Maaseutuyrittäjän stressi ja palautuminen

Olen seurannut maaseutuyrittäjän arkea samasta taloudesta käsin 8 vuotta.

Kun Mooodmetric sai kutsun DIDIVE-hankkeen työpajaan, pyysi kollegani minua listaamaan maaseutuyrittäjien stressin aiheita. Keskitymme paljon tietotyöläisen arkeen, ja kohdeyleisö tulisi nyt olemaan erilaista.

(DIDIVE-hanke – Maaseutuyritysten työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kehittäminen )

Stressinaiheita syntyi nopeasti blogillinen.

Muutama vuosikymmen sitten maanviljelijä pystyi elättämään perheensä jo kohtuullisella peltomäärällä. Urakoinnilla ja ahkeruudella tilakoko kasvoi ja konekanta parani.

Tänään maaseutuyrittäjän arkea leimaa taloudellinen epävarmuus, eikä pieni tai keskikokoinen tila elätä enää koko perhettä, usein ei edes yhtä aikuista. Ahkeruutta ei välttämättä palkita, sillä työmäärän ja työtulon välillä ei ole järkeenkäyvää suhdetta. Vääriä asioita tekemällä voivat tappiot jopa jatkuvasti lisääntyä.

Raha-asiat valvottavat

Maatila on yritys, jonka tulokseen vaikuttavat ja yrittäjälle stressiä aiheuttavat mm. isot investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin, pienenevät tulot, maataloustuet, tukien hakeminen ja maksatus, EU-valvonta ja siitä mahdollisesti seuraavat sanktiot. Ja tietenkin sää, joka viime vuosina ei ole viljelijöitä suosinut.

Kokonaisuuden hallinta ei ole helppoa, työtä on haalittava, mutta millaista ja kuinka paljon. Maan hinta on korkea, ja tuotto-odotukset lyhyellä tähtäimellä synkät. Kannattaako tuotantoeläinten pito, pitäisikö lehmiä ottaa lisää vai laittaa kaikki pois? Koneet eivät sairastu, mutta hajoavat. Kalliit remontit voivat syödä muut tuotot, erityisesti jos itsellä ei ole taitoa korjata kaikkea. 

Suuri osa yrittäjistä on palkkatöissä muualla, tai tekee urakointia tai tuntitöitä. Työn hajautuminen aiheuttaa ajanhallinnan kadottamista – ei ole enää hetkeä, jolloin ei olisi jotain puuhaa. 

Perhe ja parisuhde

Parisuhde on koetuksella, kun työ ei palkitse. Vaikka toinen painaa töitä kellon ympäri, ei laskuja saada välttämättä maksettua, saati hankittua mitään ekstraa. Erityisesti muualta muuttaneelle voi olla kova paikka huomata, että perheen yhteiset kokemukset saattavat jäädä satunnaiseen pysähtymiseen ABC:llä.

Lasten koulumatka maalla on usein pitkä, ja koulukyydissä kuluu iso osa päivästä. Kaverit ja harrastukset ovat kaukana, ja menemiset vaativat enemmän järjestelyä kuin kaupungin joukkoliikeenteen piirissä.

Perhe on voimavara ja parhaimmillaan pitää kaiken pystyssä, tuli vastaan mitä tahansa. Ristiriitoja on kuitenkin välillä kuten kaikilla muillakin, ja pienessä yhteisössä avun hakeminen voi olla vaikeaa ajoissa esimerkiksi parisuhteen ongelmiin. Jos toinen puolisoista sairastuu, on asioiden järjestäminen aina hankalaa niin maalla kuin kaupungissa.

MaaseutuyrittäjäT vastaan muut

Harmaita hiuksia aiheuttaa yleisellä tasolla maatalouspolitiikka ja kaupunkilaisten mielipiteet. Ulkopuolelta tukia arvostellaan, mutta kuitenkin halutaan halpaa suomalaista ruisleipää. Harvaan asuttuja alueita ei haluta tukea, mutta maan viljeltynä pitämisen tärkeyttä ei laajasti pohdita. Maanviljelijät tuntevat tekevänsä työtä Suomen hyväksi, jotta esimerkiksi kriisitilanteessa ruokaa saa omasta maasta, mutta kokevat että täytyy odottaa seuraavaa sotaa, jotta tätä arvostetaan.

Maaseutuyrittäjät ovat pärjäämisen mestareita. Tuttujen kesken apua vaihdetaan, mutta tärkeää on pyrkiä selviämään yksin. Naapurin auto käydään viipymättä vetämässä ojasta, mutta avioeron sattuessa on hankalampi tarjota tutulle isännälle apua.

Entä palautumisen keinot?

Työ on maaseudulla usein myös se harrastus ja tuo iloa ja tyydytystä. Kyntäminen voi olla parasta mitä tietää – tahti on rauhallinen, radio soi, kukaan ei häiritse. Näkee edistymisen ja työnsä jäljen. Ammatinvalinta tuntuu oikealta kauniina kesäpäivinä, mieli on hyvä kun säät suosivat ja koneet kestävät.

Koti ja perhe ovat monen maaseutuyrittäjän paras palautumisen lähde. Kiireaikaan ei harrastamaan tai kyläilemään ehdi, ja monelle riittävät työn kautta tulevat ihmissuhteet.

Koneiden remontointi voi olla rentouttavaa käsillä tekemistä, ja välillä ehtii hetken istua kuivurin ovella katselemassa pellolle. 

Liikunta ei välttämättä ole harrastus, mutta osa saa fyysistä treeniä sopivasti. Työ voi toisille olla liiankin raskasta, ja vaikka koneet vähentävät ruumiillista rasitusta jatkuvasti, nostelua ja kantamista riittää edelleen. Lihaskunto voi olla hyvä, mutta aerobinen kunto heikko, ja jo kävelyllä käyminen silloin tällöin voisi virkistää mieltä ja kehoa.

Maatalousyrittäjyys on koko elämä.  Työt ovat aina silmien alla, mikä voi stressata mutta tuo myös turvallisuuden tunnetta ja omistajuuden iloa.

Hyvät yöunet ovat kaikkien, myös maatalousyrittäjän paras palautumisen lähde. Vaikka aamut ovat aikaisia ja joskus on yölläkin eläinten tai kuivurin takia noustava, nukkuu moni yrittäjä onneksi sikeästi.

Opinnäytetyö: Työhyvinvoinnin tukeminen luontoympäristössä

Tiina Aitto-ojan ja Ella Ikosen opinnäytetyön tavoitteena on edistää työhyvinvointia ja lisätä ihmisten tietoutta luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Opinnäytetyö sai pohjan LUOTUO-hankkeesta, joka oli ensimmäisten joukossa tuomassa tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista ja näiden mittaamisesta matkailupalveluihin. (LUOTUO-luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen 2015.)

Tiina Aitto-ojan ja Ella Ikosen opinnäytetyön teoriaosuus käy läpi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin osa-alueet sekä haasteet.

Luonnon vaikutusta työhyvinvointiin sekä hyvinvoinnin mittaamista teknologian avulla käytiin läpi sekä aiempien tutkimusten kautta että itse käytännön osuudessa. Tiina Aitto-oja ja Ella Ikonen suunnittelivat luontoympäristöön liikunta- ja rentoutusradan, jota myös testattiin ja osallistujien stressitasoja mitattiin Moodmetric-älysormuksella.

Opinnäytetyötä voi hyödyntää työhyvinvointia tukevassa toiminnassa, ja siitä voivat hyötyä sekä yksilöt että yritykset.

-Jatkotutkimusaiheeksi opinnäytetyöstämme nousi Moodmetric-sormuksen käyttö työhyvinvoinnin mittarina. Tutkia voi mm. sitä, miten luonnossa oleskelun palauttava vaikutus näkyy pidemmässä mittauksessa.

 

Lue Tiina Aitto-ojan ja Ella Ikosen opinnäytetyö kokonaisuudessaan Theseuksesta.

 

Työn imun kanssa saa olla tarkkana – Goforella Moodmetric-älysormukset ylikuormittumisen varhaisen tunnistamisen työkaluna

Gofore on vuonna 2002 toimintansa aloittanut kansainvälisesti toimiva digitalisaation asiantuntijayritys ja Suomen paras työpaikka. Goforelle on kunnia-asia varmistaa, että intohimoiset ja motivoituneet työntekijät viihtyvät ja nauttivat työstään. Panostuksesta henkilöstöön kertovat mm. hienot sijoitukset Great Place to Work -kilpailussa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Goforella päätettiin tarjota Moodmetricin palveluita henkilöstölle syksyllä 2016, sillä henkilöstön stressinhallintaosaaminen nähdään tärkeänä osana tietotyön tuottavuutta ja hyvinvointia.

Kiinnostuneet saivat tutustua Moodmetric-älysormuksiin ensin vuokrauspalvelun kautta, johon sisällytettiin Moodmetricin hyvinvointiluento aiheesta ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’, sekä perehdytys sormuksen käyttöön. Vuokrajakson päätyttyä Gofore lunasti osan sormuksista, ja ne ovat sen jälkeen olleet henkilöstön vapaassa käytössä.

Heini Ala-Vannesluoma (kuva Aki Rask)

Työn imu voi uuvuttaa huomaamatta

Henkilöstön stressinhallintaosaaminen nousee kriittiseen asemaan erityisesti asiantuntijayrityksissä, joissa työn imu on korkea. Työlleen omistautuvat ja korkeasti motivoituneet ovat usein suurimmassa vaarassa uupua. Ei ymmärretä, että intensiivinen työskentely ja positiivinen draivi on korkea virittyneisyyden tila, josta täytyy myös palautua. Työstään innostuneen voi olla vaikea käsittää, miksi voimat loppuvat.

– Työelämä on nykyään hektisempää ja ihmiset sinnittelevät tosi pitkään. Kuormittumisesta ei uskalleta puhua ennen kuin tilanteet menee vakavaksi ja joudutaan turvautumaan sairauslomiin. Kuormittuminen saatetaan kokea myös ammatillisena epäonnistumisena, josta ei haluta kertoa ulkopuolisille, Goforen Heini Ala-Vannesluoma kertoo. Heini työskentelee Goforella Lead Coachina, jonka vastuualueena on henkilöstön osaamisen kehittäminen.

On kohtalaisen helppoa tunnistaa fyysisen ponnistelun aiheuttama palautumisen tarve, mutta hankalampaa on huomata emotionaalisen ja kognitiivisen stressin vaikutus – ylipäänsä ymmärtää se, että paikallaan istumalla ja ruutua tuijottamalla voi saada itsensä ylikierroksille. -Firmoissa ei vielä oikein ymmärretä, mistä tietotyöntekijän kuormitus syntyy. Operoidaan pitkälti teollisuuden ajan opeilla ja luulen, että kestää vielä pitkään ennen kuin ymmärretään kunnolla miten yksilöllisesti tuetaan jokaista työntekijää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, Heini pohtii.

Moodmetricin hyvinvointiluento ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’ oli Heinin mukaan kompakti tietopaketti, joka innosti goforelaisia ja herätti hyvää keskustelua myös jälkeenpäin. Luennolla käsiteltiin kuormitusta erityisesti tietotyön näkökulmasta ja esiteltiin keinoja yksilölliseen stressinhallintaan Moodmetric-älysormusta hyödyntäen. Vuorovaikutteisella luennolla rikottiin muun muassa uskomuksia siitä, että työn määrä ei ole sama kuin työn kuormittavuus tai että vain laiskat ja heikot uupuvat. Aihe oli niin kiinnostava, että keskustelut jatkuivat vilkkaana vielä virallisen osuuden jälkeen.

Matalan kynnyksen työkalu stressinhallintaan

Arvioiden mukaan reilusti yli puolet lääkärikäynneistä liittyy tavalla tai toisella kroonistuneen stressin aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi tiedetään, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa. Tarve ennaltaehkäisevälle stressinhallinnalle on ilmeinen.

– Meille on tärkeää sekä inhimillisesti että taloudellisesti, että henkilöstön ylikuormittumiseen päästään kiinni ennen kuin työkyky heikkenee. Haasteena on kuitenkin se, että Goforen kaltaisessa matalan hierarkian organisaatiossa esimiesten rooli on toisenlainen, jolloin perinteinen esimies-alais -ohjaussuhde ei toteudu. Työntekijällä on vastuu ja vapaus johtaa itse itseään. Tällöin on vaarana se, että työntekijä jää yksin ongelmansa kanssa, Heini selventää.

Toisinaan avun hakemisen esteenä ovat varsin inhimilliset tekijät. Intensiivinen työ ja tiukat aikataulut priorisoidaan helposti ja apua haetaan vasta sitten, kun työntekijä ei enää suoriudu työstään. Ajan varaaminen työterveyslääkärille saattaa olla myös ison kynnyksen takana, kun ei oikein tiedä onko oikeutettu hoitoon – helpompaa olisi mennä näyttämään murtunutta jalkaa.

Moodmetric-älysormuksen voi ottaa käyttöön ilman leimautumisen pelkoa ja jos omat epäilyt ylikuormittumisesta vahvistuvat, mittauksen tuottama objektiivinen data voi toimia hyvänä sysäyksenä lähteä korjaamaan tilannetta joko itsenäisesti tai organisaation tuella.

Moodmetric-älysormukset ovat myös vaivaton työkalu työnantajan näkökulmasta. Goforella on intrassa lista, josta työntekijät voivat vuorotellen käydä lainaamassa sormusta muutaman viikon mittausjaksoille. Heinin mukaan Moodmetric-sormuksen käyttöönotto on helppoa eikä sormusten kierrättäminen vaadi ylimääräistä managerointia.

Entä miehet, suostuvatko he pitämään sormusta?

Aiemmin kuormitukseen liittyvät pohdinnat ovat esiintyneet enemmän naisten puheissa, mutta nyt on selvästi huomattavissa se, kuinka miehet ovat kiinnostuneet ymmärtämään kuormitusta kokonaisvaltaisesti ja sen merkitystä hyvinvoinnille.

– Olen ollut positiivisen hämmentynyt siitä, kuinka hyvin miehet ovat lähteneet tähän mukaan. Epäilijöitä olen rohkaissut ajattelemaan sormusta mittarina, ei asusteena, Heini kertoo. – Toisaalta olemmehan me tällainen insinööriorganisaatio ja kaikenlainen mittaaminen kiinnostaa kyllä miehiä, Heini naurahtaa.

 

Haluatko kuulla lisää Moodmetricin stressinhallinnanpalveluista yrityksille? Pyydä yhteydenottoa tai vieraile verkkokaupassamme!

Yhteydenottopyyntö

 

Moodmetric-verkkokauppa

 

Moodmetric-mittaus on saatavilla yrityksille Suomessa. Älysormuksia voivat ostaa ja vuokrata myös yksityishenkilöt. Kysy yrityspalveluistamme lisää: [email protected]

 

Pitäisikö vaihtaa maisemaa

 

– Työympäristöni on niin huono, etten pysty keskittymään, en saa mitään aikaan.
– Kuinka huono se on, asteikolla yhdestä kymmeneen?
– Yhdeksän.
– Käydään asiaa sitten paremmin läpi, kun on kymmenen, tai joku muukin ottaa asian esille.

Tuttua? Työilmapiiriä, työympäristöä ja näiden vaikutusta työn tekemiseen, motivaatioon ja työhyvinvointiin on vaikea mitata tai todentaa. Paljonko on paljon, ja kuinka huonosti asioiden on oltava, että muutosta tulee. Vaikka työpahoinvointi etenisi sairaudeksi, lääkärillä on sairasloman, lääkkeiden ja terapian lisäksi hyvin vähän keinoja puuttua tilanteeseen siellä, missä työtä tehdään.

Esimies ja yrityksen johto voivat tehdä paljonkin. On työilmapiiriselvityksiä, hyvinvointikyselyjä sekä eri ryhmien kokoontumisia, missä ehdotuksia työn esteiden poistamiseksi pohditaan. Toimenpiteiden lista on rajaton, ja ulottuu yksittäisistä viherseinistä koko kiinteistön ja työn tekemisen remonttiin konkreettisesti ja kuvaannollisesti.

Mutta miten mitata, miten henkilö milloinkin voi?

Psyykkisen ja kognitiivisen kuormituksen mittareina käytetään lähes yksinomaan kyselyjä. Kysely, haastattelu tai vaikkapa yhden neljästä värikkäästä napista painaminen keskittyy vain yhteen ajankohtaan. Toki kyselyn toistaminen riittävän usein parantaa tarkkuutta, mutta subjektiivinen arvio on aina ongelmallinen. Usein annetaan värittynyt lausunto, positiivisempi kuin pitäisi, jos henkilö on hyvällä tuulella tai ei muuten halua olla hankala. Negatiiviseksi kääntyneen kommentin syynä voi olla vaikkapa kollegan uusi auto, eikä väitetty neuvottelutilan uusittu tekniikka.

Fysiologiset mittarit kertovat psyykkisestä kuormituksesta, stressistä ja mielialoista, mutta eri mittareiden sopivuus tietotyöläisen arjen mittaamiseen vaihtelee. Aivojen toiminnan mittaaminen vaatisi laboratorioympäristöä, joka ei enää kerro todellisesta arjesta. Sydämen toiminnan mittaaminen eri tavoin kertoo parhaiten fyysisestä kuormituksesta, hyvillä algoritmeilla voidaan ymmärtää myös palautumista. Aktiivisuusrannekkeilla ei saa kuvaa henkisestä rasituksesta.

Moodmetric-älysormus sopii nimenomaan emotionaalisen ja kognitiivisen kuormituksen mittaamiseen. Sen lähtökohta on psykologian tutkimuksessa jo sata vuotta käytetty ihon sähkönjohtavuuden mittaus, joka on tuotu sormuksessa kannettavaan muotoon. Mittaustulos näkyy reaaliaikaisesti älypuhelimen näytöllä, jolloin omia reaktioita voi seurata eri tilanteissa. Tietotyöntekijän arkeen kuuluu palavereja, tekstin tuottamista, takkuavia tietojärjestelmiä, ideointia, ongelmanratkaisua yksin ja yhdessä, sekä yllättäviä haasteita, jotka vaativat nopeaa reagointia. Moodmetric-mittaus antaa henkilön virittyneisyydelle lukeman 0–100, joka on vertailukelpoinen eri käyttäjien kesken. Mittaustulokset kertovat, mikä elämässä kuormittaa. Korkeat lukemat viestivät stressistä tai innostuksesta, matalat rauhallisesta mielestä.

Mittausdata myös tallentuu, ja työpaikkalääkärille tai yritysvalmentajalle voi näyttää lukemat työpäivän ajalta ja työn ulkopuolelta. Jatkossa voi osoittaa vaikkapa, että avokonttorissa aistiyliherkän Moodmetric-lukema on jatkuvasti 100, mikä tarkoittaa äärimmäistä kuormitusta ja pitkään jatkuessaan voi sairastuttaa. Ennakoiva työterveyshuolto ja/tai työhyvinvoinnista huolta pitävä esimies osaa tällöin järjestää työn tekemiselle vaihtoehtoisen tilan.

Työympäristöstä voidaan tehdä paremmin käyttäjiä palveleva vain, jos tiedetään miten käyttäjä tilassa todella voi. Subjektiivisten oman voinnin arvioiden lisäksi otetaan objektiivisia mittareita. Henkilölle annetaan riittävästi valtaa vaikuttaa oman työnsä tekemiseen, sopivaa tilaa ei pidä joutua anelemaan. Muutokset, esimerkiksi omista huoneista monitilatoimistoon tulee hoitaa huolella ja pitää oletuksena, että siirtymäajan jälkeenkään uudenlainen työn tekemisen tapa ei sovi kaikille.

Moodmetric on mukana useissa hankkeissa paremman tietotyön tekemisen puolesta. Reaaliaikainen mittausdata kertoo ilman kaavakkeita, missä mieli lepää.