Henkisen kuormituksen mittaaminen osaksi työkykyjohtamista

Tiiminvetäjiä ja esimiehiä ovat jo pitkään saattaneet huolestuttaa poissaolotilastot ja työntekijäkeskusteluissa toistuvat jaksamisen ongelmat. Henkinen jaksaminen työkyvyn tekijänä on havaittu työntekijä- ja tiiminvetäjätasolla.

Halutaan tehdä jotain, mutta keinoja tuntuu olevan rajallisesti. Henkilöstön työhyvinvointiin on panostettu ja työilmapiiritutkimuksia tehdään säännöllisesti. Mitään yhtä tai selvää syytä ei ongelmiin tunnu olevan.

Viimeistään talousjohtajan raportti lisääntyneistä kustannuksista aloittaa johtotason keskustelun asiasta. Pitkän ajan trendi osoittaa mielenterveysongelmien kasvavaa osuutta sairauspoissaoloista ja ennenaikainen eläköityminenkin on yrityksessä näistä syistä koettu. Yrityksen työhyvinvointisuunnitelmaa päätetään tarkastella laajasti. Mitä se tällä hetkellä pitää sisällään?

Työturvallisuus ja fyysinen kuormitus

Työturvallisuus on ollut lakien ja säädösten piirissä pisimpään. Työsuojeluhallintoa uudistettiin 1970-luvulla ja tapaturmat työssä vähenivät aluksi jyrkästi, jatkaen sen jälkeen laskuaan tasaisemmin.

Fyysisen jaksamisen tukeminen on ollut osa monen yrityksen hyvinvointisuunnitelmaa jo pitkään. Esimerkiksi ergonomiaan liittyvät toimet ovat vaikuttaneet tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrään ja hyvä fyysinen kunto nähdään tärkeänä työkykyyn vaikuttavana tekijänä. Enää tuskin löytyy yritykstä, joka ei tavalla tai toisella rohkaisi työntekijöitään pitämään huolta fyysisestä kunnostaan, ja esimerkiksi huomioimaan sydän- ja verisuonitautien riskit mahdollisimman aikaisin.

Työkyvyn uusin komponentti on henkinen jaksaminen ja mielenterveys. Se saattaa yritysten työhyvinvointisuunnitelmista vielä puuttua kokonaan tai toimet ovat vajavaisia. 

Henkisen kuormituksen mittaaminen osaksi työkykyjohtamista

Henkinen kuormitus, miten lähteä tarttumaan asiaan?

Ensimmäinen tehtävä yrityksessä on myöntää asian olemassaolo.

On havaittava se, että yksilöstä riippuen henkisen kuormituksen määrä työssä voi olla suuri. Niin suuri, että se saattaa pitkittyessään johtaa sairauslomiin tai jopa työkyvyttömyyteen. Pitkittyneen stressin tuhoisista fysiologisista vaikutuksista kirjoitettiin viimeksi tänään (13.5.2019) Helsingin Sanomissa. Selvää lienee, että työnteon tuottavuus vähenee sitä ennen.

Ihmisillä on työn lisäksi arki, perhe ja vapaa-aika, jotka tuovat kuormitukseen oman osansa. Näistä työnantaja ei voi tietää. On pidettävä faktana, että ainakin ajoittain joidenkin työntekijöiden kokonaiskuorma ylittää jaksamisen rajat.

Jokaisessa yrityksessä voi työuupua, oli tilanne miten hyvä tahansa ilmapiirin, tilauskirjan tai vaikkapa talven aikana raportoitujen hiihtokilometrien suhteen. Tämä pitää tiedostaa, vasta sitten voidaan yhdessä lähteä miettimään millä keinoin henkisen kuormituksen tilannetta voisi kartoittaa. Käytännön toimiin on mahdollista ryhtyä pikaisestikin, sisäisesti tai yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Hyvinvointisuunnitelma kannattaa käydä läpi ja varmistaa, että se sisältää ennakoivan henkisen hyvinvoinnin toimia. Aluksi voidaan tehdä esimerkiksi psyykkistä kuormitusta mittaava tutkimus ja määrittää jatkotoimenpiteitä sen perusteella. Toimenpiteitä ja organisaation reagointiherkkyyttä tulee parantaa jatkuvasti, kerran tehty suunnitelma ei riitä.

Henkisen hyvinvoinnin mittaaminen luotettavasti ja vaivattomasti on uutta

Henkistä hyvinvointia on aiemmin mitattu lähinnä kyselytutkimuksin. Niiden kyky kertoa organisaation nykytilasta on rajallinen, ellei kyselyiden kohde, ajoitus ja taajuus ole tarkasti mietitty ja jatkuvasti päivittyvä. Subjektiivisten kyselyiden lisäksi tarvitaan objektiivista tietoa.

Objektiivista dataa tuovat fysiologiset mittarit. Riittävän pitkä mittausjakso varmistaa sen, että tilanne ei ole kuva yhdestä hetkestä vaan kattaa erilaisia päiviä ja viikkoja.

Mittausten ensisijainen tarkoitus on auttaa yksilöitä havahtumaan. Ymmärtämään, mistä oma kuormitus muodostuu ja millaisin keinoin siihen voi vaikuttaa. Tavoite on, että ihminen löytää itselleen parhaat keinot stressinhallintaan sekä motivoituu ylläpitämään elämäntapamuutoksia. Tässä auttaa se, että yksilö saa reaaliaikaisesti palautetta omasta toiminnastaan.

Moodmetric-mittaus antaa tietoa henkisen kuormituksen tasosta

Moodmetric-älysormuksella tehtävä reaaliaikainen mittaus antaa jatkuvaa tietoa kuormitustasosta, ja miten päivän tekemiset tasoon vaikuttavat.

Kahden viikon Moodmetric-mittausjakso on riittävä henkisen kuormituksen kartoittamiseen. Tällöin jakson voi uusia vaikka vuoden päästä tai tarpeen mukaan. Jos tasot ovat hyvin korkeat, on jakson jatkamisesta tai muista toimenpiteistä hyvä sopia esimerkiksi työterveyslääkärin tai hoitajan kanssa.

 

Artikkelin alussa olevan esimerkin yritys on kuvitteellinen, mutta tilanne tuttu monella työpaikalla. Pohditaanko teidän yrityksessänne samoja asioita? Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta tai kysy asiantuntijaltamme, miten voitte lähteä liikkeelle henkisen kuormituksen kartoituksessa:

Henna Salonius +358 44 309 6997 [email protected]

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta

Reaaliaikainen mittaus motivoi kiinnittämään huomiota jaksamiseen joka päivä

Viime aikoina lehtien palstoilla on saanut tilaa henkinen jaksaminen, työ- ja opiskelu-uupumus sekä burnout-kertomukset. Nämä tarinat kertovat jälkikäteen reagoinnista, tilanteista joissa stressi on jo päässyt kroonistumaan ja voimien loppuminen usein tulee yllätyksenä.

Psyykkisen kuormituksen hallinnassa katse pitää siirtää ennakointiin ja stressin kroonistumisen ennaltaehkäisyyn.

Yrityksille ja työterveyshuollolle on jo tarjolla työkaluja, joilla saadaan objektiivista, reaaliaikaista dataa yksilöiden henkisestä kuormituksesta. Oikein käytettynä nämä mittarit toimivat tehokkaina ennakoivan stressinhallinnan välineinä.

Mittaatko henkistä kuormitusta ja siitä palautumista oikealla mittarilla?

Mittarilla on väliä

Fyysistä kuntoaan kehittävä tai levon aikaisesta fyysisestä palautumisesta kiinnostunut hyötyy erilaisista aktiivisuusmittareista, joilla usein seurataan sykettä tai sykevälinvaihtelua.

Kiire, ahdistus, hallinnan tunteen menettäminen, ja positiivisella puolella innostus ovat kognitiivisesti ja emotionaalisesti stressaavia tiloja. Näiden havaitsemiseen on mittaustapoja, jotka tavoittavat jopa yksittäiset reaktiot, kuten yllättymisen.

Jos tavoitteena on ymmärtää paremmin psyykkistä kuormitusta, Moodmetric-mittaus tuo juuri tarvittavaa tietoa. (Lue lisää: Mitä Moodmetric-sormus mittaa.)

Tavallisen sormuksen tapaan pidettävä Moodmetric-älysormus on mittari, joka kerää tarkkaa tietoa psyykkisen kuormituksen tasosta kellon ympäri. Reaaliaikaisesti oman puhelimen sovelluksesta näkyvä mittaustulos motivoi kiinnittämään huomiota omiin valintoihin ja työssä jaksamiseen joka päivä.

Miksi mittauksen reaaliaikaisuus on tärkeää?

Me kaikki kaipaamme palautetta. Parhaiten palaute toimii, kun sen saa nopeasti. Tällöin se sekä havahduttaa että motivoi ja jättää paremman muistijäljen.

Reaaliaikainen mittaus myös koukuttaa positiivisella tavalla, se laittaa kokeilemaan asioita. Miten stressitasoni laskee, jos teen 5 minuutin hengitysharjoituksen?

Reaaliaikainen henkisen kuormituksen mittaaminenEsimerkki: Palaveri kestää yhdestä kahteen. Aihe on innostava, osanottajat tuovat esiin uusia ideoita, työ sujuu ja päätöksiä tehdään. Moodmetric-sormuksen käyttäjä seuraa vireystasoaan koko palaverin ajan ja näkee sen vaihtelevan 45 ja täyden 100 välillä. Vaihtoehtoisesti hän vilkaisee keskiarvon ja graafisen kuvan palaverin ajalta heti sen päätyttyä. Hän toteaa, että fiilis oli positiivinen ja vireystila korkea – kyseessä oli positiivinen stressi. Taitavasti hän osaa pitää pienen hiljaisemman hetken rauhallisessa ympäristössä ennen seuraavaa tehtävää. Vireystaso laskee, sympaattinen hermosto rauhoittuu ja keho sekä mieli saavat lepohetken.

Riittävän pitkä, kahden viikon mittausjakso on luotettava. Se sisältää sopivasti erilaisia päiviä, eikä yksittäinen poikkeava vuorokausi vaikuta merkittävästi kokonaiskuvaan.

Moodmetric-mittaus antaa tietoa henkisen kuormituksen tasosta

Oikea mittari lisää itsetuntemusta ja auttaa rajanvedossa. Mittarit voivat olla avuksi jaksottain tai jatkuvasti, kunnes henkilön hallinnan tunne henkisen kuormituksen suhteen on kohentunut.

Moodmetric-älysormuksella tehtävä reaaliaikainen mittaus antaa jatkuvaa tietoa kuormitustasosta, ja miten päivän tekemiset tasoon vaikuttavat.

Kahden viikon Moodmetric-mittausjakso on riittävä henkisen kuormituksen kartoittamiseen, jos tasot ovat normaalit. Tällöin jakson voi uusia vaikka vuoden päästä tai tarpeen mukaan. Jos tasot ovat hyvin korkeat, on jakson jatkamisesta tai muista toimenpiteistä hyvä sopia esimerkiksi työterveyslääkärin tai hoitajan kanssa.

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta!

Moodmetric on mukana tukemassa opiskelijoiden mielenterveyspäivää

Moodmetric on mukana Nyyti ry:n Opiskelijoiden mielenterveyspäivä -kampanjassa. Tämän vuoden teemana on stressi. Päivää vietetään torstaina 25.4. ja sen ympärillä kampanjoidaan kahden viikon ajan 15. – 26.4.2019.

Teemavalinnalla halutaan nostaa esiin stressin tunnistamisen ja siihen vaikuttamisen merkitystä mielenterveydelle.

Moodmetric lahjoitti ryhmälle Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoita kampanjan ajaksi Moodmetric-älysormuksia stressitason mittaukseen ja hyvien stressinhallintakeinojen löytämiseen. Opiskelijat raportoivat kokemuksistaan ja mittauksistaan Instagramissa.

opiskelijoiden mielenterveyspäivä

Seuraa kampanjaa sosiaalisessa mediassa tunnisteilla: #ruuhkakevät #opiskelijoidenmielenterveyspäivä #ruuhkakevättampere #nyytiry

Nyyti Ry edistää opiskelijoiden mielenterveyttä tarjoamalla monipuolista tietoa ja toimintaa mielen hyvinvointiin ja opiskelussa jaksamiseen liittyvissä asioissa.

Moodmetric mittarina opiskelijoille jo aiemmin

Moodmetric ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ovat tehneet yhteistyötä opiskelijoiden paremman stressinhallinan puolesta jo vuodesta 2017. Lue lisää. 

 

Onko vastuu työuupumuksen ennaltaehkäisyssä työnantajalla vai työntekijällä?

stressitason lasku

Kun olin nuori esimies, eikä minulla vielä ollut lapsia, oli ymmärryksessäni perhe-elämää kohtaan paljon toivomisen varaa. Pystyin käyttämään valtavasti energiaa päivän aikana, sillä illalla minua eivät odottaneet mitkään velvollisuudet. Koska omakohtaista kokemusta ei ollut, en tajunnut mikä kaaos ja työmäärä erityisesti pienten lasten vanhempia kotona odotti.

Kaikki eivät myöskään tiedä, kuinka suuren henkisen taakan tuovat esimerkiksi avioero tai läheisen vakava sairaus. Elämän mullistukset vaikuttavat väistämättä myös työssä ja saattavat viedä työn ilon pitkäksikin aikaa.

Esimies voi toki olla perheellinen ja kokea haasteita myös omassa elämässään. Ymmärrystä erilaisiin elämäntilanteisiin siis löytyy. Tämä ei silti tarkoita, että kaikki esimiehet olisivat erityisen kartalla uupumisesta. Kaikki eivät reagoi asioihin samalla tavoin, ja viilipyttyluonne saattaa luovia läpi työelämän kokematta merkittävästi stressiä.

Mitä merkitsee, jos esimies ei itse koskaan stressaa?

Väistämättä sama asia kuin itselläni kun lapsia ei ollut, ei voi käsittää miltä se tuntuu ja kuinka paljon se vaikuttaa sekä työ- että vapaa-aikaan.

Koki itse stressiä tai ei, esimiehellä on velvollisuus tarkkailla alaistensa kuormittumista. Jos tästä on merkkejä, tulee se ottaa puheeksi henkilön kanssa.

Työturvallisuuslaissa on työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite, jossa sanotaan mm.: ”Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta.”

Mitkä ovat asioita, jotka vaikuttavat työssa jaksamiseen, ja ovat työnantajan vallassa?

Tärkein asia, josta työnantajan on tässä suhteessa huolehdittava, on tasa-arvo ja henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu. Tasa-arvo tulee tässä käsittää laajasti, pitäen sisällään sukupuolten tasa-arvon, palkkatasa-arvon, tasa-arvon nimityksissä ja ylennyksissä, ja työtehtävien jakamisessa.

Työnantaja määrittelee myös työtehtävät ja voi varmistaa, että jokaisen työntekijän kohdalla osaaminen ja tavoitteet ovat linjassa työn sisällön kanssa.

Selkeästi työnantajan vallassa on myös fyysinen työympäristö, sisältäen paljon asioita. Nostan esiin yhden: Onko kaikilla mahdollisuus tehdä keskittymistä vaativaa työtä siihen sopivassa tilassa?

Laaja kokonaisuus on yrityksen kulttuuri, työn tekemisen tavat, organisaatiorakenne, onko kyseessä muotoaan hakeva startup vai jo vuosikymmeniä samaan tapaan toiminut ja alallaan tunnettu toimija?

Työnantajan tulee tarkkailla myös ilmapiiriä

Tekijöitä on tietenkin muitakin, sellaisia joita ei pelkällä ohjeistuksella voi hallita. Esimiehen on oltava tarkkana. Minea Ahlroth on tutkinut mm. häirintää ja syrjintää työpaikalla. Hän on kirjoittanut seuraavasti:

Esimiehen velvollisuus on siten kiertää työpaikalla ja kuunnella työntekijöitä, kysellä kuulumisia ja tarkkailla erilaisia työyhteisön signaaleja (Ahlroth ym. 2015, 90).

Entä jos työnantaja tekee näissä asioissa voitavansa? Rakenteet, palkkaus, työtehtävät ja työn tekemisen tavat ovat kunnossa. Ilmapiiri on hyvä, pääosin henkilöstö tuntuu pitävän sekä työstään että työpaikastaan. Esimies ei pysty havaitsemaan epäkohtia.

Oma hyvinvointi on mukava velvollisuus

Työnantajalla on valtavasti vastuuta henkilöstön suhteen. Työnantajan tehtävänä on luoda tasa-arvoinen ja tasapainoinen työpaikka, jossa jokainen voi voida hyvin. Yksilöitä voi ja tulee tukea monin tavoin.

stressitason lasku

Työntekijän tulee kuitenkin ilmaista, jos asiat eivät ole kunnossa. Jokaisella työkykyisellä ja työelämässä mukana olevalla henkilöllä on velvollisuus huolehtia itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan.

Miksi? Koska työnantaja ei voi tietää kaikkea henkilön elämästä. Hyväkään työnantaja ei pysty optimoimaan työtä kaikkien kannalta, eikä missään nimessä kunkin henkilön arkea työn ulkopuolella. Jokaisen yksityiselämässä tulee ajoittain tilanteita, jolloin henkinen kuormitus on palautumista suurempaa, eikä stressitason lasku onnistu.

Miten meidän yrityksessämme toimitaan

Meillä Moodmetricissä henkinen työhyvinvointi on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla.

Mitä konkreettista me sitten teemme? Luonnollisesti – stressitason mittarimme on kaikkien käytössä. Mittaus ei ole pakollista ja jaksoja voi tehdä oman valinnan mukaan. Osa meistä on käyttänyt Moodmetric-sormusta lähes yhtäjaksoisesti yli neljä vuotta.

Mittaus tuo suurimman lisäarvon, kun kuormitus on kovaa. Stressitason pikkuhiljaa noustessa käy kuin ravulle kattilassa – ei tajua enää missä ollaan lähtötasoon nähden.

Kun tasot nousevat yli ohjearvojen, ensisijassa työntekijän tulee tehdä toimenpiteitä saadakseen ne alas. Mitä nämä ovat?

Ihminen on yksilö ja stressitason lasku vaatii yksilöllisiä toimia, joita etsitään itse. Tässä Moodmetricin reaaliaikainen mittaus on toimiva apukeino: henkilö löytää asiat mitkä kuormittavat, mitkä palauttavat ja lisää tai vähentää niitä tarpeen mukaan. Yleisiä ja kaikille sopivia stressitason vähentämisen keinoja ovat unen lisääminen ja luonnossa liikkuminen. Oman levon ja rauhallisen ajan lisääminen auttaa monille, jos se perhe-elämän keskellä on mahdollista.

Entä työnantajan velvollisuus? Työnantajan tulee tukea työntekijää kaikin tavoin hänen valitsemissaan stressinhallinnan toimissa. Jos tarvitaan ylimääräisiä vapaapäiviä tai lyhennettyä työaikaa, ne tulee järjestää. Jo pidempi tauko kesken työpäivän saattaa vaikuttaa työtehoon merkittävästi.

Maali on yhteinen

Yhteinen tavoite on estää stressin kroonistuminen sekä uupumiseen liittyvät, usein hyvinkin pitkät sairauspoissaolot. Yksittäinen työuupumus on merkki, johon pitää puuttua. Koko henkilöstön pahoinvointi pahimmillaan romuttaa yrityksen maineen ja työnantajamielikuvan.

Työntekijän ja työnantajan tulee molempien haluta terveyttä, hyvää mieltä ja pitkää ikää toisilleen, siis kaikille työntekijöille, mutta myös yritykselle. Hyvinvoiva henkilöstö edesauttaa myös yrityksen menestystä. Hyvinvoiva yksilö puolestaan vaikuttaa positiivisesti kaikkialla missä toimii, eli esimerkiksi perhe on suora hyötyjä työhyvinvoinnista.

Lue lisää Moodmetric-mittauksesta yrityksissä ja työterveyshuollon välineenä

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työpaikalla

Moodmetric-mittaus otettiin Vincitillä käyttöön osana henkilöstölle tarjottavia stressinhallinnan palveluita

Vincit ei juuri esittelyjä kaipaa. Parhaiten ohjelmistokehityksen ja palvelumuotoilun asiantuntijatalo Vincit tunnetaan maineestaan erinomaisena työnantajana. Henkilöstöä on Suomessa neljällä eri paikkakunnalla sekä Yhdysvaltojen Kaliforniassa. Vincit on valittu Euroopan parhaimmaksi työpaikaksi vuonna 2016 sekä voittanut Suomen parhaan työpaikan tittelin vuosina 2014, 2015 ja 2016. Vincitillä uskotaan, että heillä on edellytykset tarjota parhaat projektit parhaille osaajille. 

Mutta Euroopan paraskaan työpaikka ei ole immuuni krooniselle stressille, sillä esimerkiksi työn imussa saatetaan unohtaa palautumisen merkitys. Tarve henkisen hyvinvoinnin kehittämiselle kasvaa koko ajan ja Moodmetric-mittausta pilotoitiin henkilöstölle loppuvuonna 2018.  – Meillä Vincitillä olemme seuranneet Moodmetricin matkaa jo jonkin aikaa. Tällaiset kepeät, mutkattomat ja mukana kulkevat mittalaitteet ovat hyvä tapa saada tietoa omasta jaksamisesta. Data on selkeää ja tuloksia on helppo tulkita, Krista Huhta-aho Vincitiltä kertoo. Krista työskentelee henkilöstöasiantuntijana yhdessä Tampereen toimipisteen soluista.

Vincitin henkilöstöasiantuntija Krista Huhta-aho.

– Vincitillä työntekijät pyritään huomioimaan kokonaisvaltaisesti ja minun päätehtäväni on varmistaa, että meillä on tyytyväisimmät työntekijät. Meille on tärkeää, että työntekijät pysyvät energisinä ja paukkuja riittää vielä kotiin ja vapaa-ajalle, Krista jatkaa. 

Kahden viikon Moodmetric-mittaus lähti käyntiin aloitusluennolla, jossa käytiin läpi stressinhallinnan perusteet ja sekä opastus Moodmetric-sormuksen hyödyntämiseen. Pilotin osallistujien mielestä aloitusluento oli kattava peruspaketti, joka sisälsi jotain uutta kaikille. Alan tuorein tietämys ja tarinat oikeasta elämästä vuorottelivat ja parituntinen kului nopeasti. Aloitusluennon jälkeen alkoi varsinainen mittausjakso, jonka aikana osallistujat pääsivat tutustumaan oman autonomisen hermostonsa toimintaan Moodmetric-älysormuksen avulla. Jakson aikana opittiin ymmärtämään omien stressitasojen vaihtelua paremmin, sekä motivoiduttiin kiinnittämään huomiota kuormituksen ja palautumisen tasapainoon. 

Havahtumisia ja epäuskoa

Pilottijakson jälkeen moni osallistuja oli kertonut havahtuneensa omaan tilanteeseensa. Moodmetric-mittaus oli koettu hyvänä herättäjänä ja objektiivinen tieto omista rajoista oli otettu vakavasti. -Itse testasin Moodmetric-mittausta jo viime keväänä ja olin ensin yllättynyt datasta. Olin aiemmin olettanut, että esimerkiksi normaali kotiarki olisi palauttavaa, mutta punaisellahan siellä mentiin. Suoritusmoodi jää tosi helposti päälle. Palauttavimmat hetket löytyivät luonnosta ja ulkoilusta – erityisesti jäi mieleen, kuinka huikean matalat lukemat sain pilkkireissulla, Krista kertoo.

Kuva: Krista Huhta-aho

Moodmetric-mittauksen reaaliaikaisuus ja datan tarkkuus hämmentävät kuitenkin monia. Dataan suhtaudutaan myös epäillen. – Löytyy niitä, jotka eivät yksinkertaisesti tunnista kuormitusta ja palautumista omassa kehossaan ja alitajuisesti jylläävä stressi saattaa jäädä monen kohdalla tunnistamatta, Krista sanoo.

Datan tarkkuutta epäilleet saivat kuitenkin maaliskuussa hyviä uutisia, sillä kaksi tuoretta tutkimusta ovat tuoneet lisää tieteellistä validaatiota Moodmetric-mittaukselle. Toisessa tutkimuksessa löydettiin korrelaatio Moodmetric-indeksin ja kortisolihormonin kanssa ja toinen tutkimus vahvisti sormuksen mittaustarkkuuden olevan erinomainen. Jälkimmäisessä tutkimuksessa tehtiin yllättävä huomio myös siitä, että koehenkilöt tunnistivat oman kuormituksensa heikommin kuin mittalaitteet. Lue lisää tutkimuksista täältä.

Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa

Yhteistyö Vincitin kanssa jatkuu. Moodmetric-ryhmämittauksia tullaan järjestämään halukkaille tarpeen mukaan ja henkilöstöllä on mahdollisuus ottaa Moodmetric-sormus käyttöönsä LaaS-palvelun kautta. Seuraava mittaus järjestetiinkin jo heti helmikuussa Helsingin Steissin toimistolla.  -Yhteistyö Moodmetricin kanssa on ollut superjouheaa. Kaikki on sujunut hyvin ja palvelussa on selkeät toimintaprosessit, Krista kertoo.  

Moodmetric-mittaukseen osallistuneet saivat halutessaan jakaa oman datansa työterveyshoitajalle ja keskustella siitä muiden tarkastusten yhteydessä. -On ilman muuta hyvä, että Moodmetric-mittaus on linkitetty työterveyshuollon ketjuun, sanoo Krista. On kaikkien osapuolten etu, että työntekijää voidaan tukea stressinhallinnassa ennakoivasti.

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta!

 

Stressi näkyy terveyskeskuslääkärin vastaanotolla

Lyhyt haastattelututkimus Tampereen lääkäripäivillä osoitti, että stressi on usein puheenaiheena lääkärin vastaanotolla. Kroonistunut stressi näkyy erilaisina oireina, mutta siihen havahdutaan usein vasta kun fyysiset oireet, kuten esimerkiksi rytmihäiriöt ja univaikeudet, ilmaantuvat.

Lääkärit ovat hyvin selvillä, että krooninen stressi on monien oireiden taustalla.  Asiakkaat itse  näkevät stressin muiden vaivojen taustatekijänä vaihtelevasti. Stressin mittaamiseen ja asiakkaan oman ymmärryksen herättämiseen on kuitenkin niukasti välineitä tarjolla.

Miten saadaan parempia stressin mittaamisen välineitä yleislääkärin työkaluksi?

Verenpaineen mittaus on eniten käytetty mittari, kun asiakas kokee henkisen kuormituksen liian suureksi. Se ei kuitenkaan kerro kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen tasosta, eikä sitä pystytä tarkkailemaan jatkuvasti ja pitkäkestoisesti. Kortisolitason mittaus on jonkin verran käytetty menetelmä, joka on tarkka, muttei myöskään jatkuva tai reaaliaikainen.

Moodmetric-mittaus kertoo erityisesti kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen tasosta arjessa. Se perustuu ihon sähkönjohtavuuden mittaukseen, joka on tarkka kaikkina vuorokauden aikoina ja riippumatta siitä, onko henkilö levossa tai liikkeessä. Kahden viikon pituinen mittaus tuo stressitasosta tietoa, joka auttaa tekemään konkreettisia toimia jaksamisen avuksi. Objektiivinen ja luotettava mittaus voi auttaa asiakasta havahtumaan aktiiviseksi oman hyvinvoinnin toimijaksi.

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta

Lue lisää Moodmetric-mittauksesta työterveyshuollossa

 

Moodmetric-teknologialla lupaavia tuloksia stressitason tunnistamisessa työympäristössä

Moodmetric-mittaus on tuki ennakoivaan stressinhallintaan. Moodmetric-älysormus on ollut kaupallisesti saatavilla vuodesta 2015. Älysormuksen avulla käyttäjä oppii tunnistamaan yksilölliset kuormituksen lähteensä ja palautumisen keinonsa. Mittaus motivoi etsimään keinoja autonomisen hermoston tasapainon löytämiseksi. Käyttäjä voi tarkastella mittaustuloksiaan reaaliaikaisesti mobiilisovelluksen kautta. Data on nähtävillä myös pilvipalvelussa.

Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutosta, joka on puhdas sympaattisen hermoston vaste. Ihon sähkönjohtavuus reagoi erityisen herkästi emotionaaliseen ja kognitiiviseen stressiin, ja se on siten erinomainen tuki stressinhallintaan.

Kaksi tuoretta tutkimusta lisää tieteellistä validaatiota Moodmetric-mittauksen tarkkuudelle.

Tutkimus: Moodmetric-teknologialla lupaavia tuloksia stressitason tunnistamisessa työympäristössä

Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan Personal Health Informatics-ryhmä simuloi tutkimuksessaan kognitiivisesti kuormittavaa työtä laboratoriossa. Koeasetelmassa henkilöt altistettiin kolmelle eritasoiselle kognitiiviselle kuormitukselle (rauhallinen, virittynyt, korkea stressitaso). Tasojen tarkkailuun käytettiin ihon sähkönjohtavuuden mittausta (EDA) ja kyselytutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Moodmetric-älysormuksen tunnistustarkkuutta verrattaessa tieteellisissä tutkimuksissa sovellettuun EDA-mittausjärjestelmään. Mittareiden kykyä erottaa stressitasot verrattiin myös henkilöiden itsearvioinnin tarkkuuteen. Tulosten analysoinnissa sovellettiin koneoppimisen menetelmiä.

TkT Hannu NieminenTulokset ovat lupaavia: ”Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että Moodmetric-sormuksen tuottaman signaalin perusteella voidaan luokitella kuormittavia tilanteita työssä lähes yhtä hyvin kuin vertaillulla laboratoriotason laitteistolla”, kertoo tutkimuksen vastuullinen johtaja TkT Hannu Nieminen.

 

Tutkimus kokonaisuudessaan oli erittäin mielenkiintoinen. Esimerkiksi havaittiin, että yksilön oma kyky tunnistaa stressitasonsa on heikompi kuin laitteiden.

Tutkimus esitellään Engineering in Medicine and Biology konferenssissa Berliinissä heinäkuussa 2019.

Tutkimus: Moodmetric-indeksillä yhteys stressihormoni kortisolin kanssa

Kesällä 2018 käynnistyneestä tutkimuksesta Jyväskylän yliopiston sekä Pihlajalinna Oy:n kanssa on saatu myös lupaavia alustavia tuloksia.

Tutkimuksen yhtenä osana oli tietokoneella toteutettava kognitiivinen ’Trier mental challenge’ -stressitesti. Stressitestin kesto oli 10 minuuttia ja tehtävänä oli ratkaista matemaattisia päässälaskutehtäviä, jotka vaikeutuivat ajan kuluessa. Stressitestiä ennen ja sen jälkeen (N=14) mitattiin syljen kortisoli ja testin aikana Moodmetric-sormuksella Moodmetric-indeksi (MM-taso). Keskimääräinen MM-taso stressitestin aikana oli 61±15 ja syljen kortisoli muutos 12±71 %. Syljen kortisolipitoisuuden suhteellinen muutos korreloi positiivisesti MM-tason kanssa (r=.71, p=0.005) (kuva). Stressitestin aikainen MM-taso oli sitä korkeampi, mitä enemmän syljen kortisolipitoisuus nousi stressitestin aikana.

Syljen kortisolin suhteellinen muutoksen ja Moodmetric-indeksin korrelaatio stressitestissä
KUVA. Syljen kortisolipitoisuuden suhteellisen muutoksen ja Moodmetric-indeksin (MM-taso) korrelaatio stressitestissä (N=14) (r=.71, p=0.005). Stressitestin aikainen MM-taso oli sitä korkeampi, mitä enemmän syljen kortisolipitoisuus nousi stressitestin aikana.

Tanskanen-Tervo M., LitT, Valkonen H., LitK., Rautiainen P., LitK. Moodmetric-älysormuksen toimivuus kuormittumisen ja palautumisen mittarina. Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Liikuntabiologia.

Taustatietoa: Mitä stressireaktio tarkoittaa kehossamme, miten sitä voi mitata ja ja mikä on sen yhteys kortisolitasoon?

Uhkatilanteessa aivot saavat kehoon vapautumaan ensin adrenaliinia ja noradrenaliinia. Käynnistyy taistele tai pakene -reaktio, jonka myötä pulssi nousee, sydämen iskuvoima kasvaa ja lihasten verisuonet laajenevat. Ihon ja sisäelinten verisuonet puolestaan supistuvat ja verenpaine nousee. Keuhkoputket laajenevat, jolloin ilma virtaa paremmin keuhkorakkuloihin.

Varastoitua sokeria ja rasvaa alkaa vapautua lihasten käyttöön, ruuansulatus hidastuu ja silmäterät laajenevat. Ihon pinta lämpenee ja hikoaa, mikä nostaa sähkönjohtavuutta.

Nämä havaittavat reaktiot aiheuttaa äärimmäisen nopea kemiallinen prosessi kehossamme. Kaikki tapahtuu tahdosta riippumattomasti. Ihminen on silmänräpäyksessä valmis toimintaan.

Jos uhka on todellinen ja taistelu väistämätön, aktivoituu ensimmäisen adrenaliinipiikin ehtyessä hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori -akseli. Sen tehtävänä on pitää sympaattinen hermosto aktiivisena niin pitkään kuin tarvitaan.

Lisämunuaisen toiminnan käynnistyessä alkaa vereen vapautua stressihormoni kortisolia, jolla on monia tehtäviä. Se pitää mm. veren sokeritason riittävän korkeana stressitilanteiden aikana. Lisämunuaisen kautta tulevia hormonaalisia vaikutuksia kutsutaan välillisiksi stressin vaikutuksiksi, koska ne toimivat verenkierron kautta. Nämä vaikutukset ovat havaittavissa 20–30 sekunnissa.

Lue lisää Moodmetric-älysormuksesta tutkimushankkeissa

Lisätiedot: Niina Venho ([email protected]) 040 710 0487

Lukiolaisten hyvinvointiprojektissa lisättiin itsetuntemusta fysiologisella stressinmittauksella

Lempäälän lukiossa ei harjoitella koulua, vaan elämää varten. Hyvinvointiprojektiin osallistuneet nuoret ovat tyytyväisiä, ja mukana laajentamassa kokeilua ensi vuodeksi. Stressinhallinnan työkaluna oli Moodmetric-mittaus, johon tarttuivat myös opettajat. Yllättävän korkeita kuormitustasoja mitattiin molemmissa ryhmissä sekä koulupäivän aikana, että vapaa-ajalla.

Yhteiskunta, opetussuunnitelma ja työelämän odotukset muuttuvat. Nuorten toimintaympäristö on erilainen kuin muutama vuosikymmen sitten, ja tulevaisuudesta tiedämme vain, että emme tiedä mitä se tuo.

Lempäälän lukiossa on ymmärretty, että asioita ei voi tehdä samoin kuin ennen. Nuoria on tuettava löytämään omat vahvuutensa ja etsimään piilevät lahjakkuutensa jo varhain. Parempi itsetuntemus ja ymmärrys siitä, mikä juuri minulle on hyväksi, auttavat toimimaan informaatiotulvan ja jatkuvien ärsykkeiden maailmassa. Oma paikka yhteiskunnassa ja työelämässä tuntuu olevan entistä vaikeampi hahmottaa ja epävarmuuden tunne voi olla stressaavaa.  Hyvä itsetuntemus auttaa tekemään oikeita valintoja elämässä.

Jarmo Lehtinen on opettaja, joka haluaa antaa lukiolaisille parhaat mahdolliset valmiudet työelämää – ja elämää varten. – Me opimme tekemällä, teemme tosi paljon projekteja ja uusia juttuja, ei vain teoretisoida. Turvallinen ryhmä, jonka mukana voi toteuttaa itseään vapaasti, on hyvä tapa tutustua vaikeisiinkin aiheisiin.

Nuoret aktiivisiksi oman hyvinvointinsa toimijoiksi

Syksyllä 2018 fokuksessa on ollut hyvinvointi. – Sanotaan, että ei saa kuormittaa nuoria liikaa. Tulevaisuus on kuitenkin vaativa, tulee paljon muuttujia. Me harjoittelemme keinoja stressinhallintaan jo nyt, sanoo Jarmo Lehtinen. -Mediassa keskustellaan paljon siitä, että nuoret ovat väsyneitä koulunkäyntiin. Minä mietin että eiköhän se ole tämä koko elämä tässä ympärillä. Tavoite on tasapaino, Jarmo Lehtinen jatkaa.

Hyvinvointi on ymmärretty Lempäälän lukiossa kokonaisvaltaisesti. Kaikki tietävät nyt, mitä tarkoittaa 8+8+8 -malli, eli työtä, vapaa-aikaa ja lepoa on kaikkea hyvä olla vuorokaudessa sopivassa suhteessa.

Uni, liikunta, ravinto ja stressinhallinta on käyty läpi projektissa, joka vedettiin läpi ulkopuolisen valmentajan Pertti Ratilaisen johdolla. 

Etukäteen keskusteltiin mitattavuuden tärkeydestä. Lukiolaisten hyvinvoinnista haluttiin konkreettista mitattua tietoa. Myös rahoituksen saamisen kannalta oli tärkeä kerätä dataa. Kahden viikon mittausjaksolle valittiin projektiin osallistuvien käyttöön Moodmetric-älysormus. Mittaukset tehtiin lokakuussa ja koko projektin yhteenveto lukukauden päätteeksi.

Mitä Moodmetric-mittaus näytti?

Lukiolaiset Karita Tanni ja Kristian Haapalehto osallistuivat mittaukseen mielellään. – Odotin innolla mittausta, halusin lisätietoa kropan toiminnasta. Kun sain sormuksen käyttöön, oli todella mielenkiintoista seurailla dataa, kertoo Karita Tanni.

Moodmetric-mittausdata näytti mikä stressaa ja mikä rauhoittaa. Yllättävää lukiolaisille olivat välillä hyvinkin voimakas reagointi ja mielen aktiivisuus pitkiäkin aikoja yhteen menoon. Toisaalta hyvä keskittyminen esim. läksyjä tehdessä näkyi hyvin alhaisina lukemina. Rentoja, alhaisia lukemia tuli myös ajaessa ja vaikkapa tyttöystävän seurassa. Näitä hyviä juttuja nuoret osasivat mittauksen avulla etsiä. -Löysin tapoja olla stressaamatta, sanoo Kristian Haapalehto.

Myös opettajat kiinnostuivat

Mittaus oli alunperin suunnattu vain lukiolaisille, mutta myös opettajat halusivat mukaan. -Haluttiin näyttää rehtorille, kuinka stressaavaa työmme on, naurahtaa Jarmo Lehtinen.

– Oppilaille oli yllätys, kuinka paljon kuormittavia tekijöitä on koulun ulkopuolella. Opettajille tämä oli tutumpaa, arjen ja perheen haasteita on moni taklannut jo pitkään. Meilläkin on nyt koiranpentu, vaikuttaahan se yöuniin, sanoo Lehtinen

Moodmetric-mittauksen mukaan koulupäivät olivat mittausjaksolla melko aktiivista tekemistä sekä oppilaille että opettajille. Tämä voi viestiä innostuksesta, uusien asioiden pohtimisesta ja hyvästä tekemisen meiningistä. Korkeat lukemat voivat olla myös merkki negatiivisesta stressistä, jolloin on erityisesti syytä etsiä palauttavia toimia ja hetkiä.

Öiden erilaisuus yllätti erityisesti. -Yöt ovat todella erilaisia. Parasta oli havainto, että asiaan voi itse vaikuttaa. Päivän ja illan tekemiset vaikuttavat merkittävästi uneen. Se että katsoin jalkapallopelin jossa oma joukkue lopulta hävisi, ei ollut parasta valmistautumista yöhön, virnistää Lehtinen.

Voinko, jaksanko muuttaa tapojani?

Nuoret ovat hyvin perillä siitä, mitkä asiat vaikuttavat omaan hyvinvointiin. Elämäntavoista on keskusteltu myös kotona ja vanhemmat patistelevat ajoissa nukkumaan. Kännykän käytöstä puhutaan paljon.

Silti vaikeinta on tehdä pysyviä positiivisia muutoksia oman hyvinvoinnin eteen. Tämä koskee erityisesti aikuisia, sanoo Pertti Ratilainen. Pienikin lisäys yöuneen tai ulkoilun määrään on valitettavan vaikeaa

Lempäälän lukion oppilaat näyttivät, että pystyvät parempaan. Hyvinvointijakson aikana noin 80% oli muuttanut hyvinvointiin liittyviä asioita elämässä positiiviseen suuntaan.

Tämä on vasta alku, sanoo Jarmo Lehtinen. – Tavoitteena on paljon laajempi projekti ensi lukuvuodelle. Pyrimme saamaan kaikki 1. ja 2. lukioluokan oppilaat mukaan tekemään asioita oman hyvinvoinnin eteen. Projektin vaikutusten toivomme näkyvän oppimisessa ja koulutyössä, ja pitkällä tähtäimellä antavan työkaluja koko elämää varten.

Kysy lisää Lempäälän lukion hyvinvointiprojektista

Lempäälän lukio: Jarmo Lehtinen 
[email protected]

Projektissa toiminut muutosvalmentaja: 
Pertti Ratilainen

Moodmetric: Niina Venho [email protected] 040 7104087