Lääkäri, psykoterapeutti Satu Kivitie-Kallio: Moodmetric-älysormus ammattilaisen oman jaksamisen tukena

Satu Kivitie-Kallio, Moodmetric-artikkeli

Satu Kivitie-Kalliolla on pitkä kokemus auttamistyöstä. Hän on työskennellyt 30 vuotta lääkärinä sekä viisi vuotta psykoterapeuttina. Pitkään alalla toimineena Satu on joutunut pohtimaan, miten turvata oma jaksaminen. Hän huomasi, että Moodmetric-älysormus toimii ammattilaisen oman jaksamisen tukena. 

Satu on tutkinut, miten kognitiivisen psykoterapeutin oma mindfulness-harjoittelu voisi tukea työssä jaksamista. Hän mittasi harjoittelun vaikutuksia Moodmetric-älysormuksella. 

Auttamistyössäkin voi palautua!

”Psykoterapiatyössä ammattilaisen tärkein työkalu on hän itse. On tärkeä ymmärtää, kuinka suuri merkitys omalla hyvinvoinnilla on työn laatuun. Vaikka en ole kokenut burnoutia tai joutunut pitkille sairauslomille, halusin selvittää miten voin ennaltaehkäistä uupumista mindfulnessin ja hyvinvointiteknologian avulla.”, Satu sanoo.

Satu valitsi tutkimusvälineeksi Moodmetric-älysormuksen, koska koki tärkeäksi mahdollisuuden tutkia stressireaktioita reaaliaikaisesti. Lisäksi hän halusi tarkastella stressitasojensa muuttumista viikkotasolla Moodmetric-vuorokausikeskiarvoa seuraamalla. Fysiologisten mittausten ohella Satu piti päiväkirjaa omista tuntemuksista.

Satu Kivitie-Kallio, Moodmetric-älysormus ammattilaisen oman jaksamisen tukena
Lääkäri, psykoterapeutti Satu Kivitie-Kallio

”Moodmetric-älysormus osoittautui hyväksi menetelmäksi tutkia oman kehon stressireaktioita psykoterapeutin työssäni. Istunnot, jotka koin kuormittaviksi olivat myös mittausten mukaan kuormittavia ja päinvastoin. Istuntojen välissä saatoin tehdä mindfulness-harjoituksia, ja oli mielettömän hienoa pystyä todentamaan niiden vaikutus heti mobiilisovelluksesa. Välitön palaute todella motivoi jatkamaan harjoituksia”, Satu kertoo.

Satu teki MBCT-ohjelman mukaisia mindfulness-harjoituksia myös asiakkaidensa kanssa ja yllättyi iloisesti: ”Istunnot, joiden aikana tein asiakkaan kanssa harjoituksia olivat stressitasoltaan alhaisempia. Oli hienoa oivaltaa, että psykoterapiaistunto voi olla myös terapeutille palauttavaa toimintaa.”

Viikkotasolla mindfulness-harjoitukset tuottivat myös selkeää tulosta. Ennen harjoitusjakson alkua Sadun Moodmetric-vuorokausikeskiarvot olivat noin 60 ja tutkimusjakson päättyessä noin 54. Pitkään koholla oleva Moodmetric-vuorokausikeskiarvo (yli 50) voi olla merkki kroonisesta stressistä. Satu näkeekin, että Moodmetric-datan pitkän aikavälin keskiarvoja seuraamalla on mahdollista reagoida stressin kroonistumiseen ajoissa.

Lue lisää Moodmetric-mittauksesta täältä

Sadun tutkimus on osa Helsingin yliopiston psykoterapiakoulutusohjelman kolme ja puolivuotista tutkintoa ja siihen kuuluvaa päättötyötä.

Valveutunut nuori lääkärisukupolvi

Vaikka työssä jaksamista pidetään yleisesti tärkeänä, liittyy auttamistyössä toimivien omaan jaksamiseen paljon ristiriitaisuuksia. ”Erityisesti lääketieteen saralla on vallalla ollut epäterve suhtautuminen palautumiseen. On jopa kilvoiteltu sillä, kuka tekee eniten töitä ja päivystää pisimpään. Nuori sukupolvi on selkeästi valveutuneempi tässä. Siitä kertoo esimerkiksi 24 tunnin päivystysten kyseenalaistaminen. ”, Satu sanoo.

Säännölliset lomat, riittävä vaihtelevuus työtehtävissä sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan ovat Sadun mielestä tärkeitä asioita auttamistyössä jaksamisessa. ”Jos työasiat pyörivät aamuyöllä mielessä, ei innostu enää mistään ja alkaa huomata kyynistymisen merkkejä, pitäisi hälytyskellojen viimeistään soida. Silloin täytyy alkaa tehdä pysyviä korjausliikkeitä oman hyvinvoinnin suhteen. Mindfulness-harjoitukset ja niiden vaikutusta mittaava Moodmetric-älysormus voivat toimia erinomaisesti ammattilaisen oman jaksamisen tukena.”

 

Haluan tietää lisää Moodmetric-mittauksesta

 

Kuka pelkää stressiä?

moodmetric_tietotyön_kuormittavuutta_voi_mitata

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata Moodmetric-älysormuksella. Me Moodmetricissä tarkastelemme stressiä elimistön normaalina toimintana. Myös miellyttävät tilanteet voivat aiheuttaa kehon korkeaa virittyneisyyttä ja niistä täytyy palautua.

Stressi on kehon luonnollinen reaktio. Koemme stressiä niin kauan kuin elämä meissä virtaa. Stressireaktion avulla aivot viestittävät muualle kehoon toimintakäskyjä, joiden tarkoitus pitää meidät toimintakykyisenä, motivoituneena ja terveenä. 

Päivällä stressireaktiot ovat korkeampia ja yöllä nukkuessa matalia. Päivän ensimmäinen stressipiikki ajoittuu useimmiten heräämiseen ja jalkeille nousuun. Keho virittäytyy toimintakuntoon yöllisen levon jälkeen.

Stressinhallinnan näkökulmasta on tärkeää tietää, miten oma keho reagoi erilaisiin tilanteisiin. Siinä, missä toinen rentoutuu ihmisjoukossa, toinen saattaa kuormittua. Tällöin palautumisen tarve samasta tilanteesta on erilainen.

Stressinhallinta on kuin energianhallintaa

Jos ajattelemme stressiä energiana, ymmärrämme ehkä paremmin, miten stressin kanssa tulee toimia. Stressi saa meidät liikkeelle ja toimeliaaksi, toisinaan kokemaan myös huumaavaa aikaansaamisen tunnetta.

Jos kuitenkin hurjastelemme menemään kaasu pohjassa, emmekä tunnista, mistä energiankulutuksemme muodostuu ja miten energiaa saa lisää, saatamme huomaamattamme rampauttaa kehon toimintakykyä. Terveytemme ja toimintakykymme tärkeän perustan muodostaa stressin ja palautumisen tasapaino. 

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata Moodmetric-älysormuksella

Tietotyössä stressireaktioita eivät niinkään aiheuta fyysinen kuormitus, vaan erityisesti kognitiivinen eli tiedollinen ja emotionaalinen eli tunneperäinen kuormitus. Nämä kaksi kuormituksen lähdettä on toisinaan vaikea itse tunnistaa.

Stressireaktion voimakkuutta voidaan arvioida sympaattisen hermoston aktivaatiosta ihon sähkönjohtavuutta mittaamalla. Sympaattinen hermosto on tahdosta riippumattoman autonomisen hermoston toinen haara. Voit lukea lisää autonomisen hermoston toiminnasta täältä.

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata
Kuva 1. Reaaliaikainen stressitason seuranta

Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuutta, ja kertoo käyttäjän stressitasojen vaihtelusta asteikolla 1-100.

Lukemia voi seurata reaaliaikaisesti mobiilisovelluksen näytöllä tai tarkastella rentoutusharjoituksen vaikutusta graafin avulla (kuva 1).

 

Tietotyön kuormittavuutta voi mitata
Kuva 2. Stressitasojen vaihtelu päivän aikana

Kun lataa Moodmetric-sormukseen tallentuvan datan mobiilisovellukseen, saa selkeän kuvan stressitasojen vaihtelusta päivän ja yön aikana. Mittauspäivien aikana oppii tunnistamaan omat kuormituksen lähteet ja palautumisen keinot (kuva 2).

Vuorokausikeskiarvoa (MM level average) seuraamalla voi arvioida kuinka hyvin stressi ja palautuminen ovat tasapainossa. Vuorokausikeskiarvo 50 kertoo siitä, että palautumista on tapahtunut riittävästi suhteessa kuormitukseen.

Stressiä ei tarvitse pelätä, mutta on hyvä tietää, milloin sitä on sopivasti. 

Tiedätkö mikä käynnistää sinun stressireaktiosi? Entä mikä auttaa parhaiten palautumaan?

Katso video Moodmetric-mittauksesta tietotyössä:

Haluatko nähdä ja testata miten sormus toimii? Tule tapaamaan meitä Tampereelle 4.10. Work Goes Happy:n Unelmien työpäivään

Voit ostaa Moodmetric-älysormuksen omaksi verkkokaupasta:

Osta Moodmetric-älysormus

 

Tai pyydä tarjous Moodmetric-ryhmämittauksesta:

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

 

 

Vain laiskat ja heikot uupuvat?

Vain laiskat ja heikot uupuvat? Moodmetric-blogin kuvitusta

Työelämä on täynnä haitallisia uskomuksia. Yksi niistä on, että vain laiskat ja heikot uupuvat. Siksi moni meistä on valmis välttelemään omaan jaksamiseen liittyvien ongelmiensa kohtaamista. Sinnittelemme ja haemme apua vasta, kun merkit ovat riittävän selvät – esimerkiksi yllättävät itkupotkuraivarit palaverissa tai vaikkapa aivoinfarkti.

Hinta otsikon epäterveestä uskomuksesta alkaa realisoitua yhteiskunnille. Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet ovat reippaassa kasvussa sekä Suomessa että muualla maailmassa. Entäpä kuka osaisi arvioida, kuinka moni työpaikanvaihdos on seurausta jaksamiseen liittyvistä ongelmista? Uskomus on siis haitallinen sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

Työuupumuksen merkit näkyvät jo paljon ennen romahdusta

Ennen varsinaisia sairauspoissaoloja tai työpaikan vaihdosta ilmassa on monenlaisia merkkejä. Keskittymiskyky heikkenee, muisti alkaa pätkiä ja ahdistus kasvaa. Työntekijä saattaa kokea ammatillisen itsetunnon heikentymistä, jatkuvaa väsymystä ja saamattomuutta. Suhtautuminen työhön muuttuu kyyniseksi ja pahimmillaan välinpitämättömäksi.

Mikäli työntekijä ei ymmärrä näiden tekijöiden liittymistä ylikuormittumiseen, saattaa hän päinvastoin alkaa ruoskia itseään entistä kovempiin suorituksiin. Tai vaihtaa sitä työpaikkaa. Kotona ei välttämättä riitä ymmärrystä, kun ärtynyt ja poissaoleva puoliso yrittää selvitä tilanteesta tekemällä töitä myös vapaa-ajalla. Sosiaaliset suhteet joutuvat koetukselle.

Mistä johtuu uskomus, että vain laiskat ja heikot uupuvat?

Tämä perustuu vahvasti teollisen yhteiskunnan ihmiskäsitykseen siitä, että vauhti, touhukkuus ja pitkät työpäivät ovat merkki tuotteliaisuudesta.

Tietotyössä kädet eivät kuitenkaan juuri heilu, eikä työn tuottavuus parane tehtyjen tuntien suhteessa. Sen sijaan työn tulokset ovat pitkälti sinnikkyyden, ongelmanratkaisukyvyn, luovuuden, empatian ja paineensietokyvyn tulosta. Edellä mainitut ominaisuudet eivät juuri kukoista ylikuormittuneella ihmisellä.

On vaikea havaita, miten tietotyö kuluttaa kehon resursseja

Raskaan liikuntasuorituksen jälkeinen palautumisen tarve on helpompi arvioida kuin intensiivisen tietotyörupeaman. Jos emme pysty arvioimaan kuormittavuutta, on riskinä se, että kuka tahansa voi ajaa itsensä loppuun. Riskiryhmässä ovat tällöin erityisesti työn imussa paahtavat ja korkeasti motivoituneet henkilöt.

Väitämme, että johtamistasolla ei olla vielä ymmärretty, millaisia fysiologisia lainalaisuuksia kehossa toimii, kun työ on pitkälti ajattelemista ja tunteiden kokemista.

Uupuminen ei ole seurausta laiskottelusta tai heikosta luonteesta. Useimmiten uupumisen taustalla on pitkään jatkunut krooninen stressi, eli epäsuhta kuormituksen ja palautumisen välillä. Esimiehet voivat auttaa työntekijöitään Moodmetric-mittauksen avulla löytämään sopiva tasapaino näiden välille ja sitä kautta oma huippusuorituksensa.

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

 

Lue esimerkki yritysmittauksesta: HERE Technologies

 

Henkisen kuormituksen mittaaminen osaksi työkykyjohtamista

Moodmetric-blogi: Henkisen kuormituksen mittaaminen osaksi työkykyjohtamista

Tiiminvetäjiä ja esimiehiä ovat jo pitkään saattaneet huolestuttaa poissaolotilastot ja työntekijäkeskusteluissa toistuvat jaksamisen ongelmat. Henkinen jaksaminen työkyvyn tekijänä on havaittu työntekijä- ja tiiminvetäjätasolla.

Halutaan tehdä jotain, mutta keinoja tuntuu olevan rajallisesti. Henkilöstön työhyvinvointiin on panostettu ja työilmapiiritutkimuksia tehdään säännöllisesti. Mitään yhtä tai selvää syytä ei ongelmiin tunnu olevan.

Viimeistään talousjohtajan raportti lisääntyneistä kustannuksista aloittaa johtotason keskustelun asiasta. Pitkän ajan trendi osoittaa mielenterveysongelmien kasvavaa osuutta sairauspoissaoloista ja ennenaikainen eläköityminenkin on yrityksessä näistä syistä koettu. Yrityksen työhyvinvointisuunnitelmaa päätetään tarkastella laajasti. Mitä se tällä hetkellä pitää sisällään?

Työturvallisuus ja fyysinen kuormitus

Työturvallisuus on ollut lakien ja säädösten piirissä pisimpään. Työsuojeluhallintoa uudistettiin 1970-luvulla ja tapaturmat työssä vähenivät aluksi jyrkästi, jatkaen sen jälkeen laskuaan tasaisemmin.

Fyysisen jaksamisen tukeminen on ollut osa monen yrityksen hyvinvointisuunnitelmaa jo pitkään. Esimerkiksi ergonomiaan liittyvät toimet ovat vaikuttaneet tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrään ja hyvä fyysinen kunto nähdään tärkeänä työkykyyn vaikuttavana tekijänä. Enää tuskin löytyy yritykstä, joka ei tavalla tai toisella rohkaisi työntekijöitään pitämään huolta fyysisestä kunnostaan, ja esimerkiksi huomioimaan sydän- ja verisuonitautien riskit mahdollisimman aikaisin.

Työkyvyn uusin komponentti on henkinen jaksaminen ja mielenterveys. Se saattaa yritysten työhyvinvointisuunnitelmista vielä puuttua kokonaan tai toimet ovat vajavaisia. 

Henkinen kuormitus, miten lähteä tarttumaan asiaan?

Ensimmäinen tehtävä yrityksessä on myöntää asian olemassaolo.

On havaittava se, että yksilöstä riippuen henkisen kuormituksen määrä työssä voi olla suuri. Niin suuri, että se saattaa pitkittyessään johtaa sairauslomiin tai jopa työkyvyttömyyteen. Pitkittyneen stressin tuhoisista fysiologisista vaikutuksista kirjoitettiin viimeksi tänään (13.5.2019) Helsingin Sanomissa. Selvää lienee, että työnteon tuottavuus vähenee sitä ennen.

Ihmisillä on työn lisäksi arki, perhe ja vapaa-aika, jotka tuovat kuormitukseen oman osansa. Näistä työnantaja ei voi tietää. On pidettävä faktana, että ainakin ajoittain joidenkin työntekijöiden kokonaiskuorma ylittää jaksamisen rajat.

Jokaisessa yrityksessä voi työuupua, oli tilanne miten hyvä tahansa ilmapiirin, tilauskirjan tai vaikkapa talven aikana raportoitujen hiihtokilometrien suhteen. Tämä pitää tiedostaa, vasta sitten voidaan yhdessä lähteä miettimään millä keinoin henkisen kuormituksen tilannetta voisi kartoittaa. Käytännön toimiin on mahdollista ryhtyä pikaisestikin, sisäisesti tai yhdessä työterveyshuollon kanssa.

Hyvinvointisuunnitelma kannattaa käydä läpi ja varmistaa, että se sisältää ennakoivan henkisen hyvinvoinnin toimia. Aluksi voidaan tehdä esimerkiksi psyykkistä kuormitusta mittaava tutkimus ja määrittää jatkotoimenpiteitä sen perusteella. Toimenpiteitä ja organisaation reagointiherkkyyttä tulee parantaa jatkuvasti, kerran tehty suunnitelma ei riitä.

Henkisen hyvinvoinnin mittaaminen luotettavasti ja vaivattomasti on uutta

Henkistä hyvinvointia on aiemmin mitattu lähinnä kyselytutkimuksin. Niiden kyky kertoa organisaation nykytilasta on rajallinen, ellei kyselyiden kohde, ajoitus ja taajuus ole tarkasti mietitty ja jatkuvasti päivittyvä. Subjektiivisten kyselyiden lisäksi tarvitaan objektiivista tietoa.

Objektiivista dataa tuovat fysiologiset mittarit. Riittävän pitkä mittausjakso varmistaa sen, että tilanne ei ole kuva yhdestä hetkestä vaan kattaa erilaisia päiviä ja viikkoja.

Mittausten ensisijainen tarkoitus on auttaa yksilöitä havahtumaan. Ymmärtämään, mistä oma kuormitus muodostuu ja millaisin keinoin siihen voi vaikuttaa. Tavoite on, että ihminen löytää itselleen parhaat keinot stressinhallintaan sekä motivoituu ylläpitämään elämäntapamuutoksia. Tässä auttaa se, että yksilö saa reaaliaikaisesti palautetta omasta toiminnastaan.

Moodmetric-mittaus antaa tietoa henkisen kuormituksen tasosta

Moodmetric-älysormuksella tehtävä reaaliaikainen mittaus antaa jatkuvaa tietoa kuormitustasosta, ja miten päivän tekemiset tasoon vaikuttavat.

Kahden viikon Moodmetric-mittausjakso on riittävä henkisen kuormituksen kartoittamiseen. Tällöin jakson voi uusia vaikka vuoden päästä tai tarpeen mukaan. Jos tasot ovat hyvin korkeat, on jakson jatkamisesta tai muista toimenpiteistä hyvä sopia esimerkiksi työterveyslääkärin tai hoitajan kanssa.

 

Artikkelin alussa olevan esimerkin yritys on kuvitteellinen, mutta tilanne tuttu monella työpaikalla. Pohditaanko teidän yrityksessänne samoja asioita? Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta tai kysy asiantuntijaltamme, miten voitte lähteä liikkeelle henkisen kuormituksen kartoituksessa:

Henna Salonius +358 44 309 6997 [email protected]

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta

Reaaliaikainen mittaus motivoi kiinnittämään huomiota jaksamiseen joka päivä

oodmetric-blogi: Reaaliaikainen mittaus motivoi kiinnittämään huomiota jaksamiseen

Viime aikoina lehtien palstoilla on saanut tilaa henkinen jaksaminen, työ- ja opiskelu-uupumus sekä burnout-kertomukset. Nämä tarinat kertovat jälkikäteen reagoinnista, tilanteista joissa stressi on jo päässyt kroonistumaan ja voimien loppuminen usein tulee yllätyksenä.

Psyykkisen kuormituksen hallinnassa katse pitää siirtää ennakointiin ja stressin kroonistumisen ennaltaehkäisyyn.

Yrityksille ja työterveyshuollolle on jo tarjolla työkaluja, joilla saadaan objektiivista, reaaliaikaista dataa yksilöiden henkisestä kuormituksesta. Oikein käytettynä nämä mittarit toimivat tehokkaina ennakoivan stressinhallinnan välineinä.

Mittarilla on väliä

Fyysistä kuntoaan kehittävä tai levon aikaisesta fyysisestä palautumisesta kiinnostunut hyötyy erilaisista aktiivisuusmittareista, joilla usein seurataan sykettä tai sykevälinvaihtelua.

Kiire, ahdistus, hallinnan tunteen menettäminen, ja positiivisella puolella innostus ovat kognitiivisesti ja emotionaalisesti stressaavia tiloja. Näiden havaitsemiseen on mittaustapoja, jotka tavoittavat jopa yksittäiset reaktiot, kuten yllättymisen.

Jos tavoitteena on ymmärtää paremmin psyykkistä kuormitusta, Moodmetric-mittaus tuo juuri tarvittavaa tietoa. (Lue lisää: Mitä Moodmetric-sormus mittaa.)

Tavallisen sormuksen tapaan pidettävä Moodmetric-älysormus on mittari, joka kerää tarkkaa tietoa psyykkisen kuormituksen tasosta kellon ympäri. Reaaliaikaisesti oman puhelimen sovelluksesta näkyvä mittaustulos motivoi kiinnittämään huomiota omiin valintoihin ja työssä jaksamiseen joka päivä.

Miksi mittauksen reaaliaikaisuus on tärkeää?

Me kaikki kaipaamme palautetta. Parhaiten palaute toimii, kun sen saa nopeasti. Tällöin se sekä havahduttaa että motivoi ja jättää paremman muistijäljen.

Reaaliaikainen mittaus myös koukuttaa positiivisella tavalla, se laittaa kokeilemaan asioita. Miten stressitasoni laskee, jos teen 5 minuutin hengitysharjoituksen?

Reaaliaikainen henkisen kuormituksen mittaaminenEsimerkki: Palaveri kestää yhdestä kahteen. Aihe on innostava, osanottajat tuovat esiin uusia ideoita, työ sujuu ja päätöksiä tehdään. Moodmetric-sormuksen käyttäjä seuraa vireystasoaan koko palaverin ajan ja näkee sen vaihtelevan 45 ja täyden 100 välillä. Vaihtoehtoisesti hän vilkaisee keskiarvon ja graafisen kuvan palaverin ajalta heti sen päätyttyä. Hän toteaa, että fiilis oli positiivinen ja vireystila korkea – kyseessä oli positiivinen stressi. Taitavasti hän osaa pitää pienen hiljaisemman hetken rauhallisessa ympäristössä ennen seuraavaa tehtävää. Vireystaso laskee, sympaattinen hermosto rauhoittuu ja keho sekä mieli saavat lepohetken.

Riittävän pitkä, kahden viikon mittausjakso on luotettava. Se sisältää sopivasti erilaisia päiviä, eikä yksittäinen poikkeava vuorokausi vaikuta merkittävästi kokonaiskuvaan.

Moodmetric-mittaus antaa tietoa henkisen kuormituksen tasosta

Oikea mittari lisää itsetuntemusta ja auttaa rajanvedossa. Mittarit voivat olla avuksi jaksottain tai jatkuvasti, kunnes henkilön hallinnan tunne henkisen kuormituksen suhteen on kohentunut.

Moodmetric-älysormuksella tehtävä reaaliaikainen mittaus antaa jatkuvaa tietoa kuormitustasosta, ja miten päivän tekemiset tasoon vaikuttavat.

Kahden viikon Moodmetric-mittausjakso on riittävä henkisen kuormituksen kartoittamiseen, jos tasot ovat normaalit. Tällöin jakson voi uusia vaikka vuoden päästä tai tarpeen mukaan. Jos tasot ovat hyvin korkeat, on jakson jatkamisesta tai muista toimenpiteistä hyvä sopia esimerkiksi työterveyslääkärin tai hoitajan kanssa.

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

Onko vastuu työuupumuksen ennaltaehkäisyssä työnantajalla vai työntekijällä?

Moodmetric-blogi: IOnko vastuu työuupumuksen ennaltaehkäisyssä työnantajalla vai työntekijällä?

Kun olin nuori esimies, eikä minulla vielä ollut lapsia, oli ymmärryksessäni perhe-elämää kohtaan paljon toivomisen varaa. Pystyin käyttämään valtavasti energiaa päivän aikana, sillä illalla minua eivät odottaneet mitkään velvollisuudet. Koska omakohtaista kokemusta ei ollut, en tajunnut mikä kaaos ja työmäärä erityisesti pienten lasten vanhempia kotona odotti.

Kaikki eivät myöskään tiedä, kuinka suuren henkisen taakan tuovat esimerkiksi avioero tai läheisen vakava sairaus. Elämän mullistukset vaikuttavat väistämättä myös työssä ja saattavat viedä työn ilon pitkäksikin aikaa.

Esimies voi toki olla perheellinen ja kokea haasteita myös omassa elämässään. Ymmärrystä erilaisiin elämäntilanteisiin siis löytyy. Tämä ei silti tarkoita, että kaikki esimiehet olisivat erityisen kartalla uupumisesta. Kaikki eivät reagoi asioihin samalla tavoin, ja viilipyttyluonne saattaa luovia läpi työelämän kokematta merkittävästi stressiä.

Mitä merkitsee, jos esimies ei itse koskaan stressaa?

Väistämättä sama asia kuin itselläni kun lapsia ei ollut, ei voi käsittää miltä se tuntuu ja kuinka paljon se vaikuttaa sekä työ- että vapaa-aikaan.

Koki itse stressiä tai ei, esimiehellä on velvollisuus tarkkailla alaistensa kuormittumista. Jos tästä on merkkejä, tulee se ottaa puheeksi henkilön kanssa.

Työturvallisuuslaissa on työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite, jossa sanotaan mm.: ”Työnantajan on jatkuvasti tarkkailtava työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen turvallisuutta.”

Mitkä ovat asioita, jotka vaikuttavat työssa jaksamiseen, ja ovat työnantajan vallassa?

Tärkein asia, josta työnantajan on tässä suhteessa huolehdittava, on tasa-arvo ja henkilöstön oikeudenmukainen kohtelu. Tasa-arvo tulee tässä käsittää laajasti, pitäen sisällään sukupuolten tasa-arvon, palkkatasa-arvon, tasa-arvon nimityksissä ja ylennyksissä, ja työtehtävien jakamisessa.

Työnantaja määrittelee myös työtehtävät ja voi varmistaa, että jokaisen työntekijän kohdalla osaaminen ja tavoitteet ovat linjassa työn sisällön kanssa.

Selkeästi työnantajan vallassa on myös fyysinen työympäristö, sisältäen paljon asioita. Nostan esiin yhden: Onko kaikilla mahdollisuus tehdä keskittymistä vaativaa työtä siihen sopivassa tilassa?

Laaja kokonaisuus on yrityksen kulttuuri, työn tekemisen tavat, organisaatiorakenne, onko kyseessä muotoaan hakeva startup vai jo vuosikymmeniä samaan tapaan toiminut ja alallaan tunnettu toimija?

Työnantajan tulee tarkkailla myös ilmapiiriä

Tekijöitä on tietenkin muitakin, sellaisia joita ei pelkällä ohjeistuksella voi hallita. Esimiehen on oltava tarkkana. Minea Ahlroth on tutkinut mm. häirintää ja syrjintää työpaikalla. Hän on kirjoittanut seuraavasti:

Esimiehen velvollisuus on siten kiertää työpaikalla ja kuunnella työntekijöitä, kysellä kuulumisia ja tarkkailla erilaisia työyhteisön signaaleja (Ahlroth ym. 2015, 90).

Entä jos työnantaja tekee näissä asioissa voitavansa? Rakenteet, palkkaus, työtehtävät ja työn tekemisen tavat ovat kunnossa. Ilmapiiri on hyvä, pääosin henkilöstö tuntuu pitävän sekä työstään että työpaikastaan. Esimies ei pysty havaitsemaan epäkohtia.

Oma hyvinvointi on mukava velvollisuus

Työnantajalla on valtavasti vastuuta henkilöstön suhteen. Työnantajan tehtävänä on luoda tasa-arvoinen ja tasapainoinen työpaikka, jossa jokainen voi voida hyvin. Yksilöitä voi ja tulee tukea monin tavoin.

stressitason lasku

Työntekijän tulee kuitenkin ilmaista, jos asiat eivät ole kunnossa. Jokaisella työkykyisellä ja työelämässä mukana olevalla henkilöllä on velvollisuus huolehtia itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan.

Miksi? Koska työnantaja ei voi tietää kaikkea henkilön elämästä. Hyväkään työnantaja ei pysty optimoimaan työtä kaikkien kannalta, eikä missään nimessä kunkin henkilön arkea työn ulkopuolella. Jokaisen yksityiselämässä tulee ajoittain tilanteita, jolloin henkinen kuormitus on palautumista suurempaa, eikä stressitason lasku onnistu.

Miten meidän yrityksessämme toimitaan

Meillä Moodmetricissä henkinen työhyvinvointi on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla.

Mitä konkreettista me sitten teemme? Luonnollisesti – stressitason mittarimme on kaikkien käytössä. Mittaus ei ole pakollista ja jaksoja voi tehdä oman valinnan mukaan. Osa meistä on käyttänyt Moodmetric-sormusta lähes yhtäjaksoisesti yli neljä vuotta.

Mittaus tuo suurimman lisäarvon, kun kuormitus on kovaa. Stressitason pikkuhiljaa noustessa käy kuin ravulle kattilassa – ei tajua enää missä ollaan lähtötasoon nähden.

Kun tasot nousevat yli ohjearvojen, ensisijassa työntekijän tulee tehdä toimenpiteitä saadakseen ne alas. Mitä nämä ovat?

Ihminen on yksilö ja stressitason lasku vaatii yksilöllisiä toimia, joita etsitään itse. Tässä Moodmetricin reaaliaikainen mittaus on toimiva apukeino: henkilö löytää asiat mitkä kuormittavat, mitkä palauttavat ja lisää tai vähentää niitä tarpeen mukaan. Yleisiä ja kaikille sopivia stressitason vähentämisen keinoja ovat unen lisääminen ja luonnossa liikkuminen. Oman levon ja rauhallisen ajan lisääminen auttaa monille, jos se perhe-elämän keskellä on mahdollista.

Entä työnantajan velvollisuus? Työnantajan tulee tukea työntekijää kaikin tavoin hänen valitsemissaan stressinhallinnan toimissa. Jos tarvitaan ylimääräisiä vapaapäiviä tai lyhennettyä työaikaa, ne tulee järjestää. Jo pidempi tauko kesken työpäivän saattaa vaikuttaa työtehoon merkittävästi.

Maali on yhteinen

Yhteinen tavoite on estää stressin kroonistuminen sekä uupumiseen liittyvät, usein hyvinkin pitkät sairauspoissaolot. Yksittäinen työuupumus on merkki, johon pitää puuttua. Koko henkilöstön pahoinvointi pahimmillaan romuttaa yrityksen maineen ja työnantajamielikuvan.

Työntekijän ja työnantajan tulee molempien haluta terveyttä, hyvää mieltä ja pitkää ikää toisilleen, siis kaikille työntekijöille, mutta myös yritykselle. Hyvinvoiva henkilöstö edesauttaa myös yrityksen menestystä. Hyvinvoiva yksilö puolestaan vaikuttaa positiivisesti kaikkialla missä toimii, eli esimerkiksi perhe on suora hyötyjä työhyvinvoinnista.

Lue lisää Moodmetric-mittauksesta yrityksissä ja työterveyshuollon välineenä

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työpaikalla

Moodmetric on mukana tukemassa opiskelijoiden mielenterveyspäivää

Moodmetric on mukana tukemassa opiskelijoiden mielenterveyspäivää

Moodmetric on mukana Nyyti ry:n Opiskelijoiden mielenterveyspäivä -kampanjassa. Tämän vuoden teemana on stressi. Päivää vietetään torstaina 25.4. ja sen ympärillä kampanjoidaan kahden viikon ajan 15. – 26.4.2019.

Teemavalinnalla halutaan nostaa esiin stressin tunnistamisen ja siihen vaikuttamisen merkitystä mielenterveydelle.

Moodmetric lahjoitti ryhmälle Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoita kampanjan ajaksi Moodmetric-älysormuksia stressitason mittaukseen ja hyvien stressinhallintakeinojen löytämiseen. Opiskelijat raportoivat kokemuksistaan ja mittauksistaan Instagramissa.

Seuraa kampanjaa sosiaalisessa mediassa tunnisteilla: #ruuhkakevät #opiskelijoidenmielenterveyspäivä #ruuhkakevättampere #nyytiry

Nyyti Ry edistää opiskelijoiden mielenterveyttä tarjoamalla monipuolista tietoa ja toimintaa mielen hyvinvointiin ja opiskelussa jaksamiseen liittyvissä asioissa.

Moodmetric mittarina opiskelijoille jo aiemmin

Moodmetric ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ovat tehneet yhteistyötä opiskelijoiden paremman stressinhallinan puolesta jo vuodesta 2017. Lue lisää. 

 

[qsm quiz=2]

 

 

Moodmetric-mittaus otettiin Vincitillä käyttöön osana henkilöstölle tarjottavia stressinhallinnan palveluita

Moodmetric-mittaus otettiin Vincitillä käyttöön osana henkilöstölle tarjottavia stressinhallinnan palveluita

Vincit ei juuri esittelyjä kaipaa. Parhaiten ohjelmistokehityksen ja palvelumuotoilun asiantuntijatalo Vincit tunnetaan maineestaan erinomaisena työnantajana. Henkilöstöä on Suomessa neljällä eri paikkakunnalla sekä Yhdysvaltojen Kaliforniassa. Vincit on valittu Euroopan parhaimmaksi työpaikaksi vuonna 2016 sekä voittanut Suomen parhaan työpaikan tittelin vuosina 2014, 2015 ja 2016. Vincitillä uskotaan, että heillä on edellytykset tarjota parhaat projektit parhaille osaajille. 

Mutta Euroopan paraskaan työpaikka ei ole immuuni krooniselle stressille, sillä esimerkiksi työn imussa saatetaan unohtaa palautumisen merkitys. Tarve henkisen hyvinvoinnin kehittämiselle kasvaa koko ajan ja Moodmetric-mittausta pilotoitiin henkilöstölle loppuvuonna 2018.  – Meillä Vincitillä olemme seuranneet Moodmetricin matkaa jo jonkin aikaa. Tällaiset kepeät, mutkattomat ja mukana kulkevat mittalaitteet ovat hyvä tapa saada tietoa omasta jaksamisesta. Data on selkeää ja tuloksia on helppo tulkita, Krista Huhta-aho Vincitiltä kertoo. Krista työskentelee henkilöstöasiantuntijana yhdessä Tampereen toimipisteen soluista.

Vincitin henkilöstöasiantuntija Krista Huhta-aho.

– Vincitillä työntekijät pyritään huomioimaan kokonaisvaltaisesti ja minun päätehtäväni on varmistaa, että meillä on tyytyväisimmät työntekijät. Meille on tärkeää, että työntekijät pysyvät energisinä ja paukkuja riittää vielä kotiin ja vapaa-ajalle, Krista jatkaa. 

Kahden viikon Moodmetric-mittaus lähti käyntiin aloitusluennolla, jossa käytiin läpi stressinhallinnan perusteet ja sekä opastus Moodmetric-sormuksen hyödyntämiseen. Pilotin osallistujien mielestä aloitusluento oli kattava peruspaketti, joka sisälsi jotain uutta kaikille. Alan tuorein tietämys ja tarinat oikeasta elämästä vuorottelivat ja parituntinen kului nopeasti. Aloitusluennon jälkeen alkoi varsinainen mittausjakso, jonka aikana osallistujat pääsivat tutustumaan oman autonomisen hermostonsa toimintaan Moodmetric-älysormuksen avulla. Jakson aikana opittiin ymmärtämään omien stressitasojen vaihtelua paremmin, sekä motivoiduttiin kiinnittämään huomiota kuormituksen ja palautumisen tasapainoon. 

Havahtumisia ja epäuskoa

Pilottijakson jälkeen moni osallistuja oli kertonut havahtuneensa omaan tilanteeseensa. Moodmetric-mittaus oli koettu hyvänä herättäjänä ja objektiivinen tieto omista rajoista oli otettu vakavasti. -Itse testasin Moodmetric-mittausta jo viime keväänä ja olin ensin yllättynyt datasta. Olin aiemmin olettanut, että esimerkiksi normaali kotiarki olisi palauttavaa, mutta punaisellahan siellä mentiin. Suoritusmoodi jää tosi helposti päälle. Palauttavimmat hetket löytyivät luonnosta ja ulkoilusta – erityisesti jäi mieleen, kuinka huikean matalat lukemat sain pilkkireissulla, Krista kertoo.

Kuva: Krista Huhta-aho

Moodmetric-mittauksen reaaliaikaisuus ja datan tarkkuus hämmentävät kuitenkin monia. Dataan suhtaudutaan myös epäillen. – Löytyy niitä, jotka eivät yksinkertaisesti tunnista kuormitusta ja palautumista omassa kehossaan ja alitajuisesti jylläävä stressi saattaa jäädä monen kohdalla tunnistamatta, Krista sanoo.

Datan tarkkuutta epäilleet saivat kuitenkin maaliskuussa hyviä uutisia, sillä kaksi tuoretta tutkimusta ovat tuoneet lisää tieteellistä validaatiota Moodmetric-mittaukselle. Toisessa tutkimuksessa löydettiin korrelaatio Moodmetric-indeksin ja kortisolihormonin kanssa ja toinen tutkimus vahvisti sormuksen mittaustarkkuuden olevan erinomainen. Jälkimmäisessä tutkimuksessa tehtiin yllättävä huomio myös siitä, että koehenkilöt tunnistivat oman kuormituksensa heikommin kuin mittalaitteet. Lue lisää tutkimuksista täältä.

Yhteistyötä työterveyshuollon kanssa

Yhteistyö Vincitin kanssa jatkuu. Moodmetric-ryhmämittauksia tullaan järjestämään halukkaille tarpeen mukaan ja henkilöstöllä on mahdollisuus ottaa Moodmetric-sormus käyttöönsä LaaS-palvelun kautta. Seuraava mittaus järjestetiinkin jo heti helmikuussa Helsingin Steissin toimistolla.  -Yhteistyö Moodmetricin kanssa on ollut superjouheaa. Kaikki on sujunut hyvin ja palvelussa on selkeät toimintaprosessit, Krista kertoo.  

Moodmetric-mittaukseen osallistuneet saivat halutessaan jakaa oman datansa työterveyshoitajalle ja keskustella siitä muiden tarkastusten yhteydessä. -On ilman muuta hyvä, että Moodmetric-mittaus on linkitetty työterveyshuollon ketjuun, sanoo Krista. On kaikkien osapuolten etu, että työntekijää voidaan tukea stressinhallinnassa ennakoivasti.

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi