OSA 1: Pakene tai taistele -reaktio

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, keho ei jätä meitä pulaan. Se valmistautuu taistelemaan monin keinoin, joilla evoluutio on meidät varustanut. Pakene tai taistele -reaktio käynnistyy tarvittaessa salamannopeasti.

Aivojen mantelitumake on vastuussa pelon prosessoinnista ja uhkatilanteen arvioinnista tulkitsemalla ääniä ja kuvia. Aiemmin opitun perustella mantelitumake määrittää kohdatun krokotiilin vaaralliseksi, ja lähettää välittömästi hätäsignaalin hypotalamukseen. Tämä toimii eräänlaisena komentokeskuksena, joka aktivoi sympaattisen hermoston.

Sympaattinen hermosto käynnistää pakene tai taistele -reaktion

Uhkatilanteessa aivot saavat kehoon vapautumaan ensin adrenaliinia ja noradrenaliinia. Käynnistyy taistele tai pakene -reaktio, jonka myötä pulssi nousee, sydämen iskuvoima kasvaa ja lihasten verisuonet laajenevat. Ihon ja sisäelinten verisuonet puolestaan supistuvat ja verenpaine nousee. Keuhkoputket laajenevat, jolloin ilma virtaa paremmin keuhkorakkuloihin.

Varastoitua sokeria ja rasvaa alkaa vapautua lihasten käyttöön, ruuansulatus hidastuu ja silmäterät laajenevat. Ihon pinta lämpenee ja hikoaa, mikä nostaa sähkönjohtavuutta. Kämmenten hikoaminen parantaa tarttumisotetta – mahdollisesti on kiivettävä puuhun pakoon.

Pakene tai taistele -reaktio, Moodmetric

Nämä havaittavat reaktiot aiheuttaa äärimmäisen nopea kemiallinen prosessi kehossamme. Kaikki tapahtuu tahdosta riippumattomasti. Ihminen on silmänräpäyksessä valmis toimintaan, ja pakenee krokotiilia jo ennen kuin ehtii pohtia mitä tehdä.

Termin kehittäjä Walter B. Cannon

Walter B. CannonTermin pakene tai taistele kehitti tohtori Walter B. Cannon vuonna 1915. Hän opiskeli Harvardin yliopistossa ja jatkoi siellä opettajana psykologian laitoksella. Cannon kiinnostui erityisesti laboratorioeläinten fyysisistä reaktioista paineen alla.

Kun hän tutki eläinten ruuansulatusta, hän havaitsi pelokkaan eläimen vatsassa fyysisiä muutoksia. Cannon halusi ymmärtää ilmiötä paremmin, ja jatkoi tutkimuksiaan eläinten kehossa tapahtuvista muutoksista stressin aikana kahden vuosikymmenen ajan.

Cannon määritteli myös uudestaan aiemmin esitellyn termin homeostaasi, joka tarkoittaa elimistön sisäistä tasapainoa. Keho pyrkii pysymään mahdollisimman vakaana muutoksista huolimatta ja tavoittelee tietynlaista tasapainoa. Esimerkiksi verensokerin nousu aiheuttaa janon, ja juomalla nestettä saadaan sokerin määrä elimistössä tasapainoon. Cannonin mukaan myös akuutista stressireaktiosta palautuminen on kehon pyrkimystä homeostaasiin.

Stressin homeostaattisen määritelmän mukaan ‘stressi on tila, missä odotukset – geneettisesti ohjelmoidut, opitut tai ympäristön ohjaamat – eivät vastaa käsitystä sisäisen tai ulkoisen ympäristön senhetkisestä tai odotetusta tilasta. Tämä odotusten ja oletetun tilanteen välinen ero aiheuttaa ihmisessä stressireaktion.’

Vaaratilanteen jatkuessa

Palataan vaaraan, jonka kohtasimme. Jos havaittu krokotiili onkin valtava pehmoeläin, voi vetäistä syvään henkeä ja naurahtaa helpotuksesta.

Jos uhka on todellinen ja taistelu väistämätön, aktivoituu ensimmäisen adrenaliinipiikin ehtyessä hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori -akseli. Sen tehtävänä on pitää sympaattinen hermosto aktiivisena niin pitkään kuin tarvitaan.

Lisämunuaisen toiminnan käynnistyessä alkaa vereen vapautua stressihormoni kortisolia, jolla on monia tehtäviä. Se pitää mm. veren sokeritason riittävän korkeana stressitilanteiden aikana. Lisämunuaisen kautta tulevia hormonaalisia vaikutuksia kutsutaan välillisiksi stressin vaikutuksiksi, koska ne toimivat verenkierron kautta. Nämä vaikutukset ovat havaittavissa 20–30 sekunnissa. Artikkelin alussa kuvattiin välittömiä vaikutuksia, jotka tulevat suoraan sympaattisen hermoston ansiosta parissa sekunnissa.

Stressireaktiosta palautuminen

Kun uhka on voitettu, eivätkä aivot enää havaitse riskejä ympäristössä, otsalohkolle välittyy ’peru hälytys’ -viesti, sympaattisen hermoston hälytysmerkit vaikenevat, ja mantelitumake saa parasympaattisen hermoston palauttamaan elimistön normaaliin rentoutuneeseen tilaan.

Keholta menee noin 20 minuuttia fyysiseen palautumiseen akuutista stressireaktiosta, adrenaliinilisä vaikuttaa puolesta tunnista tuntiin. Lisämunuaisten erittämien hormonien vaikutus alkoi myöhemmin, ja myös kestää pidempään. Kun stressitekijää ei enää esiinny, kortisolinkin tuotanto kehossa loppuu ja tasapainotila saavutetaan parasympaattisen ja sympaattisen hermoston välille.

Sympaattinen hermosto ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori -akseli pitävät stressireaktion yllä niin kauan kuin on tarpeen. Ihminen on rakennettu kohtaamaan vaaroja ja taistelemaan hengestään tilanteissa, jotka syntyvät nopeasti mutta usein myös ratkeavat pian. Aktivoituminen ja valmius hyökkäykseen ovat normaaleja reaktioita, samoin kuin innostus ja voitonriemu.

Multitaskaus, verot, korot, korkojen korot, piinaava kollega ja hajoavat kodinkoneet – näistä ei ollut tietoa evoluution alkuaikoina. Adrenaliinipiikkiä ei saa taistelemalla purettua, kun vastapuolena on puhelinlasku.

Mitä kehossa tapahtuu, kun stressivaste jää päälle? Lue artikkelisarjamme osa 2 (linkki alla).

Pakene tai taistele -reaktio, Moodmetric

Kuva ja tiedot Walter Cannonista: 

https://home.cc.umanitoba.ca/~berczii/hans-selye/walter-cannon-fight-or-flight-response.html

Moodmetric-mittauksen tieteellinen tausta ja käytännön sovellutukset käydään läpi viisiosaisessa sarjassa

  1. OSA 1: Pakene-tai-taistele -reaktio
  2. OSA 2: Aivojen tulkinta jatkuvasta vaarasta johtaa pitkittyneeseen stressiin
  3. OSA 3: Fysiologiset mittaukset stressin pitkäkestoisessa seurannassa
  4. OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta
  5. OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä 

 

Maaseutuyrittäjän stressi ja palautuminen

Olen seurannut maaseutuyrittäjän arkea samasta taloudesta käsin 8 vuotta.

Kun Mooodmetric sai kutsun DIDIVE-hankkeen työpajaan, pyysi kollegani minua listaamaan maaseutuyrittäjien stressin aiheita. Keskitymme paljon tietotyöläisen arkeen, ja kohdeyleisö tulisi nyt olemaan erilaista.

(DIDIVE-hanke – Maaseutuyritysten työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kehittäminen )

Stressinaiheita syntyi nopeasti blogillinen.

Muutama vuosikymmen sitten maanviljelijä pystyi elättämään perheensä jo kohtuullisella peltomäärällä. Urakoinnilla ja ahkeruudella tilakoko kasvoi ja konekanta parani.

Tänään maaseutuyrittäjän arkea leimaa taloudellinen epävarmuus, eikä pieni tai keskikokoinen tila elätä enää koko perhettä, usein ei edes yhtä aikuista. Ahkeruutta ei välttämättä palkita, sillä työmäärän ja työtulon välillä ei ole järkeenkäyvää suhdetta. Vääriä asioita tekemällä voivat tappiot jopa jatkuvasti lisääntyä.

Raha-asiat valvottavat

Maatila on yritys, jonka tulokseen vaikuttavat ja yrittäjälle stressiä aiheuttavat mm. isot investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin, pienenevät tulot, maataloustuet, tukien hakeminen ja maksatus, EU-valvonta ja siitä mahdollisesti seuraavat sanktiot. Ja tietenkin sää, joka viime vuosina ei ole viljelijöitä suosinut.

Kokonaisuuden hallinta ei ole helppoa, työtä on haalittava, mutta millaista ja kuinka paljon. Maan hinta on korkea, ja tuotto-odotukset lyhyellä tähtäimellä synkät. Kannattaako tuotantoeläinten pito, pitäisikö lehmiä ottaa lisää vai laittaa kaikki pois? Koneet eivät sairastu, mutta hajoavat. Kalliit remontit voivat syödä muut tuotot, erityisesti jos itsellä ei ole taitoa korjata kaikkea. 

Suuri osa yrittäjistä on palkkatöissä muualla, tai tekee urakointia tai tuntitöitä. Työn hajautuminen aiheuttaa ajanhallinnan kadottamista – ei ole enää hetkeä, jolloin ei olisi jotain puuhaa. 

Perhe ja parisuhde

Parisuhde on koetuksella, kun työ ei palkitse. Vaikka toinen painaa töitä kellon ympäri, ei laskuja saada välttämättä maksettua, saati hankittua mitään ekstraa. Erityisesti muualta muuttaneelle voi olla kova paikka huomata, että perheen yhteiset kokemukset saattavat jäädä satunnaiseen pysähtymiseen ABC:llä.

Lasten koulumatka maalla on usein pitkä, ja koulukyydissä kuluu iso osa päivästä. Kaverit ja harrastukset ovat kaukana, ja menemiset vaativat enemmän järjestelyä kuin kaupungin joukkoliikeenteen piirissä.

Perhe on voimavara ja parhaimmillaan pitää kaiken pystyssä, tuli vastaan mitä tahansa. Ristiriitoja on kuitenkin välillä kuten kaikilla muillakin, ja pienessä yhteisössä avun hakeminen voi olla vaikeaa ajoissa esimerkiksi parisuhteen ongelmiin. Jos toinen puolisoista sairastuu, on asioiden järjestäminen aina hankalaa niin maalla kuin kaupungissa.

MaaseutuyrittäjäT vastaan muut

Harmaita hiuksia aiheuttaa yleisellä tasolla maatalouspolitiikka ja kaupunkilaisten mielipiteet. Ulkopuolelta tukia arvostellaan, mutta kuitenkin halutaan halpaa suomalaista ruisleipää. Harvaan asuttuja alueita ei haluta tukea, mutta maan viljeltynä pitämisen tärkeyttä ei laajasti pohdita. Maanviljelijät tuntevat tekevänsä työtä Suomen hyväksi, jotta esimerkiksi kriisitilanteessa ruokaa saa omasta maasta, mutta kokevat että täytyy odottaa seuraavaa sotaa, jotta tätä arvostetaan.

Maaseutuyrittäjät ovat pärjäämisen mestareita. Tuttujen kesken apua vaihdetaan, mutta tärkeää on pyrkiä selviämään yksin. Naapurin auto käydään viipymättä vetämässä ojasta, mutta avioeron sattuessa on hankalampi tarjota tutulle isännälle apua.

Entä palautumisen keinot?

Työ on maaseudulla usein myös se harrastus ja tuo iloa ja tyydytystä. Kyntäminen voi olla parasta mitä tietää – tahti on rauhallinen, radio soi, kukaan ei häiritse. Näkee edistymisen ja työnsä jäljen. Ammatinvalinta tuntuu oikealta kauniina kesäpäivinä, mieli on hyvä kun säät suosivat ja koneet kestävät.

Koti ja perhe ovat monen maaseutuyrittäjän paras palautumisen lähde. Kiireaikaan ei harrastamaan tai kyläilemään ehdi, ja monelle riittävät työn kautta tulevat ihmissuhteet.

Koneiden remontointi voi olla rentouttavaa käsillä tekemistä, ja välillä ehtii hetken istua kuivurin ovella katselemassa pellolle. 

Liikunta ei välttämättä ole harrastus, mutta osa saa fyysistä treeniä sopivasti. Työ voi toisille olla liiankin raskasta, ja vaikka koneet vähentävät ruumiillista rasitusta jatkuvasti, nostelua ja kantamista riittää edelleen. Lihaskunto voi olla hyvä, mutta aerobinen kunto heikko, ja jo kävelyllä käyminen silloin tällöin voisi virkistää mieltä ja kehoa.

Maatalousyrittäjyys on koko elämä.  Työt ovat aina silmien alla, mikä voi stressata mutta tuo myös turvallisuuden tunnetta ja omistajuuden iloa.

Hyvät yöunet ovat kaikkien, myös maatalousyrittäjän paras palautumisen lähde. Vaikka aamut ovat aikaisia ja joskus on yölläkin eläinten tai kuivurin takia noustava, nukkuu moni yrittäjä onneksi sikeästi.

Opinnäytetyö: Työhyvinvoinnin tukeminen luontoympäristössä

Tiina Aitto-ojan ja Ella Ikosen opinnäytetyön tavoitteena on edistää työhyvinvointia ja lisätä ihmisten tietoutta luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Opinnäytetyö sai pohjan LUOTUO-hankkeesta, joka oli ensimmäisten joukossa tuomassa tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista ja näiden mittaamisesta matkailupalveluihin. (LUOTUO-luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen 2015.)

Tiina Aitto-ojan ja Ella Ikosen opinnäytetyön teoriaosuus käy läpi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin osa-alueet sekä haasteet.

Luonnon vaikutusta työhyvinvointiin sekä hyvinvoinnin mittaamista teknologian avulla käytiin läpi sekä aiempien tutkimusten kautta että itse käytännön osuudessa. Tiina Aitto-oja ja Ella Ikonen suunnittelivat luontoympäristöön liikunta- ja rentoutusradan, jota myös testattiin ja osallistujien stressitasoja mitattiin Moodmetric-älysormuksella.

Opinnäytetyötä voi hyödyntää työhyvinvointia tukevassa toiminnassa, ja siitä voivat hyötyä sekä yksilöt että yritykset.

-Jatkotutkimusaiheeksi opinnäytetyöstämme nousi Moodmetric-sormuksen käyttö työhyvinvoinnin mittarina. Tutkia voi mm. sitä, miten luonnossa oleskelun palauttava vaikutus näkyy pidemmässä mittauksessa.

 

Lue Tiina Aitto-ojan ja Ella Ikosen opinnäytetyö kokonaisuudessaan Theseuksesta.

 

Uusi Moodmetric-sovellus sisältää päiväkirjan ja stressidatan analytiikkaa

Moodmetric-älysormus ja -sovellus tukevat stressinhallintaa. Sovellus on käyttäjälle nopea ja visuaalinen keino nähdä mitkä asiat elämässä stressaavat, mitkä palauttavat.

sovellus tukee stressinhallintaa nyt entistä paremmin

Moodmetric-sovelluksen kaikki tutut toiminnot ovat edelleen käytettävissä. Reaaliaikanäyttö tukee stressitasojen pienimpienkien vaihtelujen seurantaa, ja paljon kiitosta saanut päivädiagrammi näyttää levon sekä kuormittumisen päivän ja yön aikana.

Moodmetric-sovellus tukee stressinhallintaa entistä paremmin sekä mahdollisuudella tehdä omia merkintöjä, että automaattisella analytiikalla. Kalenterimerkinnät saavat mitatun stressiarvon, ja päiväkirjan avulla ne voi kategorioida. Näin on helppo päästä kiinni elämän stressaaviin, rauhoittaviin ja energisoiviin tekijöihin.

Stressi/mieliala -nelikenttä

Erityisen kuvaava uusi esitysmuoto on stressi/mieliala -nelikenttä, joka  yhdistää koetun olon Moodmetric-älysormuksen mittausdataan.

 

Nelikentän pystyakseli on Moodmetric-taso, joka on aiemmista sovellusversioista tuttu 0-100 arvo. Mitä korkeampi on mitattu stressitaso, sen korkeammalla eri elämän osa-alueita kuvaavat ympyrät ovat. Vaaka-akseli puolestaan on henkilön itse kokema positiivinen tai negatiivinen mieliala.

Analytics-nelikenttä näyttää yhteenvedon kalenterikuukausittain.

Päiväkirja

Nelikentän sisältö perustuu päiväkirjaan, johon osa tiedoista tulee sovelluksesta automaattisesti. Käyttäjä voi esimerkiksi ladata puhelimen kalenterista kaikki merkinnät päiväkirjaan. Myös Moodmetric-sormuksen mittaamat stressitasot tulevat päiväkirjan merkinnöille suoraan.

Käyttäjä voi myös itse lisäsä merkintöjä sovellukseen, osoittaa niille oikean elämän osa-alueen / kategorian, sekä valita hyvän, huonon tai neutraalin olon.

Päiväkirjan käyttö on erityisen suositeltavaa, kun aloittaa sormuksen käytön, tai haluaa seurata tarkasti muutaman viikon jaksoa elämässään. Visualisoinnit sekä Analytiikka-näyttö antavat hyvän kokonaiskuvan kognitiivista ja emotionaalisista kuormitustekijöistä.

 

Tästä Moodmetric-verkkokauppaan

 

 

 

 

Moodmetric-pilvipalvelu avautuu

Moodmetric-pilvipalvelu on avautunut. Moodmetric-data voidaan ladata sovelluksesta pilveen tilaamalla käyttäjätunnukset.

Pilvipalvelu mahdollistaa trendien seurannan ja etämonitoroinnin. Data pysyy pilvessä tallessa myös puhelimen rikkoutuessa tai kadotessa.

Moodmetric-pilvinäkymä

Moodmetric-pilvipalvelu on odotettu työkalu ammattilaisille ja yrityskäyttöön. Moodmetric-älysormusta asiakastyössään käyttävät, yritysten HR-osastot ja tapahtumajärjestäjät ovat toivoneet mahdollisuutta luoda ryhmäraportteja. Monen käyttäjän datan tarkastelu onkin netissä helppoa. Datasta voi ladata raportteja csv- ja excel-muodossa.

Datan siirto mobiilisovelluksesta pilveen tapahtuu Wifissä oletuksena kolmen tunnin välein. Pilven kautta voi siis tehdä lähes reaaliaikaista seurantaa.

Lilsää tietoa pilvipalvelusta, sekä mahdollisuudesta tarkastella dataa kolmannen osapuolen alustoilla API:n avulla (application programming interface):  Moodmetric tutkimuksessa

Moodmetric-älysormuksen voi ostaa täältä

Yritys- ja tutkimusasiakkaiden tiedustelut: [email protected]

 

 

 

Pertti Ratilainen seuraa läheltä huippu-urheilijan henkistä kuormitusta

Pertti Ratilainen tulee syyskuussa toimineeksi kymmenen vuotta henkisen valmennuksen parissa. Työssään hän ohjaa yksilöitä tunnistamaan omat vahvuutensa ja persoonalliset ominaisuutensa, ja ottamaan nämä käyttöön tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2017 alusta Pertti Ratilainen on käyttänyt Moodmetric-älysormusta ymmärtääkseen omaa kuormitustaan paremmin, ja käyttää mittausta nyt myös asiakastyössään.

Aktiiviset liikuntaharrastukset läpi elämän ovat tuoneet kiinnostuksen urheilijan psyykeen, ja Ratilainen on toiminut pitkään mentaalivalmentajana jääkiekkoilijoille ja golfin pelaajille. Hänen asiakkainaan on myös yritysten johtoa ja asiantuntijoita, jotka huippu-urheilijoiden tavoin ovat päämäärätietoisia, mutta työssään usein paineen alla.

Moodmetric-mittauksesta on hyötyä golf-valmennuksessa

Ratilainen on tehnyt neljä vuotta yhteistyötä Anssi Kankkosen kanssa yli 15-vuotiaiden golf-lupausten valmentajana Kankkonen-Numminen Golf Akatemiassa.

He etsivät yhdessä keinoja auttaa nuoria pelaajia löytämään oman optimaalisen vireystasonsa sekä ymmärtämään sen vaikutusta suoritukseen. Moodmetric-älysormusta on hyödynnetty sekä jatkuvana mittauksena, että reaaliaikaisessa vireystason seurannassa golf-kierroksen aikana.

Moodmetric-älysormuksen avulla saatavalla datalla Ratilainen käy valmennettavien kanssa läpi edellisen illan tekemisten ja unen vaikutusta seuraavan päivän suoritukseen. Reaaliaikaista stressitason seurantaa on käytetty hyväksi, jotta yksittäisen lyönnin onnistumista voidaan ymmärtää paremmin.

Golf on äärimmäisen herkkä laji, jossa pelaajan vireystasolla on merkittävä vaikutus lyönnin onnistumiseen. Korkea stressitaso vaikuttaa kielteisesti hienomotoriikkaan, jolloin lyönti kärsii. Pelaajan on pystyttävä palauttamaan riittävä rentous epäonnistuneen lyönnin jälkeen. Ratilainen muistuttaa, että lyöntien välissä on pitkä aika, jolloin pitää olla yksin ajatustensa kanssa – Häiritsemään jäänyt lyönti stressaa ja vaikuttaa väistämättä seuraavaan.

-Olemme tehneet testejä, jossa pelaajalla on Moodmetric-älysormus ja minä kuljen lähellä reaaliaikaista vireystilaa seuraten. Älypuhelimen näytöllä jatkuvasti päivittyvän stressilukeman kautta pääsen heti kiinni tasojen vaikutuksesta peliin. Esimerkiksi, jos havaitsen tason nousun punaiselle asti, usein auttaa jos pelaajan kanssa vetäydyn hetkeksi sivuun ja avaan tilannetta vuorovaikuttamalla. Henkilö rauhoittuu, ja lähtö seuraavaan lyöntiin on merkittävästi parempi, havainnollistaa Ratilainen.

Vireystilan huomiointi yksilökeskeisessä valmennuksessa

Ratilainen haluaa tuoda vireystilan mittaamisen osaksi yksilökeskeistä valmennusta. Moodmetric-mittaus näyttää tason lukuna 0 ja 100 välillä. Matalat lukemat kertovat rauhallisuudesta, korkeat stressistä tai innostuksesta. Korkea henkinen vireystila voi olla positiivista tai negatiivista, kummassakin tapauksessa riittävä palautuminen on tärkeää.

Ihmisten persoonallisuus ja yksilölliset lähtökohdat kiehtovat Ratilaista. Hän haluaa auttaa asiakkaitaan ymmärtämään kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen lähteitä. -Itselleni parhaat kierrokset ovat tulleet hyvässä seurassa, ja tämän on myös Moodmetric-mittaus todentanut. Keskustelu rentouttaa ja se näkyy pelissä. Toiset tuntemani ihmiset taas kokevat kierroksen aikaisen jutustelun kuormittavana ja suoritusta häiritsevänä, Ratilainen pohtii.

Yksilöllisen herkkyyden oivaltamisen myötä myös erityisherkistä (high sensitive person) on tullut Ratilaiselle tärkeä asiakasryhmä. Kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen ymmärtäminen on keskeinen osa Ratilaisen valmennustyötä, ja aihe nousee erityisherkkien kanssa keskustellessa jatkuvasti pinnalle.

Ratilanen tuo esille myös elinympäristössämme tapahtuneet muutokset. – Ihmiset eivät ole sopeutuneet siihen, että työ on muuttunut ruumiillisesta istumatyöksi. Fyysisen kuormituksen määrä on valtavasti vähentynyt muutaman kymmenen vuoden aikana. Emme tiedosta, että psyykkinen kuormitus on tullut tilalle. Illalla mentiin ennen nukkumaan, koska oltiin aivan poikki. Nyt ei osata levätä koska ei fyysisesti väsytä, vaikka olemme henkisesti aivan lopussa.

Henkisestä hyvinvoinnista jatkuvasti huolehtiminen on menestyjän työkalu.

-Optimaalisen suorituskyvyn voi saavuttaa vain, kun vireystaso on oikea ja henkinen kokonaiskuormitus hallinnassa, summaa Pertti Ratilainen.

 

Ratilaisen kesän golf-kierrosten paras ja huonoin Moodmetric-mittarilla, fiilis ja tulos huomioiden. Vireystason pitää olla riittävä, mutta jatkuva korkea stressitila ei tuo onnistuneeseen suoritukseen tarvittavaa rentoutta.

Mikä elämässä stressaa?

”Olen niin stressaantunut.”

Tämän kuulee usein, ja se tulee sanottua usein. Harvoin sanoja pysähtyy miettimään mikä erityisesti kuormittaa, tai erittelemään syitä ja seurauksia.

Jos pyydetään tarkennusta, ensin nostetaan esille työ ja kiire, mahdollisesti esimies, kollegat ja puoliso. Paljon hankalampaa on pohtia, kuinka paljon kukin tekijä stressaa ja millaisiin tilanteisiin paine liittyy. Jos kiireistä elämää on jatkunut pitkään, kuormituksen syyt sekoittuvat ja lopulta hallinnan tunne vaikuttaa olevan kateissa 24/7.

Moodmetric-mittaus auttaa löytämään elämästä ne tekijät, jotka stressaavat eniten. Puhelinsovellus näyttää yksinkertaisesti ja reaaliajassa kognitiivisen sekä emotionaalisen stressin lähteet.  Asteikko on helposti ymmärrettävä ja näytetään väreinä kellotaululla. Punaiset lukemat ja niiden sijoittuminen päivään auttavat osoittamaan, mikä hermostoa aktivoi.

Itselleni suurin stressin lähde ovat lapset, (vaikka he ovat elämässäni ilman muuta tärkeintä). Aamulähdöt töihin, päiväkotiin ja kouluun ovat lähes aina hirveitä, tosin helpottuen joka vuosi lasten kasvaessa. Päivän kakkonen stressin lähteenä on lasten nukkumaanmenoaika. Vaikka yrittäjän työni on yllätyksellistä, välillä vaikeaa ja aina haastavaa, se saa aniharvoin itselläni samanlaisia kierroksia aikaan kuin kuorokiljunta.

Moodmetric-mittaus on tämän osaltani todennut. Toisaalta mittaus näyttää myös, että jokaisella on oma yksilöllinen tapansa reagoida.. Joillakin vireystila on esimerkiksi sosiaalisessa tilanteessa aina erittäin korkea, toiset suorastaan rentoutuvat vaikka keskustelukumppani olisi uusi.

Jos elämässä on kerrallaan yksi erittäin korkean stressin lähde, on tilanne yleensä mahdollista hallita. Hyvät yöunet palauttavat mielen ja kehon, kun parasympaattinen hermosto saa työskennellä rauhassa. Useampi stressin lähde saattaa vaatia parempia seurannan ja hallinnan toimia, erityisesti jos ote asioista tuntuu herpaantuvan, on toivoton olo ja/tai unet alkavat kärsiä.

Monille Moodmetric-mittauksen tehneille työ on osoittautunut elämän suurimmaksi stressitekijäksi. Koko työpäivän korkealla pysyvät stressitasot saattavat kieliä kroonistuneesta stressistä, jolloin kuormitus on päässyt kumuloitumaan pitkällä aikavälillä. Positiivisen stressin, innostuksen, seuraukset ovat lopulta samat, työhönsä heittäytyvät väsyvät myös.

Jos viikkoihin liittyy pienten lasten tai vaikkapa ikääntyvien vanhempien hoitoa ja asioista huolehtimista, saattaa elämä tuntua raskaalta päivästä toiseen suoriutumiselta. Suuria muutoksia ei yhdessä yössä voi tehdä, eikä kaikkia stressaaviakaan asioita edes halua muuttaa. Tietyissä elämänvaiheissa rauha ja palautuminen pitää koota pienistä paloista, ja asioiden yksinkertaistamisesta aina kun mahdollista.

Moodmetric-älysormus ja siihen liittyvä puhelinsovellus ovat yksinkertaisin tapa hallita stressiä reaaliaikaista fysiologista dataa hyödyntäen. Käyttäjä voi katsoa elämää kokonaisuutena ja pyrkiä hallitsemaan yhtä stressaavaa tekijää kerrallaan, pyrkien löytämään useampia rauhoittavia asioita tasapainottajaksi. Mittaus näyttää stressin ja palautumisen tasot niin unessa kuin liikkeessä, fyysinen tekeminen ei vie tarkkuutta Moodmetric-mittauksesta.

Tästä linkistä voit lukea lisää stressinhallinnan keinoista.

Picture: Pixabay

Profiili: Janika Haataja

Meillä oli ilo saada Janika Haataja Lahden muotoiluinstituutin Pakkaus- ja brändimuotoilun koulutusohjelmasta harjoittelijaksemme keväällä 2017.

Janika on lahjakas nuori muotoilija, joka on tehnyt jo useita kiinnostavia töitä. Kun tapasimme vuoden lopulla, huomasimme että käsityksemme Moodmetricin visuaalisesta ilmeestä käyvät hyvin yhteen. Janika aloitti lopputyönään Moodmetric-älysormuksen pakkaussuunnittelun pian tämän jälkeen huolellisella taustatyöllä.

Janika Haataja, lopputyö:

Moodmetric – brändin vahvistaminen pakkausmuotoilun avulla / Lahden muotoiluinstituutti

”Opinnäytetyöni on tehty yhteistyössä suomalaisen hyvinvointiteknologia-alan start- up-yrityksen,  Moodmetric:in kanssa. Suunnittelutyön kohteena on brändin vahvistus pakkausmuotoilun avulla. Keskityin suunnittelemaan stressiä mittaavalle Moodmetric-älysormukselle postimyynnillä myytävän pakkauksen. Opinnäytetyöni kirjallisessa osassa perehdyn alan kirjallisuuden avulla brändäykseen ja pakkauksen merkitykseen brändinhallinnassa. Tutkin myös stressiä ja stressinhallintaa sekä pakkauksen roolia teknologialaitteen käyttöönottokokemuksessa.”

Moodmetric-älysormuksen pakkaus / design Janika Haataja

Janika Haatajan lopputyön kirjallinen osuus on nähtävissä täällä.