Kasvuyrityksen on pidettävä jokainen työntekijä terveenä ja hyvinvoivana

Helmee haluaa juurruttaa stressinhallintaosaamisen osaksi organisaatiokulttuuria heti yrityksen alkutaipaleella ja ennaltaehkäistä sairauslomia.

Helmee Imaging Oy on tamperelainen yritys, joka on kasvanut lyhyessä ajassa kuudesta kahdentoista ammattilaisen yritykseksi. Helmee myy ja kehittää konenäköä ja robotiikkaa autoteollisuuden komponenttivalmistajille. Helmeen erikoisalaa ovat kiiltäväpintaisten kappaleiden automaattinen laaduntarkistus. Esimerkkeinä mm. kromatut oven kahvat, maalatut kojelaudan osat, tai vaikka iskunvaimentimen männänvarret. Seuraavan kolmen vuoden aikana Helmeen tavoite on kaksinkertaistaa liikevaihto joka vuosi. Tähän tavoitteeseen tarvitaan monia hyviä ihmisiä ja raikasta asennetta itsensä johtamiseen.

Helmeellä toteutettiin kahden viikon Moodmetric-mittaus syyskuussa 2018 toimitusjohtaja Matti Saarisen toiveesta. -Tärkein syy sille, että lähdettiin tähän mukaan on se, että meillä on pieni porukka, mutta kova kasvuvauhti. Päivittäin joudumme tekemään valintoja sen suhteen, mitä emme tee. Töitä olisi enemmän kuin pystymme niitä vastaanottamaan. Meidän on pidettävä jokainen työntekijä työkykyisenä joka päivä – ei ole yksinkertaisesti varaa ylimääräisiin sairauslomiin. Jos joku lähtee tai jättää työt kesken, se on pienelle yritykselle katastrofi Matti sanoo.

Matti Saarinen on aiemmissa työpaikoissaan nähnyt paljon, mitä ylikuormitus ja huonot stressinhallintataidot voivat saada aikaan, ja haluaa nyt ennaltaehkäistä sitä Helmeellä. Alkoholi, avioero, työpaikan vaihtaminen, ilmapiirin myrkyttäminen ja jopa muutamaksi viikoksi katoaminen ovat hänen mielestään tyypillisiä stressinhallintakeinoja erityisesti miesvaltaisessa työyhteisössä, kun työntekijällä ei ole riittävästi omaa osaamista ja työyhteisön tukea.

– Tämä aihepiiri saa paljon palstatilaa mediassa, mutta siitä ei ole hyötyä, jos ei tunne itseä. Moodmetric-mittauksen avulla me ollaan jokainen saatu lisää itsetuntemusta. Data on tuonut monelle aika yllättäviäkin oivalluksia omasta kuormituksesta ja kuinka siihen voi itse vaikuttaa. Kehon stressireaktiot eivät aina ole samoja, mitä itse tilanteesta kuvittelemme. 

– Mittauksen avulla ymmärrämme myös työyhteisönä paremmin, kuinka yksilöllistä stressinhallinta on. Vain tuntemalla itsensä ja oman tapansa reagoida, voi oppia löytämään itselle parhaimmat työskentelytavat ja hallitsemaan stressiä paremmin. Työyhteisön tehtävänä on tarjota tukea ja työkaluja siihen, Matti jatkaa. – Stressinhallinnassa pelkkä tieto ei kuitenkaan usein riitä. Siksi otimme tähän kehitystyöhön mukaan mentaalivalmentaja Pertti Ratilaisen.

Tietoa on, mutta se ei siirry arjen valintoihin

Pertti Ratilainen on toiminut mentaalivalmentajana ryhmille ja yksilöille reilut 11 vuotta. Hän näkee jatkuvasti työssään, kuinka tiedon rooli elämäntapamuutoksissa on ristiriitainen. Valmennettavat tietävät kyllä, että hyvinvoinnin kolme tärkeintä elementtiä ovat uni ja palautuminen, ravinto sekä liikunta, mutta tieto ei siirry käytännön tasolle. – Oli kysymyksessä mikä tahansa aikuisten ryhmä, jonka kanssa olen työskennellyt, törmään aina samaan ristiriitaan tiedon ja arjen käytäntöjen välillä. Kun kysyn heiltä, tietävätkö he kuinka paljon ihmisen tulisi nukkua palautuakseen ja voidakseen hyvin, yleensä kaikki paikalla olijat nyökkäävät. Esittäessäni seuraavan kysymyksen, kuinka moni nukkuu säännöllisesti noin 8 tuntia vuorokaudessa, vastaukseksi saan pälyileviä katseita. Takarivissä pari ihmistä katsoo epäilevästi toisiaan ja melkein nostaa käden ylös. Sama ristiriita toistuu kahden muun osa-alueen kanssa, Pertti sanoo.

Pertti Ratilainen ”syö myös itse omia lääkkeitään”. Tässä meneillään hengitysharjoitus Moodmetric-älysormuksella mitattuna.

Pertti on käyttänyt paljon aikaa elämäntapamuutosten ymmärtämiseen. Tutkimusten mukaan muutoksen läpiviemiseen tarvitaan aikaa 3-9 kuukautta.  – Kärsimättömyys on yksi merkittävä syy, miksi niin moni vankka lupaus paremmasta itsensä huolehtimisesta romahtaa – ei jakseta odottaa tuloksia. Tuloksia pitäisi nähdä heti, mieluummin huomenna ja viimeistään tämän viikon aikana, Pertti sanoo.

Toinen merkittävä syy on pakon puuttuminen. – On surullista nähdä nyt 56-vuotiaana, mihin jatkuva itsensä laiminlyönti voi johtaa. Viimeisen viiden vuoden aikana olen kohdannut kaveripiirissäni useita syöpätapauksia. Osa niistä on päätynyt hautajaisiin, osa on saanut jatkoajan elämäänsä. Tämä on se toinen syy, miksi ihmiset muuttavat elämäntapojaan – kun on pakko. Toinen vaihtoehto muutokselle on, että ihminen löytää todella tärkeän syyn, miksi haluaisi esimerkiksi panostaa unen laatuun ja määrään. Minun tehtäväni on auttaa valmennettaviani löytämään se syy, joka kannattelee heidät elämäntapamuutoshankkeissa maaliin saakka ja tukea heidän matkaansa siinä.

Reaaliaikainen data motivoi elämäntapamuutoksissa

Terveellisten elämäntapamuutosten näkyvät vaikutukset ilmenevät usein esimerkiksi mielialan kohentumisena, energisyytenä ja onnellisuuden tunteen lisääntymisenä.

– Jos valmennettavan lähtötilanne on se, että stressi on päässyt kroonistumaan toden teolla, voi mennä useita kuukausia, että autonominen hermosto saadaan taas tasapainoon ja vireystilat kohdilleen. Tällöin on hyvä, jos valmennettava voi seurata omien valintojensa vaikutusta fysiologiaansa Moodmetric-älysormuksen avulla. Reaaliaikainen ja tarkka palaute motivoi löytämään juuri itselle sopivat keinot ja jatkamaan kohti tasapainon saavuttamista. Moodmetric-datasta näkee hyvin milloin suunta on oikea, vaikka mieliala tai koettu vireystaso eivät ole vielä valmennettavan tietoisella tasolla muuttuneet, Pertti kertoo.

Pertti Ratilainen tekee yhteistyötä Helmeen kanssa ja työntekijät voivat halutessaan varata Pertiltä henkilökohtaista valmennusta.

 

Kysy lisää Moodmetricin palveluista yrityksille: [email protected] / 044 309 6997

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta!

 

Huom! Kaikista 15.11.2018 mennessä tilatuista Moodmetric-mittauksista 10 % alennus. 

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle

Stressinhallinnassa lähtötaso ja tavoitteet ovat yhtä tärkeitä kuin fyysisen kunnon ylläpidossa. Työnantaja toivoo, että jokainen työntekijä on terve ja hyvinvoiva koko työuransa ajan, ja useimmat yritykset edistävät näitä tavoitteita systemaattisesti. Yksilön kannalta tilanteita on yhtä monta kuin henkilöitäkin.

Fyysisen kunnon tavoitteena voi olla vähentää sohvalla löhöilyä, toisessa päässä on vaikkapa maratonjuoksu tiettyyn aikaan tai crossfitin suomenmestaruus. Henkisellä puolella liian monen tavoite on vain jaksaa seuraavaan päivään.

“Näin hallitset stressiä paremmin” tai “5 tapaa stressittömämpään elämään” ovat otsikkoina kiinnostavia ja herättävät pohtimaan omaa jaksamista. Usein nämä vinkit jättävät huomiotta henkilön kokonaiselämäntilanteen, onko henkilön kokema stressi pääosin positiivista vai negatiivista, ja miten ylipäänsä stressiin suhtautuu.

Moodmetric-älysormus on markkinoiden ainoa mittari, joka näyttää kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen reaaliaikaisesti ja mahdollistaa mittauksen myös pitkällä ajanjaksolla.

Moodmetric-mittausdata pitkiltä ajanjaksoilta on lisännyt ymmärrystä stressistä

Moodmetric-datan analysointi neljän vuoden ajalta on tuonut meille merkittävästi uutta ymmärrystä henkisestä kuormituksesta useita viikkoja tai kuukausia kestäviltä seurantajaksoilta. Merkittävimmät löydökset puoltavat henkilön lähtötilanteen parempaa ymmärrystä stressinhallinnassa.

1. Henkilöiden tapa vireytyä on erilainen

Moodmetric-mittauksen perusteella ihmiset voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen ryhmään

  • Voimakkaasti ja helposti vireytyvät, eli jotka reagoivat suurella intensiteetillä emotionaalisiin ja kognitiivisiin ärsykkeisiin.
  • Lakonisemmin reagoivilla stressitasot poikkeavat keskiarvosta vähemmän kuin yllä. Vireystaso voi kummassakin ryhmässä nousta hyvinkin nopeasti, mutta jälkimmäisessä ryhmässä palautuminen normaalitasolle on myös nopeaa.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien on yleensä kiinnitettävä palautumiseen enemmän huomiota joka päivä. Yöuni voi tasapainoisessa tilanteessa olla ensimmäisen ryhmän edustajilla paljon syvempää ja rauhallisempaa kuin toisessa ryhmällä.

Esimerkki: Helposti vireytyvän henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

Toisessa ryhmässä palautuminen voi olla yön aikana kevyempää, koska sympaattinen hermosto kuormittuu päivän aikana vain maltillisesti.

Esimerkki: Vähemmän reagoivan henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

On hyvä ymmärtää, millainen on oma tapa vireytyä. Tapoja on yhtä paljon kuin yksilöitäkin ja eri elämänvaiheissa tässä voi myös tulla muutosta.

Mikään tapa reagoida ei ole hyvä tai huono, evoluution saatossa on tarvittu monia tapoja aktivoitua – ja näin on edelleen. Eri tavoin toimivia ihmisiä tarvitaan niin sosiaalisissa- kuin työyhteisöissä.

2. Myös innostuksesta täytyy palautua

Tämä tarkoittaa sitä, että myös positiivinen stressi pitkään jatkuessaan voi uuvuttaa. Työlleen omistautujat, yrittäjät, luovat ihmiset ja monet muut voivat nauttia positiivisesta stressistä ja tekemisen hyvästä kierteestä liian pitkään. Unelmatyössäkin voi uupua.

Mittarit ja testit saattavat kertoa paljonkin, mutta oma kokemus on aina se tärkein. Mikä on elämäntilanteeni, työ, perhe, vapaa-aika, suhteet ystäviin? Koenko asioiden olevan keskimäärin hyvin? Jos koen stressiä, millaista se on, miten se tuntuu ja miten se vaikuttaa elämääni?

Moodmetric-mittari on tuki yksilölliseen stressinhallintaan. Se antaa arvokasta mittaustietoa ja lisää itsetuntemusta.

Mittaustulos tulee aina asettaa oman elämän raameihin. Samanlaiset lukemat voivat tilanteesta riippuen merkitä hyvin eri asiaa. Hyvin matalia stressitasoja voidaan mitata sekä masentuneilla että perusrauhallisilla viilipytyillä.

Tästä syystä Moodmetric-sovellus ei ohjaa tai anna yksilöllisiä neuvoja. Kaikille sopivia ohjeita stressinhallintaan olemme koonneet tänne.

3. Lähtötilanne stressinhallinnassa tarkoittaa omaa käsitystä elämäntilanteesta

Mikä minua stressaa, mikä palauttaa, mikä on oma tapani vireytyä? Osaatko sijoittaa itsesi nelikentälle, joka kuvaa hyvinvoinnin perusulottuvuuksia?

Hyvinvoinnin nelikenttä pyrkii määrittelemään kuinka korkea stressitaso/vireystila on, ja onko tila positiivinen tai negatiivinen. Moodmetric-sovelluksen analytiikkanäyttö noudattaa samaa perusideaa, ja auttaa huomaamaan että oma kohta nelikentässä voi vaihdella sen mukaan kysytäänkö asiaa työn, perheen tai muun asian kannalta.

Kuva: Tutkijoiden käyttämä hyvinvoinnin nelikenttä vasemmalla, oikealla Moodmetric-sovelluksen Analytiikkanäyttö, joka kuvaa samalla periaatteella eri elämän osa-alueita mittausdatan ja henkilön omien päiväkirjamerkintöjen perusteella

Oman tilanteen tulkintaan liittyy myös tapa vireytyä, osa henkilöistä liikkuu pääosin alasektorissa, eli korkeat vireystilat eivät ole luontevia. Nelikentän oikealla puolella tilanne on usein hyvä, oli koettu stressitila sitten korkea tai matala.

Miten Moodmetric-mittaus auttaa stressinhallinnassa?

Moodmetric-mittaus auttaa sijoittamaan itsensä oikein stressin kartalle ja lisäämään ymmärrystä itsestään. Mikä minua stressaa, mikä ei, mitkä ovat stressitasoni kun vertaan tavoitteeseen eli tasapainoon?

– Entä millaisia Moodmetric-lukemia tulisi tavoitella?

Mikään yksittäinen mittaustulos ei ole hyvä tai huono. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on tasapaino, eli yön uni ja päivän muu lepo kompensoi sympaattisen hermoston kognitiivisesta tai emotionaalisesta stressistä johtuvaa aktivaatiota. Kun Moodmetric-vuorokausikeskiarvo on noin 50, antaa se indikaation autonomisen hermoston tasapainosta.

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle on tiedostaa oma tilanne niin tarkkaan kuin mahdollista. Mitattu kognitiivisen ja emotionaalisen stressin kuormitus on tässä usein sekä apuna että motivoivana tekijänä.

Moodmetric-älysormus on tilattavissa verkkokaupastamme. Yrityksille tarjoamme kahden viikon mittausta min 10 hengen ryhmille. Pyydä tarjous: [email protected], puh: 044 309 6997

 

 

HERE Technologies näyttää suuntaa myös stressinhallinnassa

Tampereen yksikkö tarjoaa Moodmetric-mittauksen koko henkilöstölle. Mittaus tehdään tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

HERE Technologies on globaali kartta- paikannuspalveluita tarjoava 9000 hengen organisaatio. Noin prosentti henkilöstöstä työskentelee Suomessa ja suurin osa siitä Tampereella. Alkukeväästä 2018 HERE:n Tampereen yksikkö pohti työterveyshuollon kanssa, miten tukea henkilöstön psyykkistä hyvinvointia ennakoivasti. Tukea fyysisen hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen oli tarjottu jo jonkin aikaa, mutta yksikön johtaja Jari Syrjärinne kaipasi kokonaisvaltaisempaa tukea hyvinvointiin.

-Olemme nopeasti kasvava organisaatio ja haluamme säilyttää ketteryytemme sekä positiivisen draivin. Meillä on lähes kaikilla aiempaa kokemusta työskentelystä isossa korporaatiossa, jossa nopea kasvu tuo ensin vauhtia ja ennakoimattomia tilanteita, mutta saattaa lopulta jähmettää organisaatiota. Haluamme auttaa henkilöstöä pysymään mukana kasvussa ilman uhrauksia hyvinvoinnin ja työn ilon suhteen, Jari Syrjärinne kertoo.

Jari Syrjärinne (kuva Moodmetric)

-Toinen tärkeä syy Moodmetric-mittauksen aloittamiselle oli sen tarjoama objektiivinen data. Fyysisen hyvinvoinnin mittaamiseen on tarjolla vaikka mitä teknologiaa ja testejä, mutta tarjolla olleet henkisen hyvinvoinnin mittarit ovat pitkälti olleet kyselylomakkeita. Tämä on ensimmäinen menetelmä, joka antaa helpon ja lähes huomaamattoman tavan arvioida henkistä kuormitusta myös pitkältä ajanjaksolta, Jari Syrjärinne jatkaa.

HERE:n työterveyslääkäri Leena Pesonen oli tutustunut Moodmetric-mittaukseen erään toisen asiakkaansa kautta ja ehdotti mittausta HERE:lle. -Minusta palvelu tuntui kokeilemisen arvoiselta ja päätin ehdottaa sitä HERE:lle. Työterveyshuollossa on melko vähän käytössä teknologiaa kuormittumisen objektiiviseen arvioimiseen, ja joka samalla motivoi asiakasta parempaan stressinhallintaan. Kokeilin myös itse sormusta ja olin vaikuttunut. Tunnistan hyvin kuormituksen ja palautumisen omassa kehossani ja oli hienoa todeta se Moodmetric-sovelluksen graafeissa, Leena Pesonen Terveystalosta sanoo.

Ei vain johtoryhmän etu

Tahtotilasta panostaa henkilöstön hyvinvointiin kertoo se, että HERE:llä Moodmetric-mittaukseen voi osallistua koko Tampereen henkilöstö. Usein vastaavia palveluita tarjotaan ainoastaan johtoryhmille tai erityisryhmille. Huomionarvoista on myös, että HERE päätti tilata uusintamittauksen heti vuoden päähän. – Haluamme ensimmäisellä mittauskierroksella selvittää mikä on Tampereen HERE:n lähtötaso. Syyskuussa, kun viimeinenkin ryhmä on saatu mitattua, voimme yhdessä pohtia millaisille työhyvinvointi-interventioille meillä on tulevana vuotena tarvetta. Kesällä 2019 uusimme mittauksen, Jari Syrjärinne kertoo.

HERE päätti hankkia 20 kappaletta sormuksia, joilla Moodmetric-mittaus tehdään koko henkilöstölle kolmessa erässä. Mittausten välissä sormukset ovat henkilöstön vapaassa käytössä.

Osallistuminen Moodmetric-mittaukseen on vapaaehtoista, mutta HERE toivoo kaikkien työntekijöidensä tarttuvan tilaisuuteen. – Useimmiten innokkaimpia osallistujia ovat ne, jotka kiinnittävät muutoinkin huomiota hyvinvointiinsa. Jotta saamme mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan henkilöstön kuormitustasosta ja voimme suunnitella aidosti vaikuttavia hyvinvointitoimenpiteitä, meidän täytyy pystyä motivoimaan kaikki mittaukseen, Jari Syrjärinne sanoo.

Toukokuussa HERE:llä järjestettiin infotilaisuus henkilöstölle, jossa työterveyslääkäri ja Moodmetricin edustaja kertoivat Moodmetric-mittauksesta, sen tieteellisestä perustasta sekä siitä miten Moodmetric-mittaus linkittyy työterveyshuoltoon. Ensimmäinen ryhmä täyttyi vapaaehtoisista heti infotilaisuuden jälkeen.

HERE:llä erinomainen alku

HERE on ensimmäinen organisaatio, jossa Moodmetric-mittaus toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kahden viikon mittauksen aikana osallistujat seuraavat stressitasojaan mobiilisovelluksesta ja pääsevät kokeilemaan miten erilaiset tilanteet tai työskentely näkyvät datassa.

Aloitusluennolta saaduilla vinkeillä voi lähteä tuunaamaan omaa työpäiväänsä niin, että tasapaino kuormituksen ja palautumisen välille löytyy. Mikäli työntekijä huomaa mittausjaksolla korkeaa kuormitusta ja epäilee stressin kroonistumista, on hänellä mahdollisuus olla yhteydessä suoraan työterveyshuoltoon mittausjakson jälkeen. Objektiivinen Moodmetric-data toimii keskusteluväylänä työterveyslääkärin ja työntekijän välillä. Myös HERE:n työterveyspsykologilla on valmius auttaa työntekijää Moodmetric-datan tulkinnassa.

Moodmetric-mittauksen tulokset käydään läpi aina ryhmätasolla palautetilaisuudessa. Yksittäisen työntekijän dataa pääsee tarkastelemaan ainoastaan työntekijä itse. Useimmiten osallistujat jakavat keskenään kokemuksia omasta datastaan jo mittausjakson aikana, mikä on erityisen tärkeää stressinhallinnan kulttuurin kehittämisessä. Datan avulla on helpompi ymmärtää sitä, kuinka yksilöllistä kuormittuminen on ja miten kuormituksesta palautumista voidaan tukea erilaisissa elämäntilanteissa.

HERE:n ensimmäisessä ryhmäpalautetilaisuudessa kesäkuussa kuultiin mieluisia uutisia – ryhmä sai Moodmetricin mittaushistorian parhaimman* ryhmäkohtaisen keskiarvon ja antoikin itselleen raikuvat aplodit hyvästä stressinhallinnasta. – Nyt on mielenkiintoista nähdä millaisia keskiarvoja seuraavat kaksi ryhmää saavat ja onko niiden perusteella syytä tehostaa organisaation stressinhallinnan osaamista. Ensi kesänä saamme palautetta siitä, miten olemme siinä onnistuneet, Jari Syrjärinne päättää.

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta!

 

*Moodmetric-mittaus ei ole kilpailu. ”Parhain” tarkoittaa lukemaa, joka osoittaa että kuormituksen ja palautumisen suhde on tasapainossa. Vuorokausikeskiarvo 50 antaa viitteitä autonomisen hermoston tasapainosta.

 

 

Milloin innostuminen on vaarallista?

Innostuminen on tunne, joka ennakoi, aikaansaa ja ylläpitää toimintaa. Kokijalleen se on yleensä mielihyvän sävyttämä elämys. Innostuminen on korkean virittyneisyyden tila, jossa energiaa virtaa elimistössä ja asioita tapahtuu. Fysiologisessa mielessä sympaattinen hermosto on aktiivinen. Kun sympaattinen hermosto aktivoituu, tarkoittaa se sitä, että energiaa kuluu. Innostuminen on elimistölle näin ollen stressitila, joka kuormittaa.

Innostuminen on erityisesti työelämässä tavoiteltava tila. Työn imussa työskentely on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta hyvä asia – työntekijä on tarmokas, uppoutunut ja omistautunut työlleen. Innostumiseen liittyy usein myös jonkin uuden ja ennakoimattoman odotus – työskennellään ehkä intohimoisesti päämäärää kohden, jonka lopputuloksesta ei voida olla täysin varmoja.

Kaikki eivät kuitenkaan innostu samalla lailla. On oikeastaan ihan hyvä, että ihmisillä on erilaisia taipumuksia innostua. Korkean virittyneisyyden tilassa hienomotoriikka kärsii ja saatetaan tehdä ylioptimistisia arvioita ja roiskitaan menemään. Korkeassa virittyneisyyden tilassa yksilö on usein vastaanottavainen erilaisille ärsykkeille ja huomio herpaantuu helposti. Ryhmässä on hyvä olla myös joku, joka pystyy tarkastelemaan toimintaa kriittisemmin matalamman virittyneisyytensä johdosta.

Unelmatyöstä voi uupua

Innostuminen on siis positiivista stressiä. Moni ajattelee, että vain negatiivinen stressi on haitallista. Elimistölle ei ole kuitenkaan merkitystä, kokeeko yksilö mielihyvää vai mielipahaa korkean virittyneisyyden tilassa. Toki positiivisella stressillä pääsee pidemmälle, mutta silloin on riskinä se, että mahdolliset ylikuormittumisen merkit jäävät huomioimatta.

Työlleen omistautunut ja unelmatyötään tekevä saattaakin kokea yllätyksen, jos voimat yllättäen loppuvat. Pitkään laiminlyöty palautuminen johtaa stressin kroonistumiseen. Ensi merkkejä ovat usein työn tuottavuuden ja mielekkyyden väheneminen ja myöhemmin vaikutukset myös psyykkisessä ja fyysisessä terveydessä. Ylikuormitustilassa autonominen hermosto ei pääse tasapainoon, vaan sympaattinen hermosto on aktiivisempi kuin parasympaattinen.

Kuva: Pixabay

Ketkä ovat vaarassa?

Korkeasti motivoituneet, työlleen omistautuvat, paljon itseltään vaativat – kaikki työnantajan näkökulmasta arvokkaita työntekijöitä – ovat erityisessä vaarassa. Omia rajoja ei tunnisteta tai niitä ei haluta tunnustaa. Saattaa tuntua  myös ammatilliselta itsemurhalta kertoa jaksamisongelmista, jos organisaatiossa on esimerkiksi YT-uhka päällä. Omaa suoriutumista saatetaan verrata myös muiden suoriutumiseen, jolloin jaksamisen ajatellaan olevan vain tahtokysymys.

Haitallisen stressin tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaikeutuu, mitä lähempänä ollaan työuupumusta. Kroonistunut stressi on usein työuupumuksen taustalla, jolloin yksilö kokee ammatillisen itsetunnon laskua, kyynistymistä ja jatkuvaa väsymystä – oma suoriutumisen taso laskee merkittävästi. Ennen positiivista tarmoa kokenut työntekijä saattaa alkaa piiskata itseään yhä kovempiin suorituksiin, vaikka todellisuudessa pitäisi löysätä tahtia.

THL:n vuonna 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain elämänsä vaiheessa. Luvut tuskin ovat laskeneet tämän jälkeen. Olisi mielenkiintoista saada tietää, kuinka monen uupumisen taustalla on överiksi mennyt innostus omaan työhön?

Myös innostuksesta täytyy palautua!

Huippusuoritus löytyy sopivasta määrästä stressiä. Ajatus sopivasta määrästä stressiä pitää sisällään ajatuksen myös sopivasta määrästä palautumista. Mitä enemmän kuormittuu, sitä enemmän täytyy palautua. Innostuja ei aina tunnista omia rajojaan ja silloin voi olla hyödyllistä ottaa teknologiaa avuksi.

Moodmetric-älysormus on kehitetty yksilöllisen stressinhallinnan tueksi. Stressireaktioita voi seurata reaaliajassa omalta älypuhelimelta ja kokonaiskuormitus on helppo nähdä mobiilisovelluksen graafeista. Jo kahden viikon mittauksella yksilö saa hyvän kuvan kokonaiskuormituksesta ja alkaa löytämään yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä. Reaaliaikainen ja aina käytettävissä oleva palaute motivoi tekemään tarvittavia muutoksia elämäntapoihin oli kyse sitten yöunen lisäämisestä, työtapojen muutoksista tai esimerkiksi vapaa-aikaan liittyvistä toimista.   

 

Moodmetric-älysormuksen voi ostaa itselle tai lahjaksi täältä:

Tästä Moodmetric-verkkokauppaan

 

Kysy lisää  Moodmetricin palveluista yrityksille:  Henna Salonius, 044 309 6997, [email protected]com

 

Moodmetric-älysormus apuna YTHS:llä opiskelijoiden stressinhallinnassa

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n Tampereen yksiköllä on hyviä kokemuksia sensoriteknologian hyödyntämisestä opiskelijoiden terveydenhoidossa.

Tampereen YTHS sai syksyllä 2016 insinööriopiskelijalta vinkin kokeilla Moodmetric-älysormusta opiskelijoiden stressinhallinnan tukena. Vastaava hoitaja Anna Malmberg-Virta YTHS:ltä kiinnostui ideasta heti, sillä stressinhallinnan haasteet ovat kasvava ongelma korkeakouluissa ja uusia opiskelijoiden tukemisen keinoja etsitään jatkuvasti. Sormuksia päätettiin ottaa käyttöön kolme kappaletta, ja tähän mennessä kaksitoista opiskelijaa on saanut sormuksen lainakäyttöön. Moodmetric-älysormuksia on hyödynnetty osana opiskelijaterveydenhoidon stressinhallinnan ohjauspalveluita YTHS:n Tampereen ja Hervannan toimipisteissä.

Malmberg-Virran mukaan Moodmetric-älysormuksen tuottama data on avannut uusia keskusteluväyliä opiskelijan ja terveydenhoidon ammattilaisen välille. Erityisesti teknisesti suuntautuneille opiskelijoille sormuksen tuottama objektiivinen ja visuaalinen data on ollut luonteva tapa keskustella opiskeluajan kuormittavuudesta ja löytää keinoja palautumiseen.

Jo kahden viikon käyttö on kokemusten mukaan lisännyt opiskelijoiden kiinnostusta omien tuntemusten havainnointiin sekä itsestä huolehtimiseen. Työntekijöiden keräämän palautteen mukaan Moodmetric-älysormus on auttanut opiskelijoita tunnistamaan stressiä ja käynnistänyt pohdiskelua omasta elämästä sekä toimintatavoista. Vastaavasti Moodmetric-älysormuksen avulla opiskelijat ovat oppineet tunnistamaan mikä rauhoittaa ja tyynnyttää, ja siten löytämään keinoja palautumiseen. Paljon itseltään vaativat opiskelijat ovat mittaustulosten myötä sallineet enemmän lepoa itselle ja käyttäjien tiedetään tehneen muutoksia arkeensa sormuksesta saadun palautteen perusteella.

Paras hyöty Malmberg-Virran mukaan Moodmetric-älysormuksesta on ollut kognitiolähtöisen stressin tunnistaminen. Hän kertoo esimerkin opiskelijasta, joka ihmetteli miksi kävelylenkit koiran kanssa näyttäytyivät kuormittavina hetkinä. Asiaa tarkemmin opiskelijan kanssa pohdittua ilmeni, että kuormittavuus johtui opiskelijan negatiivisesta suhtautumisesta koiran tempoiluun ja jatkuviin pysähtelyihin. Opiskelija tuli mittauksen avulla tietoisemmaksi siitä, millainen vaikutus omilla ajatuksilla ja tunteilla on omaan kuormittuneisuuteen.

Malmberg-Virta on hyödyntänyt Moodmetric-älysormusta myös omalla yksityisvastaanotollaan kognitiivisena psykoterapeuttina ja kertoo, että tällä mittarilla tapahtuva asiakkaan itsemonitorointi voi joissain tapauksissa edistää terapian vaikuttavuutta. Reaaliaikainen ja asiakkaalla jatkuvasti käytössä oleva psykofysiologinen palaute mahdollistaa asiakkaalle roolin, jossa hän on aktiivinen toimija ja motivoituu ottamaan vastuuta oman hyvinvointinsa suhteen. Malmberg-Virta pitääkin Moodmetric-älysormusta toimivana stressinhallinnan työkaluna.

 

Lisää aiheesta:
Lue artikkeli kroonistuvan stressin kokemuksesta blogistamme

Mikä elämässä stressaa?

”Olen niin stressaantunut.”

Tämän kuulee usein, ja se tulee sanottua usein. Harvoin sanoja pysähtyy miettimään mikä erityisesti kuormittaa, tai erittelemään syitä ja seurauksia.

Jos pyydetään tarkennusta, ensin nostetaan esille työ ja kiire, mahdollisesti esimies, kollegat ja puoliso. Paljon hankalampaa on pohtia, kuinka paljon kukin tekijä stressaa ja millaisiin tilanteisiin paine liittyy. Jos kiireistä elämää on jatkunut pitkään, kuormituksen syyt sekoittuvat ja lopulta hallinnan tunne vaikuttaa olevan kateissa 24/7.

Moodmetric-mittaus auttaa löytämään elämästä ne tekijät, jotka stressaavat eniten. Puhelinsovellus näyttää yksinkertaisesti ja reaaliajassa kognitiivisen sekä emotionaalisen stressin lähteet.  Asteikko on helposti ymmärrettävä ja näytetään väreinä kellotaululla. Punaiset lukemat ja niiden sijoittuminen päivään auttavat osoittamaan, mikä hermostoa aktivoi.

Itselleni suurin stressin lähde ovat lapset, (vaikka he ovat elämässäni ilman muuta tärkeintä). Aamulähdöt töihin, päiväkotiin ja kouluun ovat lähes aina hirveitä, tosin helpottuen joka vuosi lasten kasvaessa. Päivän kakkonen stressin lähteenä on lasten nukkumaanmenoaika. Vaikka yrittäjän työni on yllätyksellistä, välillä vaikeaa ja aina haastavaa, se saa aniharvoin itselläni samanlaisia kierroksia aikaan kuin kuorokiljunta.

Moodmetric-mittaus on tämän osaltani todennut. Toisaalta mittaus näyttää myös, että jokaisella on oma yksilöllinen tapansa reagoida.. Joillakin vireystila on esimerkiksi sosiaalisessa tilanteessa aina erittäin korkea, toiset suorastaan rentoutuvat vaikka keskustelukumppani olisi uusi.

Jos elämässä on kerrallaan yksi erittäin korkean stressin lähde, on tilanne yleensä mahdollista hallita. Hyvät yöunet palauttavat mielen ja kehon, kun parasympaattinen hermosto saa työskennellä rauhassa. Useampi stressin lähde saattaa vaatia parempia seurannan ja hallinnan toimia, erityisesti jos ote asioista tuntuu herpaantuvan, on toivoton olo ja/tai unet alkavat kärsiä.

Monille Moodmetric-mittauksen tehneille työ on osoittautunut elämän suurimmaksi stressitekijäksi. Koko työpäivän korkealla pysyvät stressitasot saattavat kieliä kroonistuneesta stressistä, jolloin kuormitus on päässyt kumuloitumaan pitkällä aikavälillä. Positiivisen stressin, innostuksen, seuraukset ovat lopulta samat, työhönsä heittäytyvät väsyvät myös.

Jos viikkoihin liittyy pienten lasten tai vaikkapa ikääntyvien vanhempien hoitoa ja asioista huolehtimista, saattaa elämä tuntua raskaalta päivästä toiseen suoriutumiselta. Suuria muutoksia ei yhdessä yössä voi tehdä, eikä kaikkia stressaaviakaan asioita edes halua muuttaa. Tietyissä elämänvaiheissa rauha ja palautuminen pitää koota pienistä paloista, ja asioiden yksinkertaistamisesta aina kun mahdollista.

Moodmetric-älysormus ja siihen liittyvä puhelinsovellus ovat yksinkertaisin tapa hallita stressiä reaaliaikaista fysiologista dataa hyödyntäen. Käyttäjä voi katsoa elämää kokonaisuutena ja pyrkiä hallitsemaan yhtä stressaavaa tekijää kerrallaan, pyrkien löytämään useampia rauhoittavia asioita tasapainottajaksi. Mittaus näyttää stressin ja palautumisen tasot niin unessa kuin liikkeessä, fyysinen tekeminen ei vie tarkkuutta Moodmetric-mittauksesta.

Tästä linkistä voit lukea lisää stressinhallinnan keinoista.

Picture: Pixabay

Profiili: Janika Haataja

Meillä oli ilo saada Janika Haataja Lahden muotoiluinstituutin Pakkaus- ja brändimuotoilun koulutusohjelmasta harjoittelijaksemme keväällä 2017.

Janika on lahjakas nuori muotoilija, joka on tehnyt jo useita kiinnostavia töitä. Kun tapasimme vuoden lopulla, huomasimme että käsityksemme Moodmetricin visuaalisesta ilmeestä käyvät hyvin yhteen. Janika aloitti lopputyönään Moodmetric-älysormuksen pakkaussuunnittelun pian tämän jälkeen huolellisella taustatyöllä.

Janika Haataja, lopputyö:

Moodmetric – brändin vahvistaminen pakkausmuotoilun avulla / Lahden muotoiluinstituutti

”Opinnäytetyöni on tehty yhteistyössä suomalaisen hyvinvointiteknologia-alan start- up-yrityksen,  Moodmetric:in kanssa. Suunnittelutyön kohteena on brändin vahvistus pakkausmuotoilun avulla. Keskityin suunnittelemaan stressiä mittaavalle Moodmetric-älysormukselle postimyynnillä myytävän pakkauksen. Opinnäytetyöni kirjallisessa osassa perehdyn alan kirjallisuuden avulla brändäykseen ja pakkauksen merkitykseen brändinhallinnassa. Tutkin myös stressiä ja stressinhallintaa sekä pakkauksen roolia teknologialaitteen käyttöönottokokemuksessa.”

Moodmetric-älysormuksen pakkaus / design Janika Haataja

Janika Haatajan lopputyön kirjallinen osuus on nähtävissä täällä.