemat voivat olla innostuksesta ja energiasta johtuen korkeita, tai matalia johtuen hyvästä keskittymisestä. Toisaalta korkeat lukevat voivat johtua epämiellyttävästä paineesta tai hallinnan tunteen menettämisestä. Matalat lukemat saattavat myös kertoa tylsistymisestä ja jopa masennuksesta. Lukemat vaativat  siis aina lisäksi oman tulkinnan tilanteesta. Ulkopuolinen ei voi tietää onko 100 ruudullasi innostusta vai ärsyyntymistä.

Työpaikalla on hyvä olla eri tavoin virittäytyviä ihmisiä. Joukko johon ei vaikuta mikään, tai joukko joka innostuu kaikesta valtavasti samantien, ei todennäköisesti ole kokonaisuutena yhtä tehokas kuin heterogeenisempi tiimi.

Moodmetric-mittaus auttaa yksilöitä ymmärtämään erilaisia tapoja virittäytyä. Hyvinvoinnin näkökulmasta tällä on iso merkitys, sillä voimme vähentää oman suorituksemme vertaamista muihin ja pohtia itsensä haastamista oma fysiologia ja elämäntilanne huomioiden.

Moodmetric-indeksin vuorokausikeskiarvo on tärkein pitkän aikavälin seurannassa

Yksittäistä Moodmetric-arvoa tärkeämpi on vuorokausikeskiarvo.

Moodmetric-älysormus mittaa sympaattisen hermoston vastetta asteikolla 1-100. Laskenta perustuu tasapainon hakemiseen. Vuorokausikeskiarvon ollessa noin 50, palautumista on tapahtunut riittävästi suhteessa kuormitukseen ja autonominen hermosto on saavuttanut tasapainon. Moodmetric-sormuksen käyttäjät tekevät juuri tämän havainnon: vuorokausikeskiarvo vaihtelee yleensä 45 ja 55 välillä riippuen yöunen palauttavuudesta.

Päivän- ja yönaikaiset Moodmetric-tasojen vaihtelut voivat eri henkilöiden välillä olla suuriakin ja silti molemmat voivat kokevat olonsa hyväksi ja tarmokkaaksi. Joillakin Moodmetric-tasot ovat yleensä melko korkeita päivän aikana. Jos yöuni kuitenkin on levollista niin päiväkeskiarvo voi olla sama kuin henkilöllä, jolla on alemmat päivän aikaiset lukemat.

Alla kahden eri henkilön perättäiset päivä-yö -näkymät vuorokaudelta, joissa molempien keskiarvoksi on tullut 46. Hyvän, melko alhaisen keskiarvon voi siis saavuttaa eri tavoin.

Moodmetric-indeksin vuorokausikeskiarvo on sitä informatiivisempi, mitä enemmän sormusta käyttää. Kun Moodmetric-sormusta pitää myös yöllä, pystyy omaa kuormituksen ja palautumisen tasapainoa arvioimaan paremmin.

Moodmetric-käyttäjiltä saadun palautteen mukaan vuorokausikeskiarvo on  yhteneväinen koetun hyvinvoinnin kanssa. 50 tienoilla jaksaminen on yleensä normaalia. Arvon ollessa pitkään yli 50 tuntemukset omasta hyvinvoinnista ja tarmokkuudesta ovat heikompia. Hyvin matalat vuorokausikeskiarvot yhdistettynä erittäin negatiiviseen mielialaan voivat olla viite masennuksesta.

Moodmetric-mittaus auttaa käyttäjää saavuttamaan tasapainon kuormituksen ja palautumisen välillä. Kuormituksen lähteet ja palautumisen keinot ovat yksilöllisiä. Tästä syystä mittausdataa pitää aina pohtia omasta näkökulmasta ja käydä elämän osa-alueita läpi esimerkiksi sovelluksen kalenteritoiminnon avulla.

Moodmetric-mittauksen tieteellinen tausta ja käytännön sovellutukset käydään läpi viisiosaisessa sarjassa

  1. OSA 1: Pakene-tai-taistele -reaktio
  2. OSA 2: Pitkittynyt stressi – aivot tulkitsevat meidän olevan jatkuvassa vaarassa
  3. OSA 3: Fysiologiset mittaukset stressin pitkäkestoisessa seurannassa
  4. OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta
  5. OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä