Tutkimus

Moodmetric-älysormus on suomalaisen Vigofere Oy:n kehittämä tuki stressinhallintaan. Keksinnön takana on TkT Henry Rimminen, jolla on laaja kokemus sensoriteknologiasta ja fysiologisista mittauksista. Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutosta (electrodermal activity, EDA; skin conductance, SC; galvanic skin response, GSR). Mittaussignaali vastaa laboratoriolaitteiden tasoa ja se on Työterveyslaitoksen 2015 julkaisemassa tutkimuksessa todettu soveltuvan hyvin kenttätutkimuksiin (Torniainen et al., 2015).

Ihon sähkönjohtavuuden mittausta on hyödynnetty psykofysiologian tutkimuksessa yli sadan vuoden ajan ja ihon sähkönjohtavuus on yksi eniten tutkituista autonomisen hermoston psykofysiologista signaaleista (Boucsein, 2012). Ihon sähkönjohtavuus kertoo autonomisen hermoston sympaattisen haaran aktivaatiosta, ja se reagoi herkästi emootioihin (automaattinen ja biologisesti määräytyvä, joko tiedostamaton tai esitietoinen tunnereaktio), kognitioon (ajattelu) ja affektiin (tunnetila) (esim. Critchley, 2002).

Ihon sähkönjohtavuus kasvaa, kun hikirauhasten kautta ihon pinnalle nousee hikeä. Sympaattinen hermosto aktivoi ihon pienet hikirauhaset (eccrine sweat glands) osana esimerkiksi pakene tai taistele -reaktiota. Kämmenpuolen iho ja vastaavasti jalkapohjan iho ovat parhaimmat mittauskohdat signaalille niiden sisältämien hikirauhasten suuren tiheyden vuoksi. (esim. Boucsein, 2012).

Moodmetric-indeksi lasketaan Vigofere Oy:n kehittämän algoritmin avulla. Se kuvaa yksilön virittyneisyyttä asteikolla 1-100. Korkea virittyneisyys voi olla esimerkiksi positiivista innostuneisuutta tai negatiivista ahdistusta. Tällöin henkilön sympaattinen hermosto on hyvin aktiivinen. Kun indeksilukema on matala, parasympaattinen hermosto pääsee toimimaan ja elimistön palautuminen mahdollistuu. Moodmetric-indeksin vuorokausikeskiarvo antaa viitteitä autonomisen hermoston tasapainosta, joka on kroonisen stressin ennaltaehkäisyssä tärkeää. Keväällä 2018 käynnistyvillä kliinisillä tutkimuksilla pyritään vahvistamaan tätä tukevaa tutkimustietoa .

Stressin ambulatoriseen viikkoja tai kuukausia kestävään seurantaan ei juurikaan ole tarjolla sovellutuksia. Pitkäkestoista mittausta tarvitaan, kun a) halutaan ymmärtää onko kohonnut kuormitustaso seurausta hetkellisestä kuormittavasta jaksosta vai onko se seurausta kroonisesta stressistä b) motivoidaan yksilöä tehokkaampaan stressinhallintaan reaaliaikaisen palautteen avulla. Moodmetric-älysormus soveltuu edellä mainittuihin tapauksiin hyvin. Lue lisää stressin fysiologisista mittauksista viisiosaisesta artikkelisarjastamme: http://www.moodmetric.com/fi/fysiologinen_mittaus_stressi/

Ihon sähkönjohtavuuteen voivat vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan liittyvät sairaudet tai häiriöt. Kilpirauhasen vajaa- ja liikatoimintaa sairastavilla on rekisteröity epätyypillisiä EDA-mittausarvoja (mm. Dolu et al., 1997; Dolu et al., 1999). Erilaisissa ahdistuneisuushäiriöissä ihon sähkönjohtavuuden on havaittu olevan korkeampaa sekä reagoivan herkemmin (Braune et al., 1994; Hoehn et al., 1997, Lader & Wing, 1964; Blechert et al., 2007).  Depressiopotilailla sen sijaan on havaittu epätyypillisen alhaisia mittausarvoja (Argyle, 1991; Ward et al., 1983). Ihon sähkönjohtavuuden mittauksen vähäinen hyödyntäminen kliinisessä työssä selittynee pitkälti sillä, että se on aiemmin ollut mahdollista vain laboratorio-olosuhteissa.

Lataa tästä pdf lähdeviitteineen
Moodmetric kenttätutkimuksessa

Moodmetric-älysormus on kenttätutkimuskelpoinen laite, jolla voidaan seurata ihon sähkönjohtavuuden mittaustulosta sekä reaaliaikaisesti että pitkällä aikavälillä. Tuloksia voi  seurata reaaliaikaisesti älypuhelimen näytöllä, tai ladata sormuksesta tiedot puhelimelle noin kahdesti vuorokaudessa.

Tämä täysin mobiili mittaustapa mahdollistaa tutkijoille, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille tavan seurata suuriakin tutkimusryhmiä etänä jopa viikkojen ja kuukausien ajan. Stressiä/vireystasoa voidaan tarkastella muuta dataa kuten tuottavuutta, terveystietoa tai ympäristöön liittyvää dataa vasten.

Moodmetric-pilvipalvelu

Puhelinsovelluksesta mittaustiedot voi halutessaan ladata Moodmetric-pilvipalveluun. Palvelu mahdollistaa etäseurannan pitkällä aikavälillä ja datasta voi ladata raportteja csv- ja excel-muodossa.

SOFTWARE DEVELOPER KIT

Moodmetric-SDK:n avulla kuka tahansa voi kehittää omia sovelluksia, jotka käyttävät sormuksen mittausdataa. SDK tarjoaa rajapintadokumentaation mobiili- ja tietokonepohjaisille sovelluksille. Alustan tulee tukea Bluetooth smart:ia. SDK:n avulla pääset seuraamaan Moodmetric-käyrää sekä -indeksiä.

Moodmetric-käyrä

Moodmetric-käyrä näyttää miten henkilö reagoi ärsykkeisiin. Nämä voivat olla kuultua, nähtyä tai koskettua tietyllä ajanhetkellä. Vaste näkyy ylöspäin suuntautuvana piikkinä, joka alkaa noin 1.5s kuluttua ärsykkeen havaitsemisesta ja saavuttaa huipun 2.5-3.0 sekunnissa.

Moodmetric-indeksi

Moodmetric-indeksi 1-100 lasketaan raakasignaalista Vigofere Oy:n omistamalla algoritmilla. Indeksi päivittyy jatkuvasti muutaman minuutin aikaikkunassa, kestää liikeartefaktoja ja on vertailukelpoinen käyttäjien kesken.

Raakadatan striimaus

Moodmetric-sormus ei tallenna raakadataa. Sitä voidaan tarkkailla vain reaaliaikaisesti striimaamalla. Tätä tarkoitusta varten Vigofere Oy on kehittänyt Windows PC logging -ohjelmiston, joka toimii yhdessä BLE-donglen kanssa.

Ota yhteyttä [email protected], jos olet kiinnostunut ylläolevista työkaluista.

Moodmetric-mittaus – usein kysyttyä

 

A short review and primer on electrodermal activity in human computer interaction applications (Benjamin Ultan Cowley, Jari Torniainen)

Kysy lisää tutkimushankkeista sekä yliopistoyhteistyöstä: Jari Jussila –  [email protected] +358 40 717 8345

Moodmetric on mukana seuraavissa tutkimushankkeissa

VIRPA D – tutkimusprojekti

Projektin tila: käynnissä
Toteutus: 1/2018–12/2019

Moodmetric on mukana hankkeessa asiantuntijayrityksenä, Moodmetric-älysormuksia käytetään projektissa mittareina henkilöiden vireystilan, aktiivisuuden ja rauhallisuuden seurannassa.

Digitalisoituja ympäristöjä on tarjolla enenevässä määrin, mutta yleensä niiden hyödyntämisen pullonkaulana ovat niistä puuttuvat palvelut. Palvelujen kehittämisen haasteena on niiden kyky vastata käyttäjän tarpeisiin. Virpa D -hankkeen tavoitteena on luoda maailmanluokan käyttäjäkokemuksia toimitilojen käyttäjille sekä työn tuottavuuden, arjen sujuvuuden, että hyvinvoinnin edistämiseksi. Hankkeen muodostavan yritysverkoston ekosysteemissä kehitetään uusia, skaalautuvia käyttäjäpalveluita, joiden liiketoimintamallit ovat luonteeltaan verkostoituvia. Yhteiskehittämistä tuetaan tutkimuspanoksella liittyen käyttäjäpalveluiden tulevaisuuden tarpeisiin, käyttäjäkokemuksen muotoiluun, liiketoimintamalleihin, datan keräämiseen ja analytiikkaan sekä digitaalisten alustojen arkkitehtuuriin.

Hanke perustuu kokeilemalla oppimiseen sekä kiinteään yhteistyöhön eri osapuolten välillä ns. miniekosysteemejä muodostaen. Miniekosysteemit ovat toiminnallisia kokonaisuuksia käyttäjän arkea helpottavien uusien, integroitujen palvelujen kuluttamisessa, tuottamisessa ja johtamisessa.

Hankkeen lopputuloksena syntyy uutta liiketoimintaa kentälle yritysten verkostoa hyödyntäen. Liiketoiminnalla ja palvelutuotteilla on myös kansainvälisiä ambitioita: myynti Suomesta Pohjoismaiden ja Euroopan markkinoille on keskiössä. Hankkeen aikana kirjoitetaan akateemisia artikkeleita hyödyntäen monialaista verkostoa.

Hankkeen yritysosapuolet ovat Tieto Finland Oy, Helvar Oy, Granlund Oy, Playsign Oy, Valossa Labs Oy, Sodexo Oy, Newsec Asset Management Oy, M-Brain Insight Oy, Suomen yliopistokiinteistöt Oy, Oulun yliopiston tilapalvelut ja tietohallinto, sekä Lassila-Tikanoja Oyj. Yritysverkostoa vahvistetaan tarpeenmukaisestisti.

Hankkeessa yritysten kehitys- ja tutkimustyötä tukevat Oulun yliopisto, Tampereen Teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto sekä Turun yliopiston kauppakorkeakoulu. Hankkeen kesto 2 vuotta.

Deeva

Projektin tila: käynnissä
Toteutus: 11/2016–4/2019

Hankkeen nettisivut 

DEEVA-hankkeessa hyödynnetään digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia luoda datasta arvoa ja kehittää syvälliseen asiakaskokemuksen ymmärtämiseen perustuvia uusia, asiakasohjautuvia palvelutuotteita sekä arvon yhteisluontia tukevia menetelmiä.

Hankkeessa etsitään vastausta tutkimuskysymykseen: millaisia datan, tunteiden ja kokemusten yhdistäviä arvonluonnin tapoja, ilmenemismuotoja ja konteksteja digitalisaatio mahdollistaa?
Hanke toteutetaan yhdessä laajan ja monipuolisen yritysverkoston kanssa; hankkeeseen osallistuu yhteensä 20 yritystä, edustaen erikokoisia yrityksiä ja useaa eri toimialaa, ml. energia‐, media‐, pankki‐, ICT‐, kiinteistö‐, kauppa‐ ja palveluala. Monialainen yritysverkosto tukee yhteisoppimista ja uusien oivallusten saavuttamista. Hankkeen monitieteinen toteuttajatiimi koostuu kolmesta kotimaisesta korkeakoulusta ‐ Tampereen teknillinen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu ‐ sekä kuudesta kansainvälisestä yhteistyökorkeakoulusta.

Hankkeessa syntyy eri kohderyhmille suunnattujen julkaisujen lisäksi asiakaskokemuksen mittareita ja tunnedatan reaaliaikaisia analyysityökaluja ja sovelluksia, joiden tuottama tieto saadaan osaksi yritysten arkipäivästä toimintaa tukemaan mm. monikanavaisen palveluympäristön hallintaa, uudenlaisten palvelutuotteiden syntymistä sekä yhteisluontiin perustuvien ekosysteemien kehittämistä.

Pop-up

Projektin tila: päättynyt
Toteutus: 1/2015–4/2017 (päättynyt)

Pop up – Tietotyön tuottavuus Yhteiskehittää, testaa ja mittaa tietotyön tuottavuutta ja hyvinvointia parantavia työympäristöjä ja työtapoja.

Hankkeen nettisivut 

Pop up – tietotyön tuottavuus tutkimushankkeessa suunniteltiin ja testattiin työtapoja ja työympäristöjä tietotyön tuottavuuden ja hyvinvoinnin parantamiseksi sekä kehitettiin mittareita ja menetelmiä kokemuksen ja vaikutusten seuraamiseen. Tutkimushankkeessa tuottavuuden kehittämisen lähtökohdaksi otettiin ihminen ja työ, ei pelkät rakenteet. Hankkeessa kehitettiin tietotyötä organisaatioissa ja yhteisöissä luomalla myös yhteiskunnassa laajemmin hyödynnettävää kokeilevaa työotetta. Tavoitteena oli tehdä hallittavan kokoisia kokeiluja, joilla lähdettiin rikkomaan juurtuneita, vanhoja ajatusmalleja. Hanke toteutettiin 1.1.2015–30.4.2017 osana Tekesin Liideri – Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa ohjelmaa.

Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) ja Aalto-yliopiston tutkijoista koostuvaan monitieteiseen tutkimusryhmään kuului tietojohtamisen tutkimuskeskus Novi, arkkitehtuurin laitos sekä ihmiskeskeisen teknologian yksikkö TTY:stä sekä virtuaalisen ja mobiilin työn tutkimusyksikkö Aalto-yliopistosta. Hanke toteutettiin yliopistojen ja yritysten tiiviinä yhteistyönä. Yrityskumppaneina olivat Arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen, Suomen yliopistokiinteistöt, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea, Martela sekä Moodmetric.