Kuinka Moodmetric-mittaustuloksia tulkitaan

 

Moodmetric-älysormuksen ja -sovelluksen käytöstä on tehty mahdollisimman helppoa ja informatiivista. Sovelluksessa on kaksi päänäkymää, joiden avulla käyttäjä saa nopealla vilkaisulla käsityksen stressitasojensa vaihtelusta.

Moodmetric-älysormus mittaa sympaattisen hermoston nk. pakene tai taistele -reaktiota. Mittauksen avulla ei voida päätellä mikä käyttäjän kokema tunne on, tai onko virittyneisyys positiivista vai negatiivista. Korkea virittyneisyys voi olla muun muassa merkki vahvasta työn imusta.  Myös innostuksesta täytyy palautua!

Moodmetric-taso

Moodmetric-taso (MM level) kertoo käyttäjän stressitason reaaliaikaisesti. Tämä 0-100 numero on indeksi, jonka sormus laskee jokaiselle käyttäjälle erikseen tunnistamalla henkilön max ja min -tasot. Moodmetric-taso kertoo virittyneisyyden tason kyseisellä hetkellä, ja luku päivittyy jatkuvasti.

Voit seurata reaaliajassa, miten reagoit erilaisiin tilanteisiin, tapahtumiin tai vaikka ajatuksiin. Millaisia lukemia näytölle piirtyy, kun taistelet takkuavien tietojärjestelmien kanssa? Mitä luvuille tapahtuu, kun teet mindfulness-harjoituksen? Miten reagoit, kun yrität tehdä montaa asiaa samanaikaisesti kiireessä? Entä saako elimistösi kaivatun palautumishetken, jos pysähdyt hetkeksi vain ihailemaan maisemaa?

Moodmetric-mittauskäyrä

Ruudun puolivälissä on jatkuvasti liikkuva violetti käyrä, joka on ihon resistanssin muutoksen (engl. electrodermal activity, EDA) raakasignaali. Jokainen hyppy käyrällä on sympaattisen hermoston reaktio. Fysiologinen viive on noin 1.5 sekuntia, eli esimerkiksi säikähdys näkyy käyrällä pienellä viiveellä.

Moodmetric-mittauskäyrä on kiinnostava erityisesti käyttäjille, jotka haluavat seurata yksittäisiä reaktioita. Esimerkiksi käyttöliittymäsuunnittelija voi seurata asiakkaan reaktioita, kun testataan ohjelmiston käyttökokemusta.

Moodmetric-diagrammi

Voit seurata stressitasojen vaihtelua informatiivisen Moodmetric-diagrammin avulla. Sormukseen talletettu data ladataan ulos painamalla kalenterikuvaketta (kuva 1) näytön oikeassa yläkulmassa. Näytölle piirtyy 12 tunnin Moodmetric-diagrammi (kuva 2), joka kuvaa stressitasojen vaihtelun kellotaulun mukaisesti alkaen klo 6. Näyttöä pyyhkäisemällä näkyvät edellinen yö, edellinen päivä jne.

Korkeat ja matalat tasot erottuvat selkeästi ajan mukaan. Moodmetric-diagrammi auttaa hahmottamaan kuinka paljon kuormitusta on päivän aikana kertynyt ja kuinka paljon nukuttu yö on auttanut palauttamaan voimavaroja. Useamman viikon kestävä mittaus auttaa hahmottamaan millaiset asiat kuormittavat ja mitkä auttavat palautumaan. Käyttäjä oppii tunnistamaan omat yksilölliset kuormitustekijänsä sekä reagoimaan niihin itselle sopivalla tavalla. Moodmetric-diagrammi piirtyy Moodmetric-tason perusteella. Mitä korkeampi stressitaso, sitä tummempi ja lähempänä ulkoreunaa kuvio on.

Jos reaaliaikaista seurantaa ei tarvita, puhelinta ei tarvitse kantaa mukana. Sormus tallettaa tietoa jopa 270 tuntia. Mittausdata on hyvä kuitenkin ladata sormuksesta puhelimeen muutaman kerran päivässä, jotta varmistutaan että mittauskontakti on ollut hyvä ja tulokset saadaan talteen koko käyttöajalta.

Moodmetric-päiväkeskiarvo ja askelmittari

Moodmetric-keskiarvo (MM level average) lasketaan kuluneen päivän ja yön mitatuista lukemista. Lukeman avulla voi seurata trendejä pitkällä aikavälillä, kun käyttää sormusta säännöllisesti. On hyvä huomioida, että Moodmetric-päiväkeskiarvoa seurattaessa mittausjaksojen tulisi olla samanaikaisia. Koska merkittävin palautumisjakso tapahtuu tyypillisesti yöllä, Moodmetric-päiväkeskiarvo on matalampi kun sormusta pidetään myös öisin.

Sormuksen päivittäinen käyttöaika (Total time) kertoo, kuinka paljon sormusta on pidetty kunakin päivänä. Moodmetric-päiväkeskiarvoa seuratessa on hyvä, mikäli sormuksen käyttöaika on päivittäin suunnilleen sama.

Moodmetric-älysormuksessa on myös kiihtyvyysanturi, joten sitä voi käyttää askelmittarina (Steps). Kunkin päivän otetut askeleet näytetään tuhansina askelina (k).

Mitä pitää ottaa huomioon tuloksia tulkitessa

Mikään yksittäinen Moodmetric-lukema ei sinänsä ole hyvä tai huono. Tärkeää on tarkastella päivittäistä kokonaiskuormitusta sekä palautumisen määrää. Moodmetric-diagrammi kertoo yhdellä silmäyksellä paljon.  Stressi on kehon luonnollinen reaktio sopeutumista vaativaan tilanteeseen ja perusterveellä ihmisellä Moodmetric-tasot saattavat vaihdella 1 ja 100 välillä päivän aikana. Vaikka käyttäjän stressitaso saattaa hetkellisesti nousta 100:n, se ei välttämättä näy Moodmetric-diagrammissa violettina tai punaisena, jos palautuminen tapahtuu nopeasti. Jos diagrammi piirtyy pääosin punaisena ja violettina suurimman osan päivästä pitkiä ajanjaksoja peräkkäin, saattaa se olla merkki ylikuormittumisesta. Tällöin on hyvä ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.  

Stressitaso voi olla korkea myös työn ulkopuolella. Useat pienten lasten vanhemmat kokevat, että kuormitus on kotona suurempaa kuin töissä. Raskas liikunta voi nostaa sympaattisen hermoston aktivaatiotasoa paljonkin. Stressaava työ, vaatimukset kotona ja tavoitteellinen treenaaminen saattavat olla kuormittava yhdistelmä.

Yöuni on tärkeintä palautumisen kannalta. Raskaitakin päiviä jaksaa, jos yöuni on palauttavaa ja sitä on riittävästi. Moodmetric-sormus toimii palautumisen mittarina myös yöllä. Rauhattomat yöt erottuvat hyvin nukutuista selvästi.

Tarkastele Moodmetric-tuloksia elämäntilannettasi vasten. Pohdi elämääsi kokonaisuutena ja mieti vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Millainen työkuorma minulla on? Onko työstressi negatiivista, vai onko se pikemminkin innostusta? Onko kuormitus töissä sopiva, tuntuuko että jaksan hyvin näin?
  • Onko vapaa-aikani kuormittavaa? Miksi?
  • Kuinka nukun? Olenko virkeä aamuisin?
  • Onko elämässäni poikkeuksellisen kuormittavia ajanjaksoja? Olemmeko muuttamassa, onko työpaikka juuri vaihtunut? Onko joku läheiseni sairas ja apuni tarpeessa, valvottavatko lapseni öisin?

Jos mielessä on jatkuvasti isoja asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa, stressitasot ovat todennäköisesti korkeampia kuin muina aikoina. Palautumiselle on hyvä tällaisina jaksoina osoittaa enemmän aikaa, tai pyrkiä saamaan apua tilanteen ratkaisemiseksi.

Liikunta ennaltaehkäisee tehokkaasti stressiä. Raskas liikunta on kuitenkin harvoin ratkaisu kroonistuneeseen stressiin, joka ilmenee usein korkeina Moodmetric-tasoina päivän tapahtumien vaihteluista huolimatta. Metsässä kävely, pilates tai mindfulness saattavat sopia silloin paremmin.

Joskus on hyvä istua alas tekemättä yhtään mitään.

Autamme mielellämme mittaukseen ja tuloksiin liittyvissä kysymyksissä. Ota milloin tahansa yhteyttä: [email protected] !