Työn imun kanssa saa olla tarkkana – Goforella Moodmetric-älysormukset ylikuormittumisen varhaisen tunnistamisen työkaluna

Gofore on vuonna 2002 toimintansa aloittanut kansainvälisesti toimiva digitalisaation asiantuntijayritys ja Suomen paras työpaikka. Goforelle on kunnia-asia varmistaa, että intohimoiset ja motivoituneet työntekijät viihtyvät ja nauttivat työstään. Panostuksesta henkilöstöön kertovat mm. hienot sijoitukset Great Place to Work -kilpailussa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Goforella päätettiin tarjota Moodmetricin palveluita henkilöstölle syksyllä 2016, sillä henkilöstön stressinhallintaosaaminen nähdään tärkeänä osana tietotyön tuottavuutta ja hyvinvointia.

Kiinnostuneet saivat tutustua Moodmetric-älysormuksiin ensin vuokrauspalvelun kautta, johon sisällytettiin Moodmetricin hyvinvointiluento aiheesta ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’, sekä perehdytys sormuksen käyttöön. Vuokrajakson päätyttyä Gofore lunasti osan sormuksista, ja ne ovat sen jälkeen olleet henkilöstön vapaassa käytössä.

Heini Ala-Vannesluoma (kuva Aki Rask)

Työn imu voi uuvuttaa huomaamatta

Henkilöstön stressinhallintaosaaminen nousee kriittiseen asemaan erityisesti asiantuntijayrityksissä, joissa työn imu on korkea. Työlleen omistautuvat ja korkeasti motivoituneet ovat usein suurimmassa vaarassa uupua. Ei ymmärretä, että intensiivinen työskentely ja positiivinen draivi on korkea virittyneisyyden tila, josta täytyy myös palautua. Työstään innostuneen voi olla vaikea käsittää, miksi voimat loppuvat.

– Työelämä on nykyään hektisempää ja ihmiset sinnittelevät tosi pitkään. Kuormittumisesta ei uskalleta puhua ennen kuin tilanteet menee vakavaksi ja joudutaan turvautumaan sairauslomiin. Kuormittuminen saatetaan kokea myös ammatillisena epäonnistumisena, josta ei haluta kertoa ulkopuolisille, Goforen Heini Ala-Vannesluoma kertoo. Heini työskentelee Goforella Lead Coachina, jonka vastuualueena on henkilöstön osaamisen kehittäminen.

On kohtalaisen helppoa tunnistaa fyysisen ponnistelun aiheuttama palautumisen tarve, mutta hankalampaa on huomata emotionaalisen ja kognitiivisen stressin vaikutus – ylipäänsä ymmärtää se, että paikallaan istumalla ja ruutua tuijottamalla voi saada itsensä ylikierroksille. -Firmoissa ei vielä oikein ymmärretä, mistä tietotyöntekijän kuormitus syntyy. Operoidaan pitkälti teollisuuden ajan opeilla ja luulen, että kestää vielä pitkään ennen kuin ymmärretään kunnolla miten yksilöllisesti tuetaan jokaista työntekijää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, Heini pohtii.

Moodmetricin hyvinvointiluento ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’ oli Heinin mukaan kompakti tietopaketti, joka innosti goforelaisia ja herätti hyvää keskustelua myös jälkeenpäin. Luennolla käsiteltiin kuormitusta erityisesti tietotyön näkökulmasta ja esiteltiin keinoja yksilölliseen stressinhallintaan Moodmetric-älysormusta hyödyntäen. Vuorovaikutteisella luennolla rikottiin muun muassa uskomuksia siitä, että työn määrä ei ole sama kuin työn kuormittavuus tai että vain laiskat ja heikot uupuvat. Aihe oli niin kiinnostava, että keskustelut jatkuivat vilkkaana vielä virallisen osuuden jälkeen.

Matalan kynnyksen työkalu stressinhallintaan

Arvioiden mukaan reilusti yli puolet lääkärikäynneistä liittyy tavalla tai toisella kroonistuneen stressin aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi tiedetään, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa. Tarve ennaltaehkäisevälle stressinhallinnalle on ilmeinen.

– Meille on tärkeää sekä inhimillisesti että taloudellisesti, että henkilöstön ylikuormittumiseen päästään kiinni ennen kuin työkyky heikkenee. Haasteena on kuitenkin se, että Goforen kaltaisessa matalan hierarkian organisaatiossa esimiesten rooli on toisenlainen, jolloin perinteinen esimies-alais -ohjaussuhde ei toteudu. Työntekijällä on vastuu ja vapaus johtaa itse itseään. Tällöin on vaarana se, että työntekijä jää yksin ongelmansa kanssa, Heini selventää.

Toisinaan avun hakemisen esteenä ovat varsin inhimilliset tekijät. Intensiivinen työ ja tiukat aikataulut priorisoidaan helposti ja apua haetaan vasta sitten, kun työntekijä ei enää suoriudu työstään. Ajan varaaminen työterveyslääkärille saattaa olla myös ison kynnyksen takana, kun ei oikein tiedä onko oikeutettu hoitoon – helpompaa olisi mennä näyttämään murtunutta jalkaa.

Moodmetric-älysormuksen voi ottaa käyttöön ilman leimautumisen pelkoa ja jos omat epäilyt ylikuormittumisesta vahvistuvat, mittauksen tuottama objektiivinen data voi toimia hyvänä sysäyksenä lähteä korjaamaan tilannetta joko itsenäisesti tai organisaation tuella.

Moodmetric-älysormukset ovat myös vaivaton työkalu työnantajan näkökulmasta. Goforella on intrassa lista, josta työntekijät voivat vuorotellen käydä lainaamassa sormusta muutaman viikon mittausjaksoille. Heinin mukaan Moodmetric-sormuksen käyttöönotto on helppoa eikä sormusten kierrättäminen vaadi ylimääräistä managerointia.

Entä miehet, suostuvatko he pitämään sormusta?

Aiemmin kuormitukseen liittyvät pohdinnat ovat esiintyneet enemmän naisten puheissa, mutta nyt on selvästi huomattavissa se, kuinka miehet ovat kiinnostuneet ymmärtämään kuormitusta kokonaisvaltaisesti ja sen merkitystä hyvinvoinnille.

– Olen ollut positiivisen hämmentynyt siitä, kuinka hyvin miehet ovat lähteneet tähän mukaan. Epäilijöitä olen rohkaissut ajattelemaan sormusta mittarina, ei asusteena, Heini kertoo. – Toisaalta olemmehan me tällainen insinööriorganisaatio ja kaikenlainen mittaaminen kiinnostaa kyllä miehiä, Heini naurahtaa.

 

Haluatko kuulla lisää Moodmetricin stressinhallinnanpalveluista yrityksille? Pyydä yhteydenottoa tai vieraile verkkokaupassamme!

Yhteydenottopyyntö

 

Tästä Moodmetric-verkkokauppaan

 

Moodmetric-mittaus on saatavilla yrityksille Suomessa. Älysormuksia voivat ostaa ja vuokrata myös yksityishenkilöt. Kysy yrityspalveluistamme lisää: [email protected]

 

Pitäisikö vaihtaa maisemaa

 

– Työympäristöni on niin huono, etten pysty keskittymään, en saa mitään aikaan.
– Kuinka huono se on, asteikolla yhdestä kymmeneen?
– Yhdeksän.
– Käydään asiaa sitten paremmin läpi, kun on kymmenen, tai joku muukin ottaa asian esille.

Tuttua? Työilmapiiriä, työympäristöä ja näiden vaikutusta työn tekemiseen, motivaatioon ja työhyvinvointiin on vaikea mitata tai todentaa. Paljonko on paljon, ja kuinka huonosti asioiden on oltava, että muutosta tulee. Vaikka työpahoinvointi etenisi sairaudeksi, lääkärillä on sairasloman, lääkkeiden ja terapian lisäksi hyvin vähän keinoja puuttua tilanteeseen siellä, missä työtä tehdään.

Esimies ja yrityksen johto voivat tehdä paljonkin. On työilmapiiriselvityksiä, hyvinvointikyselyjä sekä eri ryhmien kokoontumisia, missä ehdotuksia työn esteiden poistamiseksi pohditaan. Toimenpiteiden lista on rajaton, ja ulottuu yksittäisistä viherseinistä koko kiinteistön ja työn tekemisen remonttiin konkreettisesti ja kuvaannollisesti.

Mutta miten mitata, miten henkilö milloinkin voi?

Psyykkisen ja kognitiivisen kuormituksen mittareina käytetään lähes yksinomaan kyselyjä. Kysely, haastattelu tai vaikkapa yhden neljästä värikkäästä napista painaminen keskittyy vain yhteen ajankohtaan. Toki kyselyn toistaminen riittävän usein parantaa tarkkuutta, mutta subjektiivinen arvio on aina ongelmallinen. Usein annetaan värittynyt lausunto, positiivisempi kuin pitäisi, jos henkilö on hyvällä tuulella tai ei muuten halua olla hankala. Negatiiviseksi kääntyneen kommentin syynä voi olla vaikkapa kollegan uusi auto, eikä väitetty neuvottelutilan uusittu tekniikka.

Fysiologiset mittarit kertovat psyykkisestä kuormituksesta, stressistä ja mielialoista, mutta eri mittareiden sopivuus tietotyöläisen arjen mittaamiseen vaihtelee. Aivojen toiminnan mittaaminen vaatisi laboratorioympäristöä, joka ei enää kerro todellisesta arjesta. Sydämen toiminnan mittaaminen eri tavoin kertoo parhaiten fyysisestä kuormituksesta, hyvillä algoritmeilla voidaan ymmärtää myös palautumista. Aktiivisuusrannekkeilla ei saa kuvaa henkisestä rasituksesta.

Moodmetric-älysormus sopii nimenomaan emotionaalisen ja kognitiivisen kuormituksen mittaamiseen. Sen lähtökohta on psykologian tutkimuksessa jo sata vuotta käytetty ihon sähkönjohtavuuden mittaus, joka on tuotu sormuksessa kannettavaan muotoon. Mittaustulos näkyy reaaliaikaisesti älypuhelimen näytöllä, jolloin omia reaktioita voi seurata eri tilanteissa. Tietotyöntekijän arkeen kuuluu palavereja, tekstin tuottamista, takkuavia tietojärjestelmiä, ideointia, ongelmanratkaisua yksin ja yhdessä, sekä yllättäviä haasteita, jotka vaativat nopeaa reagointia. Moodmetric-mittaus antaa henkilön virittyneisyydelle lukeman 0–100, joka on vertailukelpoinen eri käyttäjien kesken. Mittaustulokset kertovat, mikä elämässä kuormittaa. Korkeat lukemat viestivät stressistä tai innostuksesta, matalat rauhallisesta mielestä.

Mittausdata myös tallentuu, ja työpaikkalääkärille tai yritysvalmentajalle voi näyttää lukemat työpäivän ajalta ja työn ulkopuolelta. Jatkossa voi osoittaa vaikkapa, että avokonttorissa aistiyliherkän Moodmetric-lukema on jatkuvasti 100, mikä tarkoittaa äärimmäistä kuormitusta ja pitkään jatkuessaan voi sairastuttaa. Ennakoiva työterveyshuolto ja/tai työhyvinvoinnista huolta pitävä esimies osaa tällöin järjestää työn tekemiselle vaihtoehtoisen tilan.

Työympäristöstä voidaan tehdä paremmin käyttäjiä palveleva vain, jos tiedetään miten käyttäjä tilassa todella voi. Subjektiivisten oman voinnin arvioiden lisäksi otetaan objektiivisia mittareita. Henkilölle annetaan riittävästi valtaa vaikuttaa oman työnsä tekemiseen, sopivaa tilaa ei pidä joutua anelemaan. Muutokset, esimerkiksi omista huoneista monitilatoimistoon tulee hoitaa huolella ja pitää oletuksena, että siirtymäajan jälkeenkään uudenlainen työn tekemisen tapa ei sovi kaikille.

Moodmetric on mukana useissa hankkeissa paremman tietotyön tekemisen puolesta. Reaaliaikainen mittausdata kertoo ilman kaavakkeita, missä mieli lepää.