Reaaliaikainen mittaus motivoi kiinnittämään huomiota jaksamiseen joka päivä

Viime aikoina lehtien palstoilla on saanut tilaa henkinen jaksaminen, työ- ja opiskelu-uupumus sekä burnout-kertomukset. Nämä tarinat kertovat jälkikäteen reagoinnista, tilanteista joissa stressi on jo päässyt kroonistumaan ja voimien loppuminen usein tulee yllätyksenä.

Psyykkisen kuormituksen hallinnassa katse pitää siirtää ennakointiin ja stressin kroonistumisen ennaltaehkäisyyn.

Yrityksille ja työterveyshuollolle on jo tarjolla työkaluja, joilla saadaan objektiivista, reaaliaikaista dataa yksilöiden henkisestä kuormituksesta. Oikein käytettynä nämä mittarit toimivat tehokkaina ennakoivan stressinhallinnan välineinä.

Mittaatko henkistä kuormitusta ja siitä palautumista oikealla mittarilla?

Mittarilla on väliä

Fyysistä kuntoaan kehittävä tai levon aikaisesta fyysisestä palautumisesta kiinnostunut hyötyy erilaisista aktiivisuusmittareista, joilla usein seurataan sykettä tai sykevälinvaihtelua.

Kiire, ahdistus, hallinnan tunteen menettäminen, ja positiivisella puolella innostus ovat kognitiivisesti ja emotionaalisesti stressaavia tiloja. Näiden havaitsemiseen on mittaustapoja, jotka tavoittavat jopa yksittäiset reaktiot, kuten yllättymisen.

Jos tavoitteena on ymmärtää paremmin psyykkistä kuormitusta, Moodmetric-mittaus tuo juuri tarvittavaa tietoa. (Lue lisää: Mitä Moodmetric-sormus mittaa.)

Tavallisen sormuksen tapaan pidettävä Moodmetric-älysormus on mittari, joka kerää tarkkaa tietoa psyykkisen kuormituksen tasosta kellon ympäri. Reaaliaikaisesti oman puhelimen sovelluksesta näkyvä mittaustulos motivoi kiinnittämään huomiota omiin valintoihin ja työssä jaksamiseen joka päivä.

Miksi mittauksen reaaliaikaisuus on tärkeää?

Me kaikki kaipaamme palautetta. Parhaiten palaute toimii, kun sen saa nopeasti. Tällöin se sekä havahduttaa että motivoi ja jättää paremman muistijäljen.

Reaaliaikainen mittaus myös koukuttaa positiivisella tavalla, se laittaa kokeilemaan asioita. Miten stressitasoni laskee, jos teen 5 minuutin hengitysharjoituksen?

Reaaliaikainen henkisen kuormituksen mittaaminenEsimerkki: Palaveri kestää yhdestä kahteen. Aihe on innostava, osanottajat tuovat esiin uusia ideoita, työ sujuu ja päätöksiä tehdään. Moodmetric-sormuksen käyttäjä seuraa vireystasoaan koko palaverin ajan ja näkee sen vaihtelevan 45 ja täyden 100 välillä. Vaihtoehtoisesti hän vilkaisee keskiarvon ja graafisen kuvan palaverin ajalta heti sen päätyttyä. Hän toteaa, että fiilis oli positiivinen ja vireystila korkea – kyseessä oli positiivinen stressi. Taitavasti hän osaa pitää pienen hiljaisemman hetken rauhallisessa ympäristössä ennen seuraavaa tehtävää. Vireystaso laskee, sympaattinen hermosto rauhoittuu ja keho sekä mieli saavat lepohetken.

Riittävän pitkä, kahden viikon mittausjakso on luotettava. Se sisältää sopivasti erilaisia päiviä, eikä yksittäinen poikkeava vuorokausi vaikuta merkittävästi kokonaiskuvaan.

Moodmetric-mittaus antaa tietoa henkisen kuormituksen tasosta

Oikea mittari lisää itsetuntemusta ja auttaa rajanvedossa. Mittarit voivat olla avuksi jaksottain tai jatkuvasti, kunnes henkilön hallinnan tunne henkisen kuormituksen suhteen on kohentunut.

Moodmetric-älysormuksella tehtävä reaaliaikainen mittaus antaa jatkuvaa tietoa kuormitustasosta, ja miten päivän tekemiset tasoon vaikuttavat.

Kahden viikon Moodmetric-mittausjakso on riittävä henkisen kuormituksen kartoittamiseen, jos tasot ovat normaalit. Tällöin jakson voi uusia vaikka vuoden päästä tai tarpeen mukaan. Jos tasot ovat hyvin korkeat, on jakson jatkamisesta tai muista toimenpiteistä hyvä sopia esimerkiksi työterveyslääkärin tai hoitajan kanssa.

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta!

Moodmetric-mittaus otettiin Vincitillä käyttöön osana henkilöstölle tarjottavia stressinhallinnan palveluita

Vincit ei juuri esittelyjä kaipaa. Parhaiten ohjelmistokehityksen ja palvelumuotoilun asiantuntijatalo Vincit tunnetaan maineestaan erinomaisena työnantajana. Henkilöstöä on Suomessa neljällä eri paikkakunnalla sekä Yhdysvaltojen Kaliforniassa. Vincit on valittu Euroopan parhaimmaksi työpaikaksi vuonna 2016 sekä voittanut Suomen parhaan työpaikan tittelin vuosina 2014, 2015 ja 2016. Vincitillä uskotaan, että heillä on edellytykset tarjota parhaat projektit parhaille osaajille. 

Mutta Euroopan paraskaan työpaikka ei ole immuuni krooniselle stressille, sillä esimerkiksi työn imussa saatetaan unohtaa palautumisen merkitys. Tarve henkisen hyvinvoinnin kehittämiselle kasvaa koko ajan ja Moodmetric-mittausta pilotoitiin henkilöstölle loppuvuonna 2018.  – Meillä Vincitillä olemme seuranneet Moodmetricin matkaa jo jonkin aikaa. Tällaiset kepeät, mutkattomat ja mukana kulkevat mittalaitteet ovat hyvä tapa saada tietoa omasta jaksamisesta. Data on selkeää ja tuloksia on helppo tulkita, Krista Huhta-aho Vincitiltä kertoo. Krista työskentelee henkilöstöasiantuntijana yhdessä Tampereen toimipisteen soluista.

Vincitin henkilöstöasiantuntija Krista Huhta-aho.

– Vincitillä työntekijät pyritään huomioimaan kokonaisvaltaisesti ja minun päätehtäväni on varmistaa, että meillä on tyytyväisimmät työntekijät. Meille on tärkeää, että työntekijät pysyvät energisinä ja paukkuja riittää vielä kotiin ja vapaa-ajalle, Krista jatkaa. 

Kahden viikon Moodmetric-mittaus lähti käyntiin aloitusluennolla, jossa käytiin läpi stressinhallinnan perusteet ja sekä opastus Moodmetric-sormuksen hyödyntämiseen. Pilotin osallistujien mielestä aloitusluento oli kattava peruspaketti, joka sisälsi jotain uutta kaikille. Alan tuorein tietämys ja tarinat oikeasta elämästä vuorottelivat ja parituntinen kului nopeasti. Aloitusluennon jälkeen alkoi varsinainen mittausjakso, jonka aikana osallistujat pääsivat tutustumaan oman autonomisen hermostonsa toimintaan Moodmetric-älysormuksen avulla. Jakson aikana opittiin ymmärtämään omien stressitasojen vaihtelua paremmin, sekä motivoiduttiin kiinnittämään huomiota kuormituksen ja palautumisen tasapainoon. 

Havahtumisia ja epäuskoa

Pilottijakson jälkeen moni osallistuja oli kertonut havahtuneensa omaan tilanteeseensa. Moodmetric-mittaus oli koettu hyvänä herättäjänä ja objektiivinen tieto omista rajoista oli otettu vakavasti. -Itse testasin Moodmetric-mittausta jo viime keväänä ja olin ensin yllättynyt datasta. Olin aiemmin olettanut, että esimerkiksi normaali kotiarki olisi palauttavaa, mutta punaisellahan siellä mentiin. Suoritusmoodi jää tosi helposti päälle. Palauttavimmat hetket löytyivät luonnosta ja ulkoilusta – erityisesti jäi mieleen, kuinka huikean matalat lukemat sain pilkkireissulla, Krista kertoo.

Kuva: Krista Huhta-aho

Moodmetric-mittauksen reaaliaikaisuus ja datan tarkkuus hämmentävät kuitenkin monia. Dataan suhtaudutaan myös epäillen. – Löytyy niitä, jotka eivät yksinkertaisesti tunnista kuormitusta ja palautumista omassa kehossaan ja alitajuisesti jylläävä stressi saattaa jäädä monen kohdalla tunnistamatta, Krista sanoo.

Datan tarkkuutta epäilleet saivat kuitenkin maaliskuussa hyviä uutisia, sillä kaksi tuoretta tutkimusta ovat tuoneet lisää tieteellistä validaatiota Moodmetric-mittaukselle. Toisessa tutkimuksessa löydettiin korrelaatio Moodmetric-indeksin ja kortisolihormonin kanssa ja toinen tutkimus vahvisti sormuksen mittaustarkkuuden olevan erinomainen. Jälkimmäisessä tutkimuksessa tehtiin yllättävä huomio myös siitä, että koehenkilöt tunnistivat oman kuormituksensa heikommin kuin mittalaitteet. Lue lisää tutkimuksista täältä.

Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa

Yhteistyö Vincitin kanssa jatkuu. Moodmetric-ryhmämittauksia tullaan järjestämään halukkaille tarpeen mukaan ja henkilöstöllä on mahdollisuus ottaa Moodmetric-sormus käyttöönsä LaaS-palvelun kautta. Seuraava mittaus järjestetiinkin jo heti helmikuussa Helsingin Steissin toimistolla.  -Yhteistyö Moodmetricin kanssa on ollut superjouheaa. Kaikki on sujunut hyvin ja palvelussa on selkeät toimintaprosessit, Krista kertoo.  

Moodmetric-mittaukseen osallistuneet saivat halutessaan jakaa oman datansa työterveyshoitajalle ja keskustella siitä muiden tarkastusten yhteydessä. -On ilman muuta hyvä, että Moodmetric-mittaus on linkitetty työterveyshuollon ketjuun, sanoo Krista. On kaikkien osapuolten etu, että työntekijää voidaan tukea stressinhallinnassa ennakoivasti.

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta!

 

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle

Stressinhallinnassa lähtötaso ja tavoitteet ovat yhtä tärkeitä kuin fyysisen kunnon ylläpidossa. Työnantaja toivoo, että jokainen työntekijä on terve ja hyvinvoiva koko työuransa ajan, ja useimmat yritykset edistävät näitä tavoitteita systemaattisesti. Yksilön kannalta tilanteita on yhtä monta kuin henkilöitäkin.

Fyysisen kunnon tavoitteena voi olla vähentää sohvalla löhöilyä, toisessa päässä on vaikkapa maratonjuoksu tiettyyn aikaan tai crossfitin suomenmestaruus. Henkisellä puolella liian monen tavoite on vain jaksaa seuraavaan päivään.

“Näin hallitset stressiä paremmin” tai “5 tapaa stressittömämpään elämään” ovat otsikkoina kiinnostavia ja herättävät pohtimaan omaa jaksamista. Usein nämä vinkit jättävät huomiotta henkilön kokonaiselämäntilanteen, onko henkilön kokema stressi pääosin positiivista vai negatiivista, ja miten ylipäänsä stressiin suhtautuu.

Moodmetric-älysormus on markkinoiden ainoa mittari, joka näyttää kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen reaaliaikaisesti ja mahdollistaa mittauksen myös pitkällä ajanjaksolla.

Moodmetric-mittausdata pitkiltä ajanjaksoilta on lisännyt ymmärrystä stressistä

Moodmetric-datan analysointi neljän vuoden ajalta on tuonut meille merkittävästi uutta ymmärrystä henkisestä kuormituksesta useita viikkoja tai kuukausia kestäviltä seurantajaksoilta. Merkittävimmät löydökset puoltavat henkilön lähtötilanteen parempaa ymmärrystä stressinhallinnassa.

1. Henkilöiden tapa vireytyä on erilainen

Moodmetric-mittauksen perusteella ihmiset voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen ryhmään

  • Voimakkaasti ja helposti vireytyvät, eli jotka reagoivat suurella intensiteetillä emotionaalisiin ja kognitiivisiin ärsykkeisiin.
  • Lakonisemmin reagoivilla stressitasot poikkeavat keskiarvosta vähemmän kuin yllä. Vireystaso voi kummassakin ryhmässä nousta hyvinkin nopeasti, mutta jälkimmäisessä ryhmässä palautuminen normaalitasolle on myös nopeaa.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien on yleensä kiinnitettävä palautumiseen enemmän huomiota joka päivä. Yöuni voi tasapainoisessa tilanteessa olla ensimmäisen ryhmän edustajilla paljon syvempää ja rauhallisempaa kuin toisessa ryhmällä.

Esimerkki: Helposti vireytyvän henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

Toisessa ryhmässä palautuminen voi olla yön aikana kevyempää, koska sympaattinen hermosto kuormittuu päivän aikana vain maltillisesti.

Esimerkki: Vähemmän reagoivan henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

On hyvä ymmärtää, millainen on oma tapa vireytyä. Tapoja on yhtä paljon kuin yksilöitäkin ja eri elämänvaiheissa tässä voi myös tulla muutosta.

Mikään tapa reagoida ei ole hyvä tai huono, evoluution saatossa on tarvittu monia tapoja aktivoitua – ja näin on edelleen. Eri tavoin toimivia ihmisiä tarvitaan niin sosiaalisissa- kuin työyhteisöissä.

2. Myös innostuksesta täytyy palautua

Tämä tarkoittaa sitä, että myös positiivinen stressi pitkään jatkuessaan voi uuvuttaa. Työlleen omistautujat, yrittäjät, luovat ihmiset ja monet muut voivat nauttia positiivisesta stressistä ja tekemisen hyvästä kierteestä liian pitkään. Unelmatyössäkin voi uupua.

Mittarit ja testit saattavat kertoa paljonkin, mutta oma kokemus on aina se tärkein. Mikä on elämäntilanteeni, työ, perhe, vapaa-aika, suhteet ystäviin? Koenko asioiden olevan keskimäärin hyvin? Jos koen stressiä, millaista se on, miten se tuntuu ja miten se vaikuttaa elämääni?

Moodmetric-mittari on tuki yksilölliseen stressinhallintaan. Se antaa arvokasta mittaustietoa ja lisää itsetuntemusta.

Mittaustulos tulee aina asettaa oman elämän raameihin. Samanlaiset lukemat voivat tilanteesta riippuen merkitä hyvin eri asiaa. Hyvin matalia stressitasoja voidaan mitata sekä masentuneilla että perusrauhallisilla viilipytyillä.

Tästä syystä Moodmetric-sovellus ei ohjaa tai anna yksilöllisiä neuvoja. Kaikille sopivia ohjeita stressinhallintaan olemme koonneet tänne.

3. Lähtötilanne stressinhallinnassa tarkoittaa omaa käsitystä elämäntilanteesta

Mikä minua stressaa, mikä palauttaa, mikä on oma tapani vireytyä? Osaatko sijoittaa itsesi nelikentälle, joka kuvaa hyvinvoinnin perusulottuvuuksia?

Hyvinvoinnin nelikenttä pyrkii määrittelemään kuinka korkea stressitaso/vireystila on, ja onko tila positiivinen tai negatiivinen. Moodmetric-sovelluksen analytiikkanäyttö noudattaa samaa perusideaa, ja auttaa huomaamaan että oma kohta nelikentässä voi vaihdella sen mukaan kysytäänkö asiaa työn, perheen tai muun asian kannalta.

Kuva: Tutkijoiden käyttämä hyvinvoinnin nelikenttä vasemmalla, oikealla Moodmetric-sovelluksen Analytiikkanäyttö, joka kuvaa samalla periaatteella eri elämän osa-alueita mittausdatan ja henkilön omien päiväkirjamerkintöjen perusteella

Oman tilanteen tulkintaan liittyy myös tapa vireytyä, osa henkilöistä liikkuu pääosin alasektorissa, eli korkeat vireystilat eivät ole luontevia. Nelikentän oikealla puolella tilanne on usein hyvä, oli koettu stressitila sitten korkea tai matala.

Miten Moodmetric-mittaus auttaa stressinhallinnassa?

Moodmetric-mittaus auttaa sijoittamaan itsensä oikein stressin kartalle ja lisäämään ymmärrystä itsestään. Mikä minua stressaa, mikä ei, mitkä ovat stressitasoni kun vertaan tavoitteeseen eli tasapainoon?

– Entä millaisia Moodmetric-lukemia tulisi tavoitella?

Mikään yksittäinen mittaustulos ei ole hyvä tai huono. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on tasapaino, eli yön uni ja päivän muu lepo kompensoi sympaattisen hermoston kognitiivisesta tai emotionaalisesta stressistä johtuvaa aktivaatiota. Kun Moodmetric-vuorokausikeskiarvo on noin 50, antaa se indikaation autonomisen hermoston tasapainosta.

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle on tiedostaa oma tilanne niin tarkkaan kuin mahdollista. Mitattu kognitiivisen ja emotionaalisen stressin kuormitus on tässä usein sekä apuna että motivoivana tekijänä.

Moodmetric-älysormus on tilattavissa verkkokaupastamme. Yrityksille tarjoamme kahden viikon mittausta min 10 hengen ryhmille. Pyydä tarjous: [email protected], puh: 044 309 6997

 

 

HERE Technologies näyttää suuntaa myös stressinhallinnassa

Tampereen yksikkö tarjoaa Moodmetric-mittauksen koko henkilöstölle. Mittaus tehdään tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

HERE Technologies on globaali kartta- paikannuspalveluita tarjoava 9000 hengen organisaatio. Noin prosentti henkilöstöstä työskentelee Suomessa ja suurin osa siitä Tampereella. Alkukeväästä 2018 HERE:n Tampereen yksikkö pohti työterveyshuollon kanssa, miten tukea henkilöstön psyykkistä hyvinvointia ennakoivasti. Tukea fyysisen hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen oli tarjottu jo jonkin aikaa, mutta yksikön johtaja Jari Syrjärinne kaipasi kokonaisvaltaisempaa tukea hyvinvointiin.

-Olemme nopeasti kasvava organisaatio ja haluamme säilyttää ketteryytemme sekä positiivisen draivin. Meillä on lähes kaikilla aiempaa kokemusta työskentelystä isossa korporaatiossa, jossa nopea kasvu tuo ensin vauhtia ja ennakoimattomia tilanteita, mutta saattaa lopulta jähmettää organisaatiota. Haluamme auttaa henkilöstöä pysymään mukana kasvussa ilman uhrauksia hyvinvoinnin ja työn ilon suhteen, Jari Syrjärinne kertoo.

Jari Syrjärinne (kuva Moodmetric)

-Toinen tärkeä syy Moodmetric-mittauksen aloittamiselle oli sen tarjoama objektiivinen data. Fyysisen hyvinvoinnin mittaamiseen on tarjolla vaikka mitä teknologiaa ja testejä, mutta tarjolla olleet henkisen hyvinvoinnin mittarit ovat pitkälti olleet kyselylomakkeita. Tämä on ensimmäinen menetelmä, joka antaa helpon ja lähes huomaamattoman tavan arvioida henkistä kuormitusta myös pitkältä ajanjaksolta, Jari Syrjärinne jatkaa.

HERE:n työterveyslääkäri Leena Pesonen oli tutustunut Moodmetric-mittaukseen erään toisen asiakkaansa kautta ja ehdotti mittausta HERE:lle. -Minusta palvelu tuntui kokeilemisen arvoiselta ja päätin ehdottaa sitä HERE:lle. Työterveyshuollossa on melko vähän käytössä teknologiaa kuormittumisen objektiiviseen arvioimiseen, ja joka samalla motivoi asiakasta parempaan stressinhallintaan. Kokeilin myös itse sormusta ja olin vaikuttunut. Tunnistan hyvin kuormituksen ja palautumisen omassa kehossani ja oli hienoa todeta se Moodmetric-sovelluksen graafeissa, Leena Pesonen Terveystalosta sanoo.

Ei vain johtoryhmän etu

Tahtotilasta panostaa henkilöstön hyvinvointiin kertoo se, että HERE:llä Moodmetric-mittaukseen voi osallistua koko Tampereen henkilöstö. Usein vastaavia palveluita tarjotaan ainoastaan johtoryhmille tai erityisryhmille. Huomionarvoista on myös, että HERE päätti tilata uusintamittauksen heti vuoden päähän. – Haluamme ensimmäisellä mittauskierroksella selvittää mikä on Tampereen HERE:n lähtötaso. Syyskuussa, kun viimeinenkin ryhmä on saatu mitattua, voimme yhdessä pohtia millaisille työhyvinvointi-interventioille meillä on tulevana vuotena tarvetta. Kesällä 2019 uusimme mittauksen, Jari Syrjärinne kertoo.

HERE päätti hankkia 20 kappaletta sormuksia, joilla Moodmetric-mittaus tehdään koko henkilöstölle kolmessa erässä. Mittausten välissä sormukset ovat henkilöstön vapaassa käytössä.

Osallistuminen Moodmetric-mittaukseen on vapaaehtoista, mutta HERE toivoo kaikkien työntekijöidensä tarttuvan tilaisuuteen. – Useimmiten innokkaimpia osallistujia ovat ne, jotka kiinnittävät muutoinkin huomiota hyvinvointiinsa. Jotta saamme mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan henkilöstön kuormitustasosta ja voimme suunnitella aidosti vaikuttavia hyvinvointitoimenpiteitä, meidän täytyy pystyä motivoimaan kaikki mittaukseen, Jari Syrjärinne sanoo.

Toukokuussa HERE:llä järjestettiin infotilaisuus henkilöstölle, jossa työterveyslääkäri ja Moodmetricin edustaja kertoivat Moodmetric-mittauksesta, sen tieteellisestä perustasta sekä siitä miten Moodmetric-mittaus linkittyy työterveyshuoltoon. Ensimmäinen ryhmä täyttyi vapaaehtoisista heti infotilaisuuden jälkeen.

HERE:llä erinomainen alku

HERE on ensimmäinen organisaatio, jossa Moodmetric-mittaus toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kahden viikon mittauksen aikana osallistujat seuraavat stressitasojaan mobiilisovelluksesta ja pääsevät kokeilemaan miten erilaiset tilanteet tai työskentely näkyvät datassa.

Aloitusluennolta saaduilla vinkeillä voi lähteä tuunaamaan omaa työpäiväänsä niin, että tasapaino kuormituksen ja palautumisen välille löytyy. Mikäli työntekijä huomaa mittausjaksolla korkeaa kuormitusta ja epäilee stressin kroonistumista, on hänellä mahdollisuus olla yhteydessä suoraan työterveyshuoltoon mittausjakson jälkeen. Objektiivinen Moodmetric-data toimii keskusteluväylänä työterveyslääkärin ja työntekijän välillä. Myös HERE:n työterveyspsykologilla on valmius auttaa työntekijää Moodmetric-datan tulkinnassa.

Moodmetric-mittauksen tulokset käydään läpi aina ryhmätasolla palautetilaisuudessa. Yksittäisen työntekijän dataa pääsee tarkastelemaan ainoastaan työntekijä itse. Useimmiten osallistujat jakavat keskenään kokemuksia omasta datastaan jo mittausjakson aikana, mikä on erityisen tärkeää stressinhallinnan kulttuurin kehittämisessä. Datan avulla on helpompi ymmärtää sitä, kuinka yksilöllistä kuormittuminen on ja miten kuormituksesta palautumista voidaan tukea erilaisissa elämäntilanteissa.

HERE:n ensimmäisessä ryhmäpalautetilaisuudessa kesäkuussa kuultiin mieluisia uutisia – ryhmä sai Moodmetricin mittaushistorian parhaimman* ryhmäkohtaisen keskiarvon ja antoikin itselleen raikuvat aplodit hyvästä stressinhallinnasta. – Nyt on mielenkiintoista nähdä millaisia keskiarvoja seuraavat kaksi ryhmää saavat ja onko niiden perusteella syytä tehostaa organisaation stressinhallinnan osaamista. Ensi kesänä saamme palautetta siitä, miten olemme siinä onnistuneet, Jari Syrjärinne päättää.

Kysy lisää Moodmetricin palveluista yrityksille: [email protected] / 044 309 6997

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta!

 

*Moodmetric-mittaus ei ole kilpailu. ”Parhain” tarkoittaa lukemaa, joka osoittaa että kuormituksen ja palautumisen suhde on tasapainossa. Vuorokausikeskiarvo 50 antaa viitteitä autonomisen hermoston tasapainosta.