Vain laiskat ja heikot uupuvat?

Vain laiskat ja heikot uupuvat? Moodmetric-blogin kuvitusta

Työelämä on täynnä haitallisia uskomuksia. Yksi niistä on, että vain laiskat ja heikot uupuvat. Siksi moni meistä on valmis välttelemään omaan jaksamiseen liittyvien ongelmiensa kohtaamista. Sinnittelemme ja haemme apua vasta, kun merkit ovat riittävän selvät – esimerkiksi yllättävät itkupotkuraivarit palaverissa tai vaikkapa aivoinfarkti.

Hinta otsikon epäterveestä uskomuksesta alkaa realisoitua yhteiskunnille. Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot sekä työkyvyttömyyseläkkeet ovat reippaassa kasvussa sekä Suomessa että muualla maailmassa. Entäpä kuka osaisi arvioida, kuinka moni työpaikanvaihdos on seurausta jaksamiseen liittyvistä ongelmista? Uskomus on siis haitallinen sekä inhimillisesti että taloudellisesti.

Työuupumuksen merkit näkyvät jo paljon ennen romahdusta

Ennen varsinaisia sairauspoissaoloja tai työpaikan vaihdosta ilmassa on monenlaisia merkkejä. Keskittymiskyky heikkenee, muisti alkaa pätkiä ja ahdistus kasvaa. Työntekijä saattaa kokea ammatillisen itsetunnon heikentymistä, jatkuvaa väsymystä ja saamattomuutta. Suhtautuminen työhön muuttuu kyyniseksi ja pahimmillaan välinpitämättömäksi.

Mikäli työntekijä ei ymmärrä näiden tekijöiden liittymistä ylikuormittumiseen, saattaa hän päinvastoin alkaa ruoskia itseään entistä kovempiin suorituksiin. Tai vaihtaa sitä työpaikkaa. Kotona ei välttämättä riitä ymmärrystä, kun ärtynyt ja poissaoleva puoliso yrittää selvitä tilanteesta tekemällä töitä myös vapaa-ajalla. Sosiaaliset suhteet joutuvat koetukselle.

Mistä johtuu uskomus, että vain laiskat ja heikot uupuvat?

Tämä perustuu vahvasti teollisen yhteiskunnan ihmiskäsitykseen siitä, että vauhti, touhukkuus ja pitkät työpäivät ovat merkki tuotteliaisuudesta.

Tietotyössä kädet eivät kuitenkaan juuri heilu, eikä työn tuottavuus parane tehtyjen tuntien suhteessa. Sen sijaan työn tulokset ovat pitkälti sinnikkyyden, ongelmanratkaisukyvyn, luovuuden, empatian ja paineensietokyvyn tulosta. Edellä mainitut ominaisuudet eivät juuri kukoista ylikuormittuneella ihmisellä.

On vaikea havaita, miten tietotyö kuluttaa kehon resursseja

Raskaan liikuntasuorituksen jälkeinen palautumisen tarve on helpompi arvioida kuin intensiivisen tietotyörupeaman. Jos emme pysty arvioimaan kuormittavuutta, on riskinä se, että kuka tahansa voi ajaa itsensä loppuun. Riskiryhmässä ovat tällöin erityisesti työn imussa paahtavat ja korkeasti motivoituneet henkilöt.

Väitämme, että johtamistasolla ei olla vielä ymmärretty, millaisia fysiologisia lainalaisuuksia kehossa toimii, kun työ on pitkälti ajattelemista ja tunteiden kokemista.

Uupuminen ei ole seurausta laiskottelusta tai heikosta luonteesta. Useimmiten uupumisen taustalla on pitkään jatkunut krooninen stressi, eli epäsuhta kuormituksen ja palautumisen välillä. Esimiehet voivat auttaa työntekijöitään Moodmetric-mittauksen avulla löytämään sopiva tasapaino näiden välille ja sitä kautta oma huippusuorituksensa.

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta työyhteisöllesi

 

Lue esimerkki yritysmittauksesta: HERE Technologies