Moodmetric-mittaustulos vertaa vain sinuun itseesi

The Moodmetric measurement only compares to yourself

Olet yksilö. Myös fysiologiasi on yksilöllinen. Et välttämättä ole keskivertotyyppi fysiologian etkä psyyken puolesta. Siksi Moodmetric-mittaus on kehitetty niin, että mittaustulos vertaa vain sinuun itseesi.

Tilasto ei ole ennuste yksilöstä vaan niitä kootaan yleistyksien vuoksi. Tilastot ovat tarpeen, kun tehdään esimerkiksi kansanterveydellisiä päätelmiä. Yksilölliset kuormituksen ja palautumisen rajat eivät kuitenkaan välttämättä niistä löydy. Moodmetric-mittaus ei tukeudu tilastoihin – vain sinun kehosi reagoinnilla on merkitystä.

Vertailuaineisto ei aina anna oikeaa kuvaa

Vertailuaineisto tarkoittaa tilastotietoa, joka on kerätty mahdollisimman suuresta joukosta ja jota käytetään yksittäisen mittaustuloksen tulkintaan. Yhden ihmisen mittaustulos on aineistossa vain numero, jonka yleisyys ja laatu arvioidaan sen mukaan, kuinka monella muulla on sama numeerinen tulos. Esimerkiksi 165 cm pitkä mies saattaa olla pitkä tai lyhyt sen mukaan, verrataanko hänen pituuttaan saman ikäisiin korealais- vai norjalaismiehiin.

Pituus ja paino ovat suureina yksinkertaisia, silti niissäkin on helppo tehdä virhetulkintoja. Esimerkiksi vaakalukeman perusteella tehtävä tulkinta lihavuudesta menee bodarin kohdalla harhaan.

Vertailuaineiston käytössä on vielä suurempia haasteita, jos mitataan laajempaa ja vaikeammin tulkittavaa asiaa. Kun tutkitaan henkilön kuormitusta ja palautumista, saattavat yleistyksestä tehdyt tulkinnat osua yksilön kohdalle huonosti. Esimerkki sykerajoja ei voi tietää pelkästään iän perusteella. Joku voi palautua kuormituksesta kevyellä hölkällä. Toiselle tämä ei toimi, vaan palautuminen saattaa tapahtua musiikkia kuuntelemalla. Ihminen ei ole keskiarvo.

Moodmetric-mittaus vertaa tulostasi omiin raja-arvoihisi

Moodmetric-mittaustulosta ei verrata vertailuaineistoon. Tämä tarkoittaa sitä, että sinulta ei kysytä ikää, sukupuolta eikä kuntoilutottumuksia ja haeta sen perusteella sopivaa vertailuaineistoa. Sinun dataasi ei verrata arvoon X, jonka arvellaan olevan sinulle sopiva keskiarvo.

Moodmetric-mittaus on rakennettu eri tavoin. Aluksi mittaus hakee henkilön maksimi- ja minimireaktion ja asettaa nämä mittauksen ääriarvoiksi. Tämän jälkeen mittaus vertaa jatkuvasti omiin ääriarvoihin ja kertoo missä niiden suhteen liikutaan. Korkeat tasot suhteessa omaan normaaliin kertovat psyykkisestä kuormittumisesta, matalat tasot palautumisesta.

Moodmetric-mittaus kertoo psyykkisen kuormituksen ja palautumisen tasapainosta juuri sinulle, ja mittaustulos vertaa vain sinuun itseesi.

Moodmetric-mittausdata on täysin yksilöllistä ja siksi erityisen motivoivaa. Se auttaa tekemään parempia valintoja oman hyvinvoinnin eteen ja jättämään vertailun muihin vähemmälle.

 

Lue lisää Moodmetric-älysormuksen mittaustarkkuudesta ja tieteellisestä perustasta.

Lääkäri, psykoterapeutti Satu Kivitie-Kallio: Moodmetric-älysormus ammattilaisen oman jaksamisen tukena

Satu Kivitie-Kallio, Moodmetric-artikkeli

Satu Kivitie-Kalliolla on pitkä kokemus auttamistyöstä. Hän on työskennellyt 30 vuotta lääkärinä sekä viisi vuotta psykoterapeuttina. Pitkään alalla toimineena Satu on joutunut pohtimaan, miten turvata oma jaksaminen. Hän huomasi, että Moodmetric-älysormus toimii ammattilaisen oman jaksamisen tukena. 

Satu on tutkinut, miten kognitiivisen psykoterapeutin oma mindfulness-harjoittelu voisi tukea työssä jaksamista. Hän mittasi harjoittelun vaikutuksia Moodmetric-älysormuksella. 

Moodmetric-älysormus tutkimusvälineenä

”Psykoterapiatyössä ammattilaisen tärkein työkalu on hän itse. On tärkeä ymmärtää, kuinka suuri merkitys omalla hyvinvoinnilla on työn laatuun. Vaikka en ole kokenut burnoutia tai joutunut pitkille sairauslomille, halusin selvittää miten voin ennaltaehkäistä uupumista mindfulnessin ja hyvinvointiteknologian avulla.”, Satu sanoo.

Satu valitsi tutkimusvälineeksi Moodmetric-älysormuksen, koska koki tärkeäksi mahdollisuuden tutkia stressireaktioita reaaliaikaisesti. Lisäksi hän halusi tarkastella stressitasojensa muuttumista viikkotasolla Moodmetric-vuorokausikeskiarvoa seuraamalla. Fysiologisten mittausten ohella Satu piti päiväkirjaa omista tuntemuksista.

Satu Kivitie-Kallio, Moodmetric-älysormus ammattilaisen oman jaksamisen tukena
Lääkäri, psykoterapeutti Satu Kivitie-Kallio

Välitön palaute motivoi 

”Moodmetric-älysormus osoittautui hyväksi menetelmäksi tutkia oman kehon stressireaktioita psykoterapeutin työssäni. Istunnot, jotka koin kuormittaviksi olivat myös mittausten mukaan kuormittavia ja päinvastoin. Istuntojen välissä saatoin tehdä mindfulness-harjoituksia, ja oli mielettömän hienoa pystyä todentamaan niiden vaikutus heti mobiilisovelluksessa. Välitön palaute todella motivoi jatkamaan harjoituksia”, Satu kertoo.

Myös auttamistyössä voi palautua!

Satu teki MBCT-ohjelman mukaisia mindfulness-harjoituksia myös asiakkaidensa kanssa ja yllättyi iloisesti: ”Istunnot, joiden aikana tein asiakkaan kanssa harjoituksia olivat stressitasoltaan alhaisempia. Oli hienoa oivaltaa, että psykoterapiaistunto voi olla myös terapeutille palauttavaa toimintaa.”

Viikkotasolla mindfulness-harjoitukset tuottivat myös selkeää tulosta. Ennen harjoitusjakson alkua Sadun Moodmetric-vuorokausikeskiarvot olivat noin 60 ja tutkimusjakson päättyessä noin 54. Pitkään koholla oleva Moodmetric-vuorokausikeskiarvo (yli 50) voi olla merkki kroonisesta stressistä. Satu näkeekin, että Moodmetric-datan pitkän aikavälin keskiarvoja seuraamalla on mahdollista reagoida stressin kroonistumiseen ajoissa.

Lue lisää Moodmetric-mittauksesta täältä

Sadun tutkimus on osa Helsingin yliopiston psykoterapiakoulutusohjelman kolme ja puolivuotista tutkintoa ja siihen kuuluvaa päättötyötä.

Valveutunut nuori lääkärisukupolvi

Vaikka työssä jaksamista pidetään yleisesti tärkeänä, liittyy auttamistyössä toimivien omaan jaksamiseen paljon ristiriitaisuuksia. ”Erityisesti lääketieteen saralla on vallalla ollut epäterve suhtautuminen palautumiseen. On jopa kilvoiteltu sillä, kuka tekee eniten töitä ja päivystää pisimpään. Nuori sukupolvi on selkeästi valveutuneempi tässä. Siitä kertoo esimerkiksi 24 tunnin päivystysten kyseenalaistaminen. ”, Satu sanoo.

Säännölliset lomat, riittävä vaihtelevuus työtehtävissä sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan ovat Sadun mielestä tärkeitä asioita auttamistyössä jaksamisessa. ”Jos työasiat pyörivät aamuyöllä mielessä, ei innostu enää mistään ja alkaa huomata kyynistymisen merkkejä, pitäisi hälytyskellojen viimeistään soida. Silloin täytyy alkaa tehdä pysyviä korjausliikkeitä oman hyvinvoinnin suhteen. Mindfulness-harjoitukset ja niiden vaikutusta mittaava Moodmetric-älysormus voivat toimia erinomaisesti ammattilaisen oman jaksamisen tukena.”

 

Haluan tietää lisää Moodmetric-mittauksesta

 

Voit mitata sijaintisi työhyvinvoinnin nelikentällä

Peter Warr Hyvinvoinnin nelikenttä

Unelmatyössäkin voi uupua. Vuosia kestäneestä positiivisesta draivista voi päätyä pitkälle sairauslomalle. Merkit olivat ilmassa, silti on vaikea tajuta miten näin kävi. Mähän rakastan mun työtä!

Työhyvinvoinnin nelikenttä selittää, miksi näin voi käydä. Ylläolevan kuvan on tutkimuksessaan esitellyt Peter Warr. Sitä on edelleen kehittänyt Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.

Nelikenttä on monelle tuttu, mutta on uutta yhdistää siihen fysiologiset mittarit. Tiesitkö, että voit mitata sijaintisi työhyvinvoinnin nelikentällä?

Työhyvinvoinnin nelikenttä

Työhyvinvoinnilla on kaksi akselia. Pystyakseli kuvaa virittyneisyyttä, draivin määrää. Psyykkisen kuormituksen määrä kasvaa akselilla ylöspäin liikuttaessa. Pystyakseli ei kerro mikä on fiilis, vain vauhdin määrän.

Vaaka-akselilta näkee onko kyseessä mielihyvä vai mielipaha. Äärimmäisenä vasemmalla on surunaama, oikealla on mahtava fiilis. Aivan keskellä olo on neutraali, ei voi sanoa tunteeko jotain positiivista vai negatiivista. (On ihan ok, että välillä on neutraali olo.)

Missä lohkossa pelaan?

Omaa työhyvinvointia voi miettiä tämän kentän kautta. Ala kuvataan hyvinvoinnin nelikentän lohkot. Lue ja pohdi mihin itse työssäsi tai opiskeluissasi asetut.

Työhyvinvoinnin nelikenttä - työn imu

Yläoikealla ollaan hyvällä paikalla työnantajan mielestä. Myös monelle työntekijälle, yrittäjälle ja opiskelijalle tämä tuntuu ainoalta oikealta paikalta. Työn imussa saa paljon aikaan.

 Työ tuntuu mielekkäältä, tietää että oma panos on yritykselle tärkeä ja työssä kokee usein onnistumisen elämyksiä.

Työhyvinvoinnin nelikenttä - työssä viihtyminen

Oikealla alhaalla vauhtia ja virittymistä on vähemmän mutta olo on hyvä. Monella normaali päivä työssä sijaitsee täällä. Usein on kyse hyvästä keskittymisestä, jolloin ilman suurempaa intoilua saa paljon aikaan. Etätyö on usein tapa, jolla pääsee kokeilemaan tätä. Milloin sinä olet viimeksi tehnyt koko päivän työtä keskeytyksettä? Miltä se tuntui, mitä sait aikaan?

Työhyvinvoinnin nelikenttä - ylikuormitustila

Vasemmalla ylhäällä koetaan negatiivista stressiä. Paineet ovat kovat. Suorituskyky voi vielä olla korkealla, mutta pääsääntöisesti fiilikset ovat negatiivisia. Voi olla ahdistuksen kokemuksia, riittämättömyyttä. Ei jaksaisi, muisti pätkii. Silti kalenteri on ja pysyy täynnä ja vauhtia tuntuisi tarvitsevan vielä lisää.

Työhyvinvoinnin nelikenttä - työuupumus

Vasemmalla alhaalla elimistö on painanut hätä-seis -nappia. Reagointi vähenee tai loppuu, suorituskyky heikkenee. Mikään ei innosta, aamulla ei jaksaisi nousta sängystä. Yöuni ei palauta, nukkua voi ehkä vain pienissä jaksoissa. Ruokahalu saattaa mennä. Ollaan työuupumuksessa, tai lähellä sitä. Sosiaaliset suhteet kärsivät, on halu vetäytyä, ei jaksa harrastaa.

Työhyvinvoinnin nelikenttä on myös elämän nelikenttä

Kävitkö läpi äskeisen pohdinnan? Osaatko asettaa itsesi johonkin nelikentän lokeroon?

Pohdi vielä samaa vapaa-ajan kannalla. Missä olet, kun ajattelet itseäsi perheenjäsenenä, kaverina, harrastusporukassa? Mitkä asiat tuovat voimaa, mitkä palauttavat? Mitkä asiat vievät sinua kentällä oikealle, posiitiivisiin fiiliksiin?

Voiko työhyvinvoinnin ulottuvuuksia mitata?

Hyvinvoinnin pystyakselille löytyy mittareita. Moodmetric-teknologia tarjoaa virittyneisyydestä dataa selkeällä asteikolla 1-100.  Moodmetricin alin lukema on hyvinvoinnin nelikentän alalaidassa, luvussa 100 mennään maksimissa.

Moodmetric level 100

Moodmetric-datalla saa suoraan oman sijainnin työhyvinvoinnin nelikentän pystyakselilla. Moodmetric-mittaus on kuin työhyvinvoinnin paikkatieto.

Mielihyvää tai mielipahaa ei voi mitata sensoreilla tai digitaalisesti normaaliarjessa. Kasvonilmeentunnistusteknologiat pyrkivät tähän, mutta vielä ei ole olemassa laitteita arkikäyttöön. Vaaka-akselia voi siis tällä hetkellä reaaliaikaisesti arvioida vain henkilö itse.

Moodmetric Diary_Mood

Vaaka-akseli on työhyvinvoinnin määrityksessä tärkeä. Moodmetric-sovelluksen päiväkirjassa käyttäjä voi arvioida kokemukseen tai tilanteeseen liittyviä positiivisia ja negatiivisia tunteitaan.

Miten Moodmetric-sovelluksen päiväkirjamerkintöjä tehdään, ja miten niitä voi tarkastella yhdellä näytöllä?

Moodmetric-sovellukseen on helppo lisätä päiväkirjamerkintöjä. Puhelimen kalenterin merkinnät voi tuoda sovellukseen, tai tehdä lisäyksiä yksitellen. Merkintöjä voi tehdä elämän eri osa-alueille. Tässä esimerkki työpäivästä:

Moddmetric Diary, merkintä työpäivästä
Esimerkki: Moodmetric-päiväkirjamerkinnän tekeminen työpäivästä

Kaikki tehdyt päiväkirjamerkinnät näkyvät Moodmetric-sovelluksen Analytics-osiossa. Mitä enemmän merkintöjä tekee, sen tarkemmin pystyy elämäänsä seuraamaan. Merkinnät asettuvat kategorioittain nelikentälle. Sovellus laittaa ne automaattisesti oikeaan kohtaan mitatun Moodmetric-tason, ja itse annettujen hymy-, suru tai neutraalien naamojen perusteella.

Moodmetric-sovellus, Analytics, Työhyvinvoinnin nelikenttä
Moodmetric-sovelluksen Analytics näyttää sijaintisi hyvinvoinnin nelikentällä

 

Päiväkirjaominaisuutta voi käyttää arvioimaan hyvinvointia kotona, harrastuksissa, unessa tai muussa itselle tärkeässä elämän osa-alueessa.

Moodmetric-sovelluksen tekemä yhteenveto mittaustuloksista ja päiväkirjamerkinnöistä on kuten työhyvinvoinnin nelikenttä. Lisäksi oma sijainti kentällä määrittyy automaattisesti.

Kiinnostuitko Moodmetric-mittauksen käytöstä työhyvinvoinnin mittarina?

Moodmetric-mittaus sopii yritysten ja muiden organisaatioiden työhyvinvoinnin tutkimiseen ja seuraamiseen. Mittaus tarjoaa yksilöllistä tukea stressinhallintaan ja antaa tiimistä tai koko henkilöstöstä kokonaiskuvan. Moodmetric-älysormus on myös laajasti tutkimuskäytössä.

Kysy lisää mittauksen mahdollisuuksista ja miten se sopisi sinun organisaatiollesi!

Yhteystiedot:

Henna Salonius
[email protected]
044 309 6997

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

Kuka pelkää stressiä?

moodmetric_tietotyön_kuormittavuutta_voi_mitata

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata Moodmetric-älysormuksella. Me Moodmetricissä tarkastelemme stressiä elimistön normaalina toimintana. Myös miellyttävät tilanteet voivat aiheuttaa kehon korkeaa virittyneisyyttä ja niistä täytyy palautua.

Stressi on kehon luonnollinen reaktio. Koemme stressiä niin kauan kuin elämä meissä virtaa. Stressireaktion avulla aivot viestittävät muualle kehoon toimintakäskyjä, joiden tarkoitus pitää meidät toimintakykyisenä, motivoituneena ja terveenä. 

Päivällä stressireaktiot ovat korkeampia ja yöllä nukkuessa matalia. Päivän ensimmäinen stressipiikki ajoittuu useimmiten heräämiseen ja jalkeille nousuun. Keho virittäytyy toimintakuntoon yöllisen levon jälkeen.

Stressinhallinnan näkökulmasta on tärkeää tietää, miten oma keho reagoi erilaisiin tilanteisiin. Siinä, missä toinen rentoutuu ihmisjoukossa, toinen saattaa kuormittua. Tällöin palautumisen tarve samasta tilanteesta on erilainen.

Stressinhallinta on kuin energianhallintaa

Jos ajattelemme stressiä energiana, ymmärrämme ehkä paremmin, miten stressin kanssa tulee toimia. Stressi saa meidät liikkeelle ja toimeliaaksi, toisinaan kokemaan myös huumaavaa aikaansaamisen tunnetta.

Jos kuitenkin hurjastelemme menemään kaasu pohjassa, emmekä tunnista, mistä energiankulutuksemme muodostuu ja miten energiaa saa lisää, saatamme huomaamattamme rampauttaa kehon toimintakykyä. Terveytemme ja toimintakykymme tärkeän perustan muodostaa stressin ja palautumisen tasapaino. 

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata Moodmetric-älysormuksella

Tietotyössä stressireaktioita eivät niinkään aiheuta fyysinen kuormitus, vaan erityisesti kognitiivinen eli tiedollinen ja emotionaalinen eli tunneperäinen kuormitus. Nämä kaksi kuormituksen lähdettä on toisinaan vaikea itse tunnistaa.

Stressireaktion voimakkuutta voidaan arvioida sympaattisen hermoston aktivaatiosta ihon sähkönjohtavuutta mittaamalla. Sympaattinen hermosto on tahdosta riippumattoman autonomisen hermoston toinen haara. Voit lukea lisää autonomisen hermoston toiminnasta täältä.

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata
Kuva 1. Reaaliaikainen stressitason seuranta

Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuutta, ja kertoo käyttäjän stressitasojen vaihtelusta asteikolla 1-100.

Lukemia voi seurata reaaliaikaisesti mobiilisovelluksen näytöllä tai tarkastella rentoutusharjoituksen vaikutusta graafin avulla (kuva 1).

 

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata
Kuva 2. Stressitasojen vaihtelu päivän aikana

Kun lataa Moodmetric-sormukseen tallentuvan datan mobiilisovellukseen, saa selkeän kuvan stressitasojen vaihtelusta päivän ja yön aikana. Mittauspäivien aikana oppii tunnistamaan omat kuormituksen lähteet ja palautumisen keinot (kuva 2).

Vuorokausikeskiarvoa (MM level average) seuraamalla voi arvioida kuinka hyvin stressi ja palautuminen ovat tasapainossa. Vuorokausikeskiarvo 50 kertoo siitä, että palautumista on tapahtunut riittävästi suhteessa kuormitukseen.

Stressiä ei tarvitse pelätä, mutta on hyvä tietää, milloin sitä on sopivasti. 

Tiedätkö mikä käynnistää sinun stressireaktiosi? Entä mikä auttaa parhaiten palautumaan?

Katso video Moodmetric-mittauksesta tietotyössä:

Haluatko nähdä ja testata miten sormus toimii? Tule tapaamaan meitä Tampereelle 4.10. Work Goes Happy:n Unelmien työpäivään

Voit ostaa Moodmetric-älysormuksen omaksi verkkokaupasta:

Osta Moodmetric-älysormus

 

Tai pyydä tarjous Moodmetric-ryhmämittauksesta:

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

 

 

Vain laiskat ja heikot uupuvat?

Vain laiskat ja heikot uupuvat? Moodmetric-blogin kuvitusta

Työelämä on täynnä haitallisia uskomuksia. Yksi niistä on, että vain laiskat ja heikot uupuvat. Siksi moni meistä on valmis välttelemään omaan jaksamiseen liittyvien ongelmiensa kohtaamista. Sinnittelemme ja haemme apua vasta, kun merkit ovat riittävän selvät – esimerkiksi yllättävät itkupotkuraivarit palaverissa tai vaikkapa aivoinfarkti.

Hinta otsikon epäterveestä uskomuksesta alkaa realisoitua yhteiskunnille. Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet ovat reippaassa kasvussa sekä Suomessa että muualla maailmassa. Entäpä kuka osaisi arvioida, kuinka moni työpaikanvaihdos on seurausta jaksamiseen liittyvistä ongelmista? Uskomus on siis haitallinen sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

Työuupumuksen merkit näkyvät jo paljon ennen romahdusta

Ennen varsinaisia sairauspoissaoloja tai työpaikan vaihdosta ilmassa on monenlaisia merkkejä. Keskittymiskyky heikkenee, muisti alkaa pätkiä ja ahdistus kasvaa. Työntekijä saattaa kokea ammatillisen itsetunnon heikentymistä, jatkuvaa väsymystä ja saamattomuutta. Suhtautuminen työhön muuttuu kyyniseksi ja pahimmillaan välinpitämättömäksi.

Mikäli työntekijä ei ymmärrä näiden tekijöiden liittymistä ylikuormittumiseen, saattaa hän päinvastoin alkaa ruoskia itseään entistä kovempiin suorituksiin. Tai vaihtaa sitä työpaikkaa. Kotona ei välttämättä riitä ymmärrystä, kun ärtynyt ja poissaoleva puoliso yrittää selvitä tilanteesta tekemällä töitä myös vapaa-ajalla. Sosiaaliset suhteet joutuvat koetukselle.

Mistä johtuu uskomus, että vain laiskat ja heikot uupuvat?

Tämä perustuu vahvasti teollisen yhteiskunnan ihmiskäsitykseen siitä, että vauhti, touhukkuus ja pitkät työpäivät ovat merkki tuotteliaisuudesta.

Tietotyössä kädet eivät kuitenkaan juuri heilu, eikä työn tuottavuus parane tehtyjen tuntien suhteessa. Sen sijaan työn tulokset ovat pitkälti sinnikkyyden, ongelmanratkaisukyvyn, luovuuden, empatian ja paineensietokyvyn tulosta. Edellä mainitut ominaisuudet eivät juuri kukoista ylikuormittuneella ihmisellä.

On vaikea havaita, miten tietotyö kuluttaa kehon resursseja

Raskaan liikuntasuorituksen jälkeinen palautumisen tarve on helpompi arvioida kuin intensiivisen tietotyörupeaman. Jos emme pysty arvioimaan kuormittavuutta, on riskinä se, että kuka tahansa voi ajaa itsensä loppuun. Riskiryhmässä ovat tällöin erityisesti työn imussa paahtavat ja korkeasti motivoituneet henkilöt.

Johtamistasolla ei olla vielä ymmärretty, millaisia fysiologisia lainalaisuuksia kehossa toimii, kun työ on pitkälti ajattelemista ja tunteiden kokemista.

Uupuminen ei ole seurausta laiskottelusta tai heikosta luonteesta. Useimmiten uupumisen taustalla on pitkään jatkunut krooninen stressi, eli epäsuhta kuormituksen ja palautumisen välillä. Esimiehet voivat auttaa työntekijöitään Moodmetric-mittauksen avulla löytämään sopiva tasapaino näiden välille ja sitä kautta oma huippusuorituksensa.

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

 

Lue esimerkki yritysmittauksesta: HERE Technologies

 

Henkisen kuormituksen mittaaminen osaksi työkykyjohtamista

Moodmetric-blogi: Henkisen kuormituksen mittaaminen osaksi työkykyjohtamista

Tiiminvetäjiä ja esimiehiä ovat jo pitkään saattaneet huolestuttaa poissaolotilastot ja työntekijäkeskusteluissa toistuvat jaksamisen ongelmat. Henkinen jaksaminen työkyvyn tekijänä on havaittu työntekijä- ja tiiminvetäjätasolla.

Halutaan tehdä jotain, mutta keinoja tuntuu olevan rajallisesti. Henkilöstön työhyvinvointiin on panostettu ja työilmapiiritutkimuksia tehdään säännöllisesti. Mitään yhtä tai selvää syytä ei ongelmiin tunnu olevan.

Viimeistään talousjohtajan raportti lisääntyneistä kustannuksista aloittaa johtotason keskustelun asiasta. Pitkän ajan trendi osoittaa mielenterveysongelmien kasvavaa osuutta sairauspoissaoloista ja ennenaikainen eläköityminenkin on yrityksessä näistä syistä koettu. Yrityksen työhyvinvointisuunnitelmaa päätetään tarkastella laajasti. Mitä se tällä hetkellä pitää sisällään?

Työturvallisuus ja fyysinen kuormitus

Työturvallisuus on ollut lakien ja säädösten piirissä pisimpään. Työsuojeluhallintoa uudistettiin 1970-luvulla ja tapaturmat työssä vähenivät aluksi jyrkästi, jatkaen sen jälkeen laskuaan tasaisemmin.

Fyysisen jaksamisen tukeminen on ollut osa monen yrityksen hyvinvointisuunnitelmaa jo pitkään. Esimerkiksi ergonomiaan liittyvät toimet ovat vaikuttaneet tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrään ja hyvä fyysinen kunto nähdään tärkeänä työkykyyn vaikuttavana tekijänä. Enää tuskin löytyy yritystä, joka ei tavalla tai toisella rohkaisisi työntekijöitään pitämään huolta fyysisestä kunnostaan, ja esimerkiksi huomioimaan sydän- ja verisuonitautien riskit mahdollisimman aikaisin.

Työkyvyn uusin komponentti on henkinen jaksaminen ja mielenterveys. Se saattaa yritysten työhyvinvointisuunnitelmista vielä puuttua kokonaan tai toimet ovat vajavaisia. 

Henkinen kuormitus, miten lähteä tarttumaan asiaan?

Ensimmäinen tehtävä yrityksessä on myöntää asian olemassaolo.

On havaittava se, että yksilöstä riippuen henkisen kuormituksen määrä työssä voi olla suuri. Niin suuri, että se saattaa pitkittyessään johtaa sairauslomiin tai jopa työkyvyttömyyteen. Pitkittyneen stressin tuhoisista fysiologisista vaikutuksista kirjoitettiin esimerkiksi 13.5.2019 Helsingin Sanomissa. Selvää lienee, että työnteon tuottavuus vähenee kauan ennen työuupumuksen toteamista.

Ihmisillä on työn lisäksi arki, perhe ja vapaa-aika, jotka tuovat kuormitukseen oman osansa. Näistä työnantaja ei voi tietää. On pidettävä faktana, että ainakin ajoittain joidenkin työntekijöiden kokonaiskuorma ylittää jaksamisen rajat.

Jokaisessa yrityksessä voi työuupua, oli tilanne miten hyvä tahansa ilmapiirin, tilauskirjan tai vaikkapa talven aikana raportoitujen hiihtokilometrien suhteen. Tämä pitää tiedostaa, vasta sitten voidaan yhdessä lähteä miettimään millä keinoin henkisen kuormituksen tilannetta voisi kartoittaa. Käytännön toimiin on mahdollista ryhtyä pikaisestikin, sisäisesti tai yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Hyvinvointisuunnitelma kannattaa käydä läpi ja varmistaa, että se sisältää ennakoivan henkisen hyvinvoinnin toimia. Aluksi voidaan tehdä esimerkiksi psyykkistä kuormitusta mittaava tutkimus ja määrittää jatkotoimenpiteitä sen perusteella. Toimenpiteitä ja organisaation reagointiherkkyyttä tulee parantaa jatkuvasti, kerran tehty suunnitelma ei riitä.

Henkisen hyvinvoinnin mittaaminen luotettavasti ja vaivattomasti on uutta

Henkistä hyvinvointia on aiemmin mitattu lähinnä kyselytutkimuksin. Niiden kyky kertoa organisaation nykytilasta on rajallinen, ellei kyselyiden kohde, ajoitus ja taajuus ole tarkasti mietitty ja jatkuvasti päivittyvä. Subjektiivisten kyselyiden lisäksi tarvitaan objektiivista tietoa.

Objektiivista dataa tuovat fysiologiset mittarit. Riittävän pitkä mittausjakso varmistaa sen, että tilanne ei ole kuva yhdestä hetkestä vaan kattaa erilaisia päiviä ja viikkoja.

Mittausten ensisijainen tarkoitus on auttaa yksilöitä havahtumaan. Ymmärtämään, mistä oma kuormitus muodostuu ja millaisin keinoin siihen voi vaikuttaa. Tavoite on, että ihminen löytää itselleen parhaat keinot stressinhallintaan sekä motivoituu ylläpitämään elämäntapamuutoksia. Tässä auttaa se, että yksilö saa reaaliaikaisesti palautetta omasta toiminnastaan.

Moodmetric-mittaus antaa tietoa henkisen kuormituksen tasosta

Moodmetric-älysormuksella tehtävä reaaliaikainen mittaus antaa jatkuvaa tietoa kuormitustasosta, ja miten päivän tekemiset tasoon vaikuttavat.

Kahden viikon Moodmetric-mittausjakso on riittävä henkisen kuormituksen kartoittamiseen. Tällöin jakson voi uusia vaikka vuoden päästä tai tarpeen mukaan. Jos tasot ovat hyvin korkeat, on jakson jatkamisesta tai muista toimenpiteistä hyvä sopia esimerkiksi työterveyslääkärin tai hoitajan kanssa.

 

Artikkelin alussa olevan esimerkin yritys on kuvitteellinen, mutta tilanne tuttu monella työpaikalla. Pohditaanko teidän yrityksessänne samoja asioita? Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta tai kysy asiantuntijaltamme, miten voitte lähteä liikkeelle henkisen kuormituksen kartoituksessa:

Henna Salonius +358 44 309 6997 [email protected]

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta

Reaaliaikainen mittaus motivoi kiinnittämään huomiota jaksamiseen joka päivä

oodmetric-blogi: Reaaliaikainen mittaus motivoi kiinnittämään huomiota jaksamiseen

Hyvinvoinnissa ja oman jaksamisen seurannassa palaute on tärkeää. Reaaliaikainen mittaus auttaa näkemään välittömästi, mikä on itselle kuormittavaa, mikä palauttavaa.

Viime aikoina lehtien palstoilla on saanut tilaa henkinen jaksaminen, työ- ja opiskelu-uupumus sekä burnout-kertomukset. Nämä tarinat kertovat jälkikäteen reagoinnista, tilanteista joissa stressi on jo päässyt kroonistumaan ja voimien loppuminen usein tulee yllätyksenä.

Psyykkisen kuormituksen hallinnassa katse pitää siirtää ennakointiin ja stressin kroonistumisen ennaltaehkäisyyn.

Yrityksille ja työterveyshuollolle on jo tarjolla työkaluja, joilla saadaan objektiivista, reaaliaikaista dataa yksilöiden henkisestä kuormituksesta. Oikein käytettynä nämä mittarit toimivat tehokkaina ennakoivan stressinhallinnan välineinä.

Mittarilla on väliä

Fyysistä kuntoaan kehittävä tai levon aikaisesta fyysisestä palautumisesta kiinnostunut hyötyy erilaisista aktiivisuusmittareista, joilla usein seurataan sykettä tai sykevälinvaihtelua.

Kiire, ahdistus, hallinnan tunteen menettäminen, ja positiivisella puolella innostus ovat kognitiivisesti ja emotionaalisesti stressaavia tiloja. Näiden havaitsemiseen on mittaustapoja, jotka tavoittavat jopa yksittäiset reaktiot, kuten yllättymisen.

Jos tavoitteena on ymmärtää paremmin psyykkistä kuormitusta, Moodmetric-mittaus tuo juuri tarvittavaa tietoa. (Lue lisää: Mitä Moodmetric-sormus mittaa.)

Tavallisen sormuksen tapaan pidettävä Moodmetric-älysormus on mittari, joka kerää tarkkaa tietoa psyykkisen kuormituksen tasosta kellon ympäri. Reaaliaikaisesti oman puhelimen sovelluksesta näkyvä mittaustulos motivoi kiinnittämään huomiota omiin valintoihin ja työssä jaksamiseen joka päivä.

Miksi mittauksen reaaliaikaisuus on tärkeää?

Me kaikki kaipaamme palautetta. Parhaiten palaute toimii, kun sen saa nopeasti. Tällöin se sekä havahduttaa että motivoi ja jättää paremman muistijäljen.

Reaaliaikainen mittaus myös koukuttaa positiivisella tavalla, se laittaa kokeilemaan asioita. Miten stressitasoni laskee, jos teen 5 minuutin hengitysharjoituksen?

Reaaliaikainen henkisen kuormituksen mittaaminenEsimerkki: Palaveri kestää yhdestä kahteen. Aihe on innostava, osanottajat tuovat esiin uusia ideoita, työ sujuu ja päätöksiä tehdään. Moodmetric-sormuksen käyttäjä seuraa vireystasoaan koko palaverin ajan ja näkee sen vaihtelevan 45 ja täyden 100 välillä. Vaihtoehtoisesti hän vilkaisee keskiarvon ja graafisen kuvan palaverin ajalta heti sen päätyttyä. Hän toteaa, että fiilis oli positiivinen ja vireystila korkea – kyseessä oli positiivinen stressi. Hän tietää jo, että on hyvä viettää muutama minuutti rauhallisessa ympäristössä ennen seuraavaa tehtävää. Vireystaso laskee, sympaattinen hermosto rauhoittuu ja keho sekä mieli saavat lepohetken.

Riittävän pitkä, kahden viikon mittausjakso on luotettava. Se sisältää sopivasti erilaisia päiviä, eikä yksittäinen poikkeava vuorokausi vaikuta merkittävästi kokonaiskuvaan.

Moodmetric-mittaus antaa tietoa henkisen kuormituksen tasosta

Oikea mittari lisää itsetuntemusta ja auttaa rajanvedossa. Mittarit voivat olla avuksi jaksottain tai jatkuvasti, kunnes henkilön hallinnan tunne henkisen kuormituksen suhteen on kohentunut.

Moodmetric-älysormuksella tehtävä reaaliaikainen mittaus antaa jatkuvaa tietoa kuormitustasosta, ja miten päivän tekemiset tasoon vaikuttavat.

Kahden viikon Moodmetric-mittausjakso on riittävä henkisen kuormituksen kartoittamiseen, jos tasot ovat normaalit. Jakson voi uusia vaikka vuoden päästä tai tarpeen mukaan. Jos tasot ovat hyvin korkeat, on jakson jatkamisesta tai muista toimenpiteistä hyvä sopia esimerkiksi työterveyslääkärin tai hoitajan kanssa.

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

Moodmetric on mukana tukemassa opiskelijoiden mielenterveyspäivää

Moodmetric on mukana tukemassa opiskelijoiden mielenterveyspäivää

Moodmetric on mukana Nyyti ry:n Opiskelijoiden mielenterveyspäivä -kampanjassa. Tämän vuoden teemana on stressi. Päivää vietetään torstaina 25.4. ja sen ympärillä kampanjoidaan kahden viikon ajan 15. – 26.4.2019.

Teemavalinnalla halutaan nostaa esiin stressin tunnistamisen ja siihen vaikuttamisen merkitystä mielenterveydelle.

Moodmetric lahjoitti ryhmälle Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoita kampanjan ajaksi Moodmetric-älysormuksia stressitason mittaukseen ja hyvien stressinhallintakeinojen löytämiseen. Opiskelijat raportoivat kokemuksistaan ja mittauksistaan Instagramissa.

Seuraa kampanjaa sosiaalisessa mediassa tunnisteilla: #ruuhkakevät #opiskelijoidenmielenterveyspäivä #ruuhkakevättampere #nyytiry

Nyyti Ry edistää opiskelijoiden mielenterveyttä tarjoamalla monipuolista tietoa ja toimintaa mielen hyvinvointiin ja opiskelussa jaksamiseen liittyvissä asioissa.

Moodmetric mittarina opiskelijoille jo aiemmin

Moodmetric ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ovat tehneet yhteistyötä opiskelijoiden paremman stressinhallinan puolesta jo vuodesta 2017. Lue lisää. 

 

[qsm quiz=2]