Miten valita sopivin stressimittari

Miten verrata omenoita ja päärynöitä

Stressi on elimistön monimutkainen reaktio, jonka tarkoitus on pitää meidät elossa yllättävässäkin tilanteessa. Stressin täydellinen ymmärtäminen on hankalaa, koska se on sekä fysiologinen että psykologinen ilmiö. Sopivan stressimittarin valinta riippuu käyttötarkoituksesta ja käyttäjän tarvitsemista ominaisuuksista.

Stressikyselyt olivat pitkään ainoita mittareita

Stressin mittaus voidaan jakaa karkeasti kahteen: subjektiivinen ja objektiivinen. Subjektiiviset mittarit perustuvat usein kyselyihin, joissa henkilö itse arvioi stressitasoaan. Kyselyihin voidaan liittää esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisen huomiot, joita hän tekee henkilön elämäntilanteen, muun terveystiedon sekä haastattelun perusteella.

KyselymittariSubjektiivinen stressin mittaus perustuu vahvasti kokemukselliseen stressin arviointiin. Subjektiivinen arvio ei kuitenkaan välttämättä ole aina oikea.
Heinäkuussa EMBC-konferenssissa julkaistussa Tampereen yliopiston tutkijaryhmän tutkimuksessa tehtiin mielenkiintoinen havainto: Stressitason tunnistamiskyvyssä löydettiin suurta vaihtelua henkilöiden kesken.

Yksilön oma kyky arvioida omaa kuormittuneisuuttaan on harvoin erinomainen. Tälle on monta syytä:

  • Stressin kokemus voi vaihdella jopa päivän aikana paljonkin. Riippuu paljon siitä, milloin kysymykset esitetään: onko henkilö juuri tullut stressaavasta palaverista? Onko puhelimeen juuri tullut ei-toivottu viesti tai onko edellinen yö mennyt valvoessa.
  • Yksilöillä on tapana verrata itseään muihin. Yritetään arvioida omaa stressitasoa sen perusteella, miten muut näyttävät voivan tai miten muut olettavat, että itse voin.
  • Kyselyissä saatetaan antaa tiedostaen tai tiedostamatta todellisuutta positiivisempi tai negatiivisempi kuva. Henkilö voi haluta korostaa omaa jaksamistaan tai toisaalta antaa arvioillaan vaikkapa huono kuva työyhteisön tilasta.
  • Stressitaso on voinut olla nousussa pitkään, jopa vuosia. On hyvin vaikea enää määrittää eroa siihen, kun olo oli hyvä ja levännyt.

Kyselyt ovat helppoja ja kustannustehokkaita. Niiden toimivuutta kannattaa seurata. Ovatko esimerkiksi psyykkisistä syistä johtuvat poissaolokustannukset pienentyneet niiden ansiosta?

Fysiologiset mittarit tuovat kyselyiden rinnalle mitattua, objektiivista dataa

Objektiivisessa mittauksessa henkilön oma mielipide ei vaikuta mittaustulokseen, eikä dataa voi itse manipuloida. Ihmisen fysiologiaa on mitattu pitkään, ensin laboratorio-olosuhteissa. Nykyään on tarjolla laaja kirjo myös arki- ja pitkäaikaiskäyttöön sopivia fysiologisia mittareita. Niiden joukosta voi olla vaikea valita se, joka palvelee omia tarkoituksia parhaiten.

Ennen kuin lähtee etsimään tietoa sopivista mittareista, kannattaa määritellä käyttötarkoitus sekä omat tärkeimmät kriteerit. Haetaanko mittaria:

    • tutkimusvälineeksi
    • ennakoivaan terveydenhuoltoon
    • diagnostiseksi / lääkinnälliseksi laitteeksi
    • oman hyvinvoinnin edistäjäksi?

     

  • Valintakriteerien on hyvä tukea valittua käyttötarkoitusta. Niitä voivat olla esim:
    • tarkkuus
    • mittaustapa
    • onko mittaustapa aina sama vai vaihteleeko esim. päivällä ja yöllä
    • onko tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön (esim. laboratoriomittaus) vai pitkäaikaiseen käyttöön
    • datan reaaliaikaisuus ja datan tarkastelutapa
    • mahdollinen datan saaminen esim. tiedostomuotoon
    • voiko mittaria käyttää ilman datan automaattista tallennusta pilvipalveluun
    • tietosuoja-asiat
    • hinta

     

  • Laboratoriokäyttöön on tarjolla paljon laitteita. Monia fysiologisia suureita voidaan mitata samanaikaisesti ja saada hyvinkin tarkka kuva stressitasosta. Nämä mittaukset ovat yleensä ajallisesti hyvin rajattuja, ja niissä on osin sama ongelma kuin kyselyissä: ne kertovat vain kyseisestä hetkestä.

    Fysiologiset mittarit stressin pitkäkestoiseen seurantaan

    Jos halutaan seurata yksilön stressitasoa pidemmällä ajanjaksolla, on syytä valita jatkuvaan arkikäyttöön sopiva mittari.

    Nämä mittarit voidaan jakaa kahteen mittaustavan perusteella. Toiset mittaavat ihon sähkönjohtavuuden muutosta ja toiset sykettä sekä sykevälivaihtelua.

    Jos puhelimessa tai älyrannekkeessa lukee ‘Stressi’, se ei vielä tarkoita, että data kertoo psyykkisestä hyvinvoinnista. Mittauksen tarkkuus ja luotettavuus on hyvä selvittää laitevalmistajalta.

    Psyykkisen kuormituksen mittarina tarkimpia ovat ihon sähkönjohtavuuden muutoksen mittarit. Ihon sähkönjohtavuuden mittaus kertoo erityisesti kognitiivisesta ja emotionaalisesta kuormituksesta.

    Sykkeen ja sykevälivaihtelun mittarit kertovat ensisijaisesti fyysisestä kuormituksesta ja palautumisesta. Stressin määritys tehdään sykevälivaihtelua arvioimalla ja erityisesti kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen määrittäminen tästä on erittäin haasteellista.

    Lue lisää näiden kahden fysiologisen signaalin eroista artikkelissamme Fysiologiset mittaukset stressin pitkäkestoisessa seurannassa.

    Moodmetric-älysormus ja -sovellusMoodmetric-älysormus on tarjolla sekä tutkimus- että kuluttajakäyttöön. Se soveltuu erinomaisesti ennakoivaan stressinhallintaan sekä moniin kognitiiviseen kuormitukseen liittyviin tutkimuksiin. Sormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutosta. Mittauksen tarkkuus on erittäin hyvä, yli 80% verrattuna laboratoriolaitteeseen (Torniainen, 2015) (Pakarinen, 2019).

    Sopivan stressimittarin valinta ei aina ole helppoa. Me autamme siinä mielellämme ja kerromme myös, jos Moodmetric-mittauksen sijasta jokin muu tapa palvelee sinua paremmin.

    Niina Venho
    CEO, Moodmetric
    [email protected]
    040 710 4087