Reaaliaikainen mittaus motivoi kiinnittämään huomiota jaksamiseen joka päivä

oodmetric-blogi: Reaaliaikainen mittaus motivoi kiinnittämään huomiota jaksamiseen

Viime aikoina lehtien palstoilla on saanut tilaa henkinen jaksaminen, työ- ja opiskelu-uupumus sekä burnout-kertomukset. Nämä tarinat kertovat jälkikäteen reagoinnista, tilanteista joissa stressi on jo päässyt kroonistumaan ja voimien loppuminen usein tulee yllätyksenä.

Psyykkisen kuormituksen hallinnassa katse pitää siirtää ennakointiin ja stressin kroonistumisen ennaltaehkäisyyn.

Yrityksille ja työterveyshuollolle on jo tarjolla työkaluja, joilla saadaan objektiivista, reaaliaikaista dataa yksilöiden henkisestä kuormituksesta. Oikein käytettynä nämä mittarit toimivat tehokkaina ennakoivan stressinhallinnan välineinä.

Mittarilla on väliä

Fyysistä kuntoaan kehittävä tai levon aikaisesta fyysisestä palautumisesta kiinnostunut hyötyy erilaisista aktiivisuusmittareista, joilla usein seurataan sykettä tai sykevälinvaihtelua.

Kiire, ahdistus, hallinnan tunteen menettäminen, ja positiivisella puolella innostus ovat kognitiivisesti ja emotionaalisesti stressaavia tiloja. Näiden havaitsemiseen on mittaustapoja, jotka tavoittavat jopa yksittäiset reaktiot, kuten yllättymisen.

Jos tavoitteena on ymmärtää paremmin psyykkistä kuormitusta, Moodmetric-mittaus tuo juuri tarvittavaa tietoa. (Lue lisää: Mitä Moodmetric-sormus mittaa.)

Tavallisen sormuksen tapaan pidettävä Moodmetric-älysormus on mittari, joka kerää tarkkaa tietoa psyykkisen kuormituksen tasosta kellon ympäri. Reaaliaikaisesti oman puhelimen sovelluksesta näkyvä mittaustulos motivoi kiinnittämään huomiota omiin valintoihin ja työssä jaksamiseen joka päivä.

Miksi mittauksen reaaliaikaisuus on tärkeää?

Me kaikki kaipaamme palautetta. Parhaiten palaute toimii, kun sen saa nopeasti. Tällöin se sekä havahduttaa että motivoi ja jättää paremman muistijäljen.

Reaaliaikainen mittaus myös koukuttaa positiivisella tavalla, se laittaa kokeilemaan asioita. Miten stressitasoni laskee, jos teen 5 minuutin hengitysharjoituksen?

Reaaliaikainen henkisen kuormituksen mittaaminenEsimerkki: Palaveri kestää yhdestä kahteen. Aihe on innostava, osanottajat tuovat esiin uusia ideoita, työ sujuu ja päätöksiä tehdään. Moodmetric-sormuksen käyttäjä seuraa vireystasoaan koko palaverin ajan ja näkee sen vaihtelevan 45 ja täyden 100 välillä. Vaihtoehtoisesti hän vilkaisee keskiarvon ja graafisen kuvan palaverin ajalta heti sen päätyttyä. Hän toteaa, että fiilis oli positiivinen ja vireystila korkea – kyseessä oli positiivinen stressi. Taitavasti hän osaa pitää pienen hiljaisemman hetken rauhallisessa ympäristössä ennen seuraavaa tehtävää. Vireystaso laskee, sympaattinen hermosto rauhoittuu ja keho sekä mieli saavat lepohetken.

Riittävän pitkä, kahden viikon mittausjakso on luotettava. Se sisältää sopivasti erilaisia päiviä, eikä yksittäinen poikkeava vuorokausi vaikuta merkittävästi kokonaiskuvaan.

Moodmetric-mittaus antaa tietoa henkisen kuormituksen tasosta

Oikea mittari lisää itsetuntemusta ja auttaa rajanvedossa. Mittarit voivat olla avuksi jaksottain tai jatkuvasti, kunnes henkilön hallinnan tunne henkisen kuormituksen suhteen on kohentunut.

Moodmetric-älysormuksella tehtävä reaaliaikainen mittaus antaa jatkuvaa tietoa kuormitustasosta, ja miten päivän tekemiset tasoon vaikuttavat.

Kahden viikon Moodmetric-mittausjakso on riittävä henkisen kuormituksen kartoittamiseen, jos tasot ovat normaalit. Tällöin jakson voi uusia vaikka vuoden päästä tai tarpeen mukaan. Jos tasot ovat hyvin korkeat, on jakson jatkamisesta tai muista toimenpiteistä hyvä sopia esimerkiksi työterveyslääkärin tai hoitajan kanssa.

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

Moodmetric on mukana tukemassa opiskelijoiden mielenterveyspäivää

Moodmetric on mukana tukemassa opiskelijoiden mielenterveyspäivää

Moodmetric on mukana Nyyti ry:n Opiskelijoiden mielenterveyspäivä -kampanjassa. Tämän vuoden teemana on stressi. Päivää vietetään torstaina 25.4. ja sen ympärillä kampanjoidaan kahden viikon ajan 15. – 26.4.2019.

Teemavalinnalla halutaan nostaa esiin stressin tunnistamisen ja siihen vaikuttamisen merkitystä mielenterveydelle.

Moodmetric lahjoitti ryhmälle Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoita kampanjan ajaksi Moodmetric-älysormuksia stressitason mittaukseen ja hyvien stressinhallintakeinojen löytämiseen. Opiskelijat raportoivat kokemuksistaan ja mittauksistaan Instagramissa.

Seuraa kampanjaa sosiaalisessa mediassa tunnisteilla: #ruuhkakevät #opiskelijoidenmielenterveyspäivä #ruuhkakevättampere #nyytiry

Nyyti Ry edistää opiskelijoiden mielenterveyttä tarjoamalla monipuolista tietoa ja toimintaa mielen hyvinvointiin ja opiskelussa jaksamiseen liittyvissä asioissa.

Moodmetric mittarina opiskelijoille jo aiemmin

Moodmetric ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS ovat tehneet yhteistyötä opiskelijoiden paremman stressinhallinan puolesta jo vuodesta 2017. Lue lisää. 

 

Testaa hyötyisitkö sinä Moodmetric-mittauksesta!

Moodmetric-mittaus saattaa sopia elämäntilanteeseesi hyvin. Vastaamalla väittämiin saat arvion tuota pikaa.



Olen ensisijaisesti kiinnostunut ymmärtämään psyykkistä kuormitusta
Työni / opiskelujeni aiheuttama kuormitus on kovaa ja kaipaan objektiivista mittausdataa sen tasosta
Mittauksen reaaliaikaisuus on minulle tärkeää ja motivoivaa. Haluan heti nähdä, miten päivän tapahtumat minuun vaikuttavat.
Minua kiinnostaa mittauksen luotettavuus ja haluan, että siitä on tieteellistä näyttöä.
Complete the form below to see results
Testaa hyötyisitkö sinä Moodmetric-mittauksesta!
You got {{userScore}} out of {{maxScore}} correct
{{title}}
{{image}}
{{content}}

 

 

Stressi näkyy terveyskeskuslääkärin vastaanotolla

Moodmetric Tampereen lääkäripäivillä 2019

Lyhyt haastattelututkimus Tampereen lääkäripäivillä osoitti, että stressi on usein puheenaiheena lääkärin vastaanotolla. Kroonistunut stressi näkyy erilaisina oireina, mutta siihen havahdutaan usein vasta kun fyysiset oireet, kuten esimerkiksi rytmihäiriöt ja univaikeudet, ilmaantuvat.

Lääkärit ovat hyvin selvillä, että krooninen stressi on monien oireiden taustalla.  Asiakkaat itse  näkevät stressin muiden vaivojen taustatekijänä vaihtelevasti. Stressin mittaamiseen ja asiakkaan oman ymmärryksen herättämiseen on kuitenkin niukasti välineitä tarjolla.

Miten saadaan parempia stressin mittaamisen välineitä yleislääkärin työkaluksi?

Verenpaineen mittaus on eniten käytetty mittari, kun asiakas kokee henkisen kuormituksen liian suureksi. Se ei kuitenkaan kerro kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen tasosta, eikä sitä pystytä tarkkailemaan jatkuvasti ja pitkäkestoisesti. Kortisolitason mittaus on jonkin verran käytetty menetelmä, joka on tarkka, muttei myöskään jatkuva tai reaaliaikainen.

Moodmetric-mittaus kertoo erityisesti kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen tasosta arjessa. Se perustuu ihon sähkönjohtavuuden mittaukseen, joka on tarkka kaikkina vuorokauden aikoina ja riippumatta siitä, onko henkilö levossa tai liikkeessä. Kahden viikon pituinen mittaus tuo stressitasosta tietoa, joka auttaa tekemään konkreettisia toimia jaksamisen avuksi. Objektiivinen ja luotettava mittaus voi auttaa asiakasta havahtumaan aktiiviseksi oman hyvinvoinnin toimijaksi.

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta

Lue lisää Moodmetric-mittauksesta työterveyshuollossa

 

Moodmetric-teknologialla lupaavia tuloksia stressitason tunnistamisessa työympäristössä

The Moodmetric level correlates with cortisol level

Moodmetric-mittaus on tuki ennakoivaan stressinhallintaan. Moodmetric-älysormus on ollut kaupallisesti saatavilla vuodesta 2015. Älysormuksen avulla käyttäjä oppii tunnistamaan yksilölliset kuormituksen lähteensä ja palautumisen keinonsa. Mittaus motivoi etsimään keinoja autonomisen hermoston tasapainon löytämiseksi. Käyttäjä voi tarkastella mittaustuloksiaan reaaliaikaisesti mobiilisovelluksen kautta. Data on nähtävillä myös pilvipalvelussa.

Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutosta, joka on puhdas sympaattisen hermoston vaste. Ihon sähkönjohtavuus reagoi erityisen herkästi emotionaaliseen ja kognitiiviseen stressiin, ja se on siten erinomainen tuki stressinhallintaan.

Kaksi tuoretta tutkimusta lisää tieteellistä validaatiota Moodmetric-mittauksen tarkkuudelle.

Tutkimus: Moodmetric-teknologialla lupaavia tuloksia stressitason tunnistamisessa työympäristössä

Tampereen yliopiston Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnan Personal Health Informatics-ryhmä simuloi tutkimuksessaan kognitiivisesti kuormittavaa työtä laboratoriossa. Koeasetelmassa henkilöt altistettiin kolmelle eritasoiselle kognitiiviselle kuormitukselle (rauhallinen, virittynyt, korkea stressitaso). Tasojen tarkkailuun käytettiin ihon sähkönjohtavuuden mittausta (EDA) ja kyselytutkimusta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Moodmetric-älysormuksen tunnistustarkkuutta verrattaessa tieteellisissä tutkimuksissa sovellettuun EDA-mittausjärjestelmään. Mittareiden kykyä erottaa stressitasot verrattiin myös henkilöiden itsearvioinnin tarkkuuteen. Tulosten analysoinnissa sovellettiin koneoppimisen menetelmiä.

TkT Hannu NieminenTulokset ovat lupaavia: ”Alustavien tulosten perusteella näyttää siltä, että Moodmetric-sormuksen tuottaman signaalin perusteella voidaan luokitella kuormittavia tilanteita työssä lähes yhtä hyvin kuin vertaillulla laboratoriotason laitteistolla”, kertoo tutkimuksen vastuullinen johtaja TkT Hannu Nieminen.

 

Tutkimus kokonaisuudessaan oli erittäin mielenkiintoinen. Esimerkiksi havaittiin, että yksilön oma kyky tunnistaa stressitasonsa on heikompi kuin laitteiden.

Tutkimus esitellään Engineering in Medicine and Biology konferenssissa Berliinissä heinäkuussa 2019.

Tutkimus: Moodmetric-taso korreloi kortisolitason kanssa

Kesällä 2018 käynnistyneestä tutkimuksesta Jyväskylän yliopiston sekä Pihlajalinna Oy:n kanssa on saatu myös lupaavia alustavia tuloksia.

Tutkimuksen yhtenä osana oli tietokoneella toteutettava kognitiivinen ’Trier mental challenge’ -stressitesti. Stressitestin kesto oli 10 minuuttia ja tehtävänä oli ratkaista matemaattisia päässälaskutehtäviä, jotka vaikeutuivat ajan kuluessa. Stressitestiä ennen ja sen jälkeen (N=14) mitattiin syljen kortisoli ja testin aikana Moodmetric-sormuksella Moodmetric-taso. Keskimääräinen MM-taso stressitestin aikana oli 61±15 ja syljen kortisoli muutos 12±71 %. Syljen kortisolipitoisuuden suhteellinen muutos korreloi positiivisesti Moodmetric-tason kanssa (r=.71, p=0.005) (kuva). Stressitestin aikainen Moodmetric-taso oli sitä korkeampi, mitä enemmän syljen kortisolipitoisuus nousi stressitestin aikana.

Moodmetric-taso korreloi kortisolitason kanssa
KUVA. Syljen kortisolipitoisuuden suhteellisen muutoksen ja Moodmetric-indeksin (MM-taso) korrelaatio stressitestissä (N=14) (r=.71, p=0.005). Stressitestin aikainen MM-taso oli sitä korkeampi, mitä enemmän syljen kortisolipitoisuus nousi stressitestin aikana.

Tanskanen-Tervo M., LitT, Valkonen H., LitK., Rautiainen P., LitK. Moodmetric-älysormuksen toimivuus kuormittumisen ja palautumisen mittarina. Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Liikuntabiologia.

Taustatietoa: Mitä stressireaktio tarkoittaa kehossamme, miten sitä voi mitata ja ja mikä on sen yhteys kortisolitasoon?

Uhkatilanteessa aivot saavat kehoon vapautumaan ensin adrenaliinia ja noradrenaliinia. Käynnistyy taistele tai pakene -reaktio, jonka myötä pulssi nousee, sydämen iskuvoima kasvaa ja lihasten verisuonet laajenevat. Ihon ja sisäelinten verisuonet puolestaan supistuvat ja verenpaine nousee. Keuhkoputket laajenevat, jolloin ilma virtaa paremmin keuhkorakkuloihin.

Varastoitua sokeria ja rasvaa alkaa vapautua lihasten käyttöön, ruuansulatus hidastuu ja silmäterät laajenevat. Ihon pinta lämpenee ja hikoaa, mikä nostaa sähkönjohtavuutta.

Nämä havaittavat reaktiot aiheuttaa äärimmäisen nopea kemiallinen prosessi kehossamme. Kaikki tapahtuu tahdosta riippumattomasti. Ihminen on silmänräpäyksessä valmis toimintaan.

Jos uhka on todellinen ja taistelu väistämätön, aktivoituu ensimmäisen adrenaliinipiikin ehtyessä hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori -akseli. Sen tehtävänä on pitää sympaattinen hermosto aktiivisena niin pitkään kuin tarvitaan.

Lisämunuaisen toiminnan käynnistyessä alkaa vereen vapautua stressihormoni kortisolia, jolla on monia tehtäviä. Se pitää mm. veren sokeritason riittävän korkeana stressitilanteiden aikana. Lisämunuaisen kautta tulevia hormonaalisia vaikutuksia kutsutaan välillisiksi stressin vaikutuksiksi, koska ne toimivat verenkierron kautta. Nämä vaikutukset ovat havaittavissa 20–30 sekunnissa.

Lue lisää Moodmetric-älysormuksesta tutkimushankkeissa

Lisätiedot: Niina Venho ([email protected]) 040 710 0487

Moodmetric-älysormus – suomalaista huippuosaamista parhaimmillaan

Moodmetric smart ring colors

Tiesitkö, että Moodmetric-älysormus on suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio? Vigofere Oy perustettiin viisi vuotta sitten elektroniikan tohtori Henry Rimmisen keksinnön ympärille. Ihon sähkönjohtavuutta mittaavan Moodmetric-älysormuksen idean Rimminen oli keksinyt jo vuosia aiemmin, ja syksyllä 2013 oli ensimmäinen prototyyppi valmis.

Moodmetric-älysormus - suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio
Moodmetric-älysormus on suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio.

Miten ihon sähkönjohtavuutta mittaava Moodmetric-älysormus sai alkunsa

Henry Rimminen oli toiminut tutkijana Aalto-yliopistossa mm. fysiologisten mittausten ja sensoreiden parissa. Aktiivisuusmittarit olivat nouseva trendi ja erilaisia sykkeen mittaukseen perustuvia laitteita oli ollut kuluttajien saatavilla jo pitkään.

Ihon sähkönjohtavuuden mittaus ja sen sovellutukset kiinnostivat Rimmistä. Tämä oli mittaus, joka oli ollut psykofysiologian tutkimuksessa käytössä jo yli sata vuotta, mutta ei juuri missään tarjolla kuluttajille.

Moodmetric-älysormuksen keksijä Henry Rimminen
Moodmetric-älysormuksen keksijä TkT Henry Rimminen

Tämä psykofysiologinen ilmiö perustuu siihen, että nk. ekriiniset (pienet) hikirauhaset reagoivat sympaattisen hermoston aktiivisuuteen. Kämmenpohjassa ekriinisia hikirauhasia on hyvin tiuhassa, ja ihon sähkönjohtavuuden muutos on ihosta helposti mitattavissa.

Ihon sähkönjohtavuus on ilmiö, jonka löytäjinä mainitaan 1800-luvun lopulla vaikuttaneet Charles Vigoroux ja Richard Féré. Näiden herrojen nimistä muodostuu myös yrityksen virallinen nimi Vigofere Oy.

Mitä haasteita keksijä Rimmisen tuli ratkaista, jotta sormus saatiin markkinoille

Laboratoriossa ihon sähkönjohtavuuden mittaus tehdään kämmenen tai sormien sisäpuolen ihosta, yleensä kahden sormen päähän kiinnitettävillä elektrodeilla, jotka ovat johtimilla kiinnitettyinä varsinaiseen mittalaitteeseen. Mittauksen aikana tulee tässä asetelmassa olla paikallaan.

Jotta Moodmetric-älysormus oli mahdollista saada kuluttajakäyttöön, tuli Rimmisen ratkaista monta ongelmaa:

  • Teknologian miniatyrisointi voipaketin kokoisesta mittauslaitteesta mahdollisimman pieneksi.
  • Kahden sormen päästä tehtävän mittauksen sijaan laitetta tulisi voida pitää luontevasti jokapäiväisessä elämässä.
  • Mittaus ei saanut olla herkkä liikkeelle ja sen tulisi tapahtua luotettavasti myös henkilön liikkuessa.
  • Tiedonsiirron tuli olla langaton.

Erilaisia protoversioita Moodmetric-älysormuksesta
Erilaisia protoversioita Moodmetric-älysormuksesta

Syksyllä 2015 oli Moodmetric-sormuksen ensimmäinen versio valmis markkinoille. Sitä ennen oli tehty useampi protokierros ja pohdittu monipuolisesti vaihtoehtoja esimerkiksi sormuksen rinkulaosan toteutukseen. Kun elektroniikka ja mittaus oli todettu toimivaksi, antoi sormukselle vielä lopullisen skandinaavisen ilmeen muotoilija Vesa Nilsson. Vesan työt tunnetaan erityisesti uudistavasta ja pelkistetystä muotokielestä. Lue lisää Oz Jewel.

Datan tarkasteluun haluttiin helppo ja informatiivinen sovellus

Mobiilisovellus oli välttämättömyys, sillä kaikki aktiivisuusmittarit olivat menossa suuntaan, jossa mittaustuloksia pystyi tarkastelemaan älypuhelimella. Käytön helppous ja datan esittäminen yksinkertaisessa mutta kuvaavassa muodossa olivat Rimmisen lähtökohtia sovelluksen toiminnallisuutta suunnitellessa.

Kaksi elementtiä muodostuivat sovelluksessa keskeiseksi, ja ne ovat täysin samanlaisena käytössä edelleen.

  • Raakasignaalista laskettu indeksi, eli numeroarvo 1-100, joka kuvaa käyttäjän vireystasoa. Korkeat lukemat viestivät stressistä tai innostuksesta, matalat rauhallisuudesta.
  • Ympyrädiagrammi kuvaa stressitasojen vaihtelua 12 tunnin kellotaulun muodossa. Värit viestivät tasosta: punainen on korkea virittyneisyyden tila ja mitä sisemmäksi keskustaa kuvaajaa menee, sitä vaaleasävyisempi kuvaaja ja matalampi stressitaso on. Kuvaajan ulkonäöstä johtuen sitä kutsutaan usein tuttavallisesti kukkakuvioksi.

Voit lukea lisää Moodmetric-indeksistä ja datan tulkinnasta täältä.

Vigofere Oy/Moodmetric tänään

Vigofere Oy täytti lokakuussa 5 vuotta ja on täysin suomalaisomisteinen yritys. Tuotekehitys on 100%:sti tehty Suomessa, samoin tuotteen elektroniikka- ja loppukokoonpano.

Moodmetric palvelee kuluttaja, yrityksiä ja hyvinvoinnin ammattilaisia Suomessa ja ulkomailla.

Moodmetric-älysormuksen voi ostaa Moodmetricin verkkokaupasta, ja mobiilisovellus on ladattavissa ilmaiseksi App Storesta ja Google Playsta. Vuoden 2019 aikana tuodaan asiakkaiden toiveesta markkinoille myös digitaalinen palvelu, joka sisältää valmennuksellisen tuen stressinhallintaan.

Yritysasiakkaille ja muille ammattilaisille Moodmetric tarjoaa mm. mittauspalvelua, joka on suunnattu ensisijaisesti ennaltaehkäisevään stressinhallintaan sekä yrityksille että työterveyshuoltojen asiakkaille. Lue asiakkaidemme kokemuksia Moodmetric-mittauksesta täältä.

Tutkimuslaitokset ovat löytäneet Moodmetricin teknologian ensimmäisten joukossa, ja suurimmat yksittäiset asiakkaat ovatkin erilaisia tutkimusryhmiä, jotka hyödyntävät ihon sähkönjohtavuuden mittausta tutkimuksissaan. Lue lisää Moodmetricistä tutkimuskäytössä täältä.

Stressi on hyvä asia, kun sitä on sopivasti ja sen määrää voi itse säädellä. Moodmetricin missiona on auttaa jokaista löytämään parhaat mahdolliset keinot stressinhallintaan jokaisessa elämäntilanteessa. Tavoitteemme on vähentää merkittävästi kroonisen stressin suoria ja välillisiä vaikutuksia yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskuntien tasolla.

Me Moodmetricissä uskomme, että suomalaisella hyvinvointiteknologialla voidaan pelastaa maailma krooniselta stressiltä.

 

Osta Moodmetric-älysormus

 

Tai pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta

 

Kysy lisää Moodmetricin palveluista yrityksille: [email protected] / 044 309 6997

Enialla stressinhallinnan osaamisen kehittäminen aloitettiin johtoryhmästä

Enia Oy on reilun 400 hengen telemarkkinointiin erikoistunut myyntiorganisaatio, joka vastaa yhdessä muiden myyntikanavien kanssa Elisan ja Saunalahden palveluiden myynnistä kuluttaja-asiakkaille. Myyntitoimistoja on 13 paikkakunnalla ympäri Suomea ja myös johtoryhmä on fyysisesti hajaantunut Oulusta Tallinnaan.

Alkuvuonna 2018 Enian johtoryhmässä havaittiin tarve stressinhallinnan osaamisen kehittämiselle. Intensiivinen työtahti ja tulospaineet ovat jokaisen myyntiorganisaation haasteena ja Enialla haluttiin lähteä miettimään, miten tukea työntekijöiden jaksamista sekä työhyvinvointia pitkäjänteisemmin. Johtoryhmä päätti aloittaa stressinhallinnan osaamisen kehittämisen itsestään. Stressinhallinnan keinojen siirtäminen koko organisaatiolle onnistuu parhaiten esimerkin voimalla.

Enian johtoryhmä päätti tilata Moodmetric-mittauksen, jonka houkuttelevuutta lisäsi mahdollisuus kokeilla ensimmäisten joukossa toukokuussa 2018 lanseerattavia Kalevala Korun muotoilemia Moodmetric-älysormuksia.

Kalevala Korun muotoilemat Moodmetric-älysormukset Lehti, Pelto ja Kallo lanseerataan toukokuussa 2018.

Yhteisillä säännöillä aivot narikkaan

Stressinhallinnan osaamisen kehittäminen aloitettiin Enian johtoryhmässä helmikuussa 2018. Kolmen tunnin työpajan aikana käytiin läpi stressinhallinnan perusteita sekä keinoja yksilölliseen stressinhallintaan. Muutaman minuutin harjoituksen avulla havahduttiin siihen, kuinka hengityksellä voi vaikuttaa omaan stressitasoonsa välittömästi.

Henkilökohtaisten stressinhallintakeinojen lisäksi keskusteltiin johtoryhmän kuormituksen lähteistä ja keskinäisestä toiminnasta. Työpaja päättyi mentaalivalmentaja Pertti Ratilaisen motivointiluentoon siitä, miten toivotut elämäntapamuutokset viedään onnistuneesti käytäntöön.

Psykologisen irrottautumisen merkitys osana palautumista puhutti paljon. Siihen liittyvät haasteet koskettavat lähes kaikkia johtoryhmiä. Mahdollisuus katkaista työhön liittyvien ajatusten virta työpäivän jälkeen on sitä useammin uhattuna, mitä korkeammalle organisaation hierarkiassa mennään. Psykologinen irrottautuminen nähtiin kuitenkin tärkeänä ja sen edistämiseen etsittiin yhdessä keinoja.

– Laadimme heti työpajan päätteeksi uusia työskentelyohjeita ja päätimme pitää entistä tarkemmin kiinni jo sovituista. Meillä on esimerkiksi ‘Postiton perjantai’, eli perjantaisin yritämme välttää sähköpostien lähettämistä mahdollisuuksien mukaan. Sen sijaan perjantait haluamme varata palavereille, jolloin keskustelemme ja ratkomme asioita yhdessä. Tämä on huomattavasti tehokkaampaa ja se näkyy myös Moodmetric-lukemissa, Enian toimitusjohtaja Sami Lillbacka kertoo.

– Uutena sääntönä päätimme, että klo 18 jälkeen ei ole enää velvollisuutta vastata uusiin sähköposteihin. Ennen jokainen saattoi olla sähköpostin tavoitettavissa puoleen yöhön saakka, mutta nyt periaatteena on, että iltakuuden jälkeen jokaisella tulee olla mahdollisuus heittää ‘aivot narikkaan’. Jos on jotain akuuttia, johon tarvitsee kollegalta vastauksen saman illan aikana, on siitä ilmoitettava erikseen tekstiviestillä, Sami jatkaa.

Lisää itsetuntemusta ja motivaatiota

Työpajan jälkeen johtoryhmäläiset saivat käyttöönsä Moodmetricin teknologialla varustetut Kalevala Korun muotoilemat Kallo-, Lehti- ja Pelto-sormukset. Moodmetric-mittaus lähti käyntiin välittömästi ja kertyvää dataa seurattiin mielenkiinnolla seuraavina viikkoina.

 Moodmetric-mittauksen päätyttyä toimitusjohtaja Sami Lillbacka kartoitti johtoryhmänsä kokemuksia mittauksesta. Sormus oli auttanut johtoryhmäläisiä tunnistamaan kuormituksen ja palautumisen lähteitä paremmin sekä saanut kiinnittämään enemmän huomiota niiden tasapainoon. Uudenlainen tapa mitata omaa hyvinvointia oli motivoinut myös elämäntapamuutoksiin esimerkiksi yöunta lisäämällä. Myös Moodmetric-datan tarkkuus oli yllättänyt. – Meillä aika moni kertoi, että erityisesti puolisoilta kotona saatu rakentava palaute näkyi selvinä punaisina piikkeinä datassa, Sami nauraa.

-Kokemukset Moodmetric-mittauksesta olivat hyviä. Saamamme ryhmäraportti johtoryhmän kokonaisstressitasosta antaa konkreettiset luvut tunnistaa miten kuormitus jakautuu viikon aikana ja miten voimme niihin itse vaikuttaa. Mittauksia olisi mielenkiintoista tehdä vielä tulevaisuudessakin ja erityisen mielenkiintoista olisi verrata MM-dataa myös myynnin kehitykseen. Ajatuksena on lisäksi, että kun ensin opettelemme nämä stressinhallinnan salat itse, osaamme esimiehinä välittää sitä osaamista muualle organisaatioon.

Moodmetric-mittauksen ryhmäpalaute oli kannustavaa luettavaa Enian johtoryhmälle, sillä sen mukaan perjantait ovat johtoryhmän vähiten kuormittavimpia työpäiviä.  ‘Postition perjantai’ selvästi toimii ja siitä halutaan pitää kiinni myös jatkossa. – Moodmetric mahdollisti meille itsetutkiskelua, josta on hyvä jatkaa, päättää Sami.

Susanna Hartikainen tutkii aktiivista oppimista Tampereen teknillisellä yliopistolla

Susanna Hartikainen tutkii aktiivista oppimista Tampereen yliopistolla, Moodmetric

Susanna Hartikainen työskentelee tohtorikoulutettavana Tampereen teknillisellä yliopistolla tuotantotalouden ja tietojohtamisen laboratoriossa. Hän on mukana professori Petri Nokelaisen johtamassa LEAD-tutkimusryhmässä. Ryhmä tutkii oppimista ja asiantuntijuuden kehittymistä tekniikan alan yliopisto-opiskelussa.

1. Mikä on tutkimusalasi?

Oma tutkimusaiheeni liittyy aktiivisen oppimisen menetelmiin ja emootioihin oppimisessa.

Aktiivista oppimista on tekniikan alalla (engineering education) tutkittu paljon viime vuosina. Emootiot oppimisessa on myös paljon tutkittu alue, mutta sitä on tutkittu vähän, miten emootiot liittyvät aktiiviseen oppimiseen. Aktiivinen oppiminen tässä yhteydessä tarkoittaa nimenomaan opettamisen menetelmiä, joissa tavoitteena on, että opiskelija toimii aktiivisesti ja itse konstruoi eli rakentaa tiedon sen sijaan että tieto tarjoillaan valmiina tai ‘kaadetaan’ hänelle.

Aktiivisen oppimisen menetelmiä on jo käytössä TTY:lla, ja monet opettajat ovat käyttäneet ja kokeilleet eri menetelmiä. Tutkimuksen tavoite on antaa tietoa menetelmien valitsemisen avuksi opetuksessa ja tukea oppimisen tavoitteiden saavuttamista.

2. Käytät Moodmetric-älysormusta tutkimustyössä – miten tutustuitte laitteeseen ja mistä tuli idea soveltamisesta teidän tutkimukseenne?

Eräs tutkimusryhmämme jäsen oli kuullut Moodmetric-esittelyn ja kiinnostui tästä uudesta mahdollisuudesta mitata virittyneisyyttä. Perinteisesti emootioiden tutkimus on perustunut pitkälti itseraportointiin, ja fysiologiset mittarit tuovat objektiivista tietoa täydentämään tätä. Moodmetric-sormuksen tekemä ihon sähkönjohtavuuden mittaus (electrodermal activity) on paljon käytetty menetelmä kognitiivisen ja emotionaalisen virittyneisyyden mittauksessa, joten se soveltui meidän tutkimukseemme hyvin.

Päätimme ottaa sormuksen tutkimusvälineeksi, sillä sitä voi käyttää autenttisessa tilanteessa liikuteltavuutensa vuoksi eikä mittaus vaadi laboratorio-olosuhteita.

3. Kuinka tärkeää on jatkuvan mitattavan tiedon saanti tutkimuksessa ja esim rahoituksen saamisessa?

Tutkimuksen näkökulmasta jatkuva mittaus antaa uutta tietoa, jolla voidaan täydentää itseraportoinnilla tehtäviä havaintoja. Jatkuva fysiologinen mittaus on uraauurtavaa oppimisen ja opiskelun tutkimuksessa, erityisesti autenttisessa ympäristössä tehtynä. Se on herättänyt myös paljon kiinnostusta yhteistyökumppaneissamme.

4. Millaisia mittauksia olet tehnyt ja kuinka suurille ryhmille?

Olemme tehneet mittauksia vuodesta 2016 lähtien, ja pääosin TTY:n opiskelijoilla. Ryhmien koko on vaihdellut 10 ja 40 henkilön välillä. Asetelmia on ollut erilaisia; jotkut mittausjaksot on ajoitettu ennalta määritettyjen opintojaksojen yhteyteen, toisissa opiskelijoiden virittyneisyyttä on mitattu hyvin erilaisissa opiskelutilanteissa. Myös opettajien virittyneisyyttä on mitattu, mutta pääpaino on ollut opiskelijoiden mittauksessa.

Tutkimusasetelmassa opiskelijat tekevät itseraportointia esimerkiksi emootioista, ja Moodmetric-mittaus tuo virittyneisyysdataa tämän lisäksi. Tyypillinen mittausjakso on ollut kaksi viikkoa.

5. Millainen Moodmetric-sormus ja sovellus ovat tutkimuksen apuvälineenä?

Tutkijan näkökulmasta älysormus on mielenkiintoinen tapa saada psykofysiologista dataa itsearvioinnin lisäksi. Moodmetric-älysormus tutkimustyössä on toimiva. Hyvinä puolina ovat liikuteltavuus, eli sormusta voi soveltaa erilaisissa tilanteissa. Sormuksen keveys ja helppokäyttöisyys ovat plussaa, samoin laitteen kiinnostavuus itsessään – tutkimukseen on ollut helppo löytää osallistujia.

Kannettavuus tuo kuitenkin haastetta sen suhteen, että tutkimustilanne ei ole välttämättä tutkijan nähtävissä, koska opiskelijat käyttävät laitetta itsenäisesti. Opiskelijoiden pitää muistaa ladata laite ja varmistaa, että sormuksen kontakti on hyvä, jotta mittausdataa varmasti saadaan. Tämä pyritään varmistamaan hyvällä ohjeistuksella, ja opiskelijat saavat apua ja neuvoja tarvittaessa koko mittausjakson ajan.

6. Syksyllä on lanseerattu Moodmetric-pilvipalvelu, jota olet jo päässyt kokeilemaan. Mitä mahdollisuuksia se tarjoaa jatkossa tutkimuksenne tueksi?

Aineistonkeruun ja -hallinnan kannalta on erittäin hienoa saada pilvipalvelu käyttöön. Palvelu mahdollistaa myös seurannan tutkimuksen aikana, sen avulla voi esimerkiksi seurata toimiiko mittaus hyvin kaikilla osallistujilla.

Jatkossa pilvipalvelu mahdollistaa isojenkin aineistojen keruun ja hallinnan, jopa niin että tutkittava ryhmä on toisella puolella maapalloa.

7. Millaisiin tutkimuskohteisiin tai minkä tyyppisiin hankkeisiin voisit suositella Moodmetric-mittausta?

Mihin vain missä halutaan tietää, miten henkilöt ovat virittyneet tietyissä tilanteissa. Mittaus voi tuoda lisäarvoa monenlaisiin tilanteisiin ja sovelluskohteita on varmasti rajattomasti.

8. Mitä jatkosuunnitelmia teillä on?

Aineistonkeruu jatkuu, aloitamme parhaillaan uutta mittausjaksoa. Analyysivaiheeseen pääsemme myöhemmin tänä vuonna.

Opetusmenetelmäpuolen näkökulmasta suunnitelmissa on jatkossa myös interventioasetelma.

Kiitos haastattelusta!

Lisätietoa LEAD-tutkimusryhmästä

Susanna Hartikainen
[email protected]
Puhelin: +358 50 447 8526

Haastattelijana Niina Venho / Moodmetric

Lue lisää Moodmetric-mittauksesta tutkimuskäytössä

Ihon sähkönjohtavuuden mittaus tuo uutta tietoa urheilijan harjoittelun tueksi

Huippu-urheilussa erilaisia mittareita on käytetty pitkään valmennuksen apuna. Puettava elektroniikka on tehnyt seurannan helpoksi myös kuntoilijoille.

Eniten on mitattu sydämen sykettä ja analysoitu sykealueita. Sykemittarin kehitti australialainen fyysikko Robert Treffene 70-luvulla aluksi uinnin harjoitteluun. Suomessa sykemittarin keksi Polar Electron perustaja professori Seppo Säynäjäkangas, ja haki tälle patenttia vuonna 1975.

Sykkeen mittausta voi nykyisin tehdä valtavalla määrällä laitteita. Tarkimmat mittaavat edelleen rinnan alueelta, rintapannalla tai rintaan liimattavilla sensoreilla. Ranteesta mittaavat laitteet ovat mukavuutensa takia paljolti syrjäyttäneet rintapannat erityisesti kuntoilijoilla. Näidenkin tarkkuus on parantunut, mutta erityisesti korkeilla sykealueilla ranteesta tai sormesta mittaavien laitteiden tarkkuus kärsii.

Syke, sykevälinvaihtelu ja ihon sähkönjohtavuuden muutos

Sydämen sykkeen mittaus on erinomainen tapa ymmärtää fyysistä rasitusta. Sykkeestä saa erilaisilla algoritmeillä ymmärrystä myös palautumisesta, unesta ja stressistä.
Sykevälinvaihtelun mittaus on noussut viime vuosina paljon esille juuri palautumisen ja henkisen kuormituksen mittaamiseen. Tähän sisältyy kuitenkin haasteita, sillä korkealla syketaajuudella algoritmien on vaikea tulkita, mitä tapahtuu: onko kyse siitä, että henkilö paikallaan istuessaan jännittää (vaikkapa alkavaa tenttiä), vai onko kyse fyysisestä rasituksesta. Tässä ovat apuna kiihtyvyysanturit, jotka osaavat päätellä ollaanko liikkeessä vai paikallaan.

Ihon sähkönjohtavuuden muutoksen mittaus tuo mielenkiintoisen lisän urheilijoiden suorituskyvyn arvioimiseen. Mittaus ei kerro sydämen toiminnasta, vaan ihon hikirauhasten reaktioiden kautta sympaattisen hermoston aktivaatiosta. Iho on ainoa elin, joka on puhtaasti hermotettu sympaattiseen hermostoon. Ihon sähkönjohtavuuden mittaus reagoi erityisen herkästi emotionaaliseen ja kognitiiviseen kuormitukseen, ja se on ollut psykologien yli 100 vuotta hyödyntämä mittausmenetelmä. Vasta viime vuosina se on ollut saatavilla myös kuluttajalaitteissa.

Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuutta ja se soveltuu erinomaisesti pitkäaikaiseen mittaukseen, kun halutaan nähdä mistä yksilön kokonaiskuormitus syntyy ja miten palautumista tapahtuu viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien aikana.

Sekä huippu- että tavoitteellisessa urheilussa tarvitaan tietoa siitä, mitkä muut mahdolliset kuormituksen lähteet tai palautumisen haasteet vaikuttavat huippusuoritukseen. Esimerkiksi ammattiurheilijan kognitiivinen kuormitus on oletettavasti vähäisempää kuin samalla tasolla kisaavan urheilijan, joka käy töissä rahoittaakseen elämänsä ja urheilun. Tällöin ammattiurheilija voi treenata enemmän, sillä hänellä on paremmin aikaa palautumiseen. Urheilusuoritukseen ei vaikuta siis pelkästään fyysisen kuormituksen määrä vaan myös emotionaalinen ja kognitiivinen kuormitus.

Lue lisää: Moodmetric-mittaus tutkimusprojekteissa

Moodmetric osallistuu SMASH-urheilutapahtumaan 28-29. marraskuuta,
tule tapaamaan ja testaamaan älysormusta!

Yhteystiedot:
Niina Venho
[email protected]
040 710 4087