Milloin innostuminen on vaarallista?

Innostuminen on tunne, joka ennakoi, aikaansaa ja ylläpitää toimintaa. Kokijalleen se on yleensä mielihyvän sävyttämä elämys. Innostuminen on korkean virittyneisyyden tila, jossa energiaa virtaa elimistössä ja asioita tapahtuu. Fysiologisessa mielessä sympaattinen hermosto on aktiivinen. Kun sympaattinen hermosto aktivoituu, tarkoittaa se sitä, että energiaa kuluu. Innostuminen on elimistölle näin ollen stressitila, joka kuormittaa.

Innostuminen on erityisesti työelämässä tavoiteltava tila. Työn imussa työskentely on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta hyvä asia – työntekijä on tarmokas, uppoutunut ja omistautunut työlleen. Innostumiseen liittyy usein myös jonkin uuden ja ennakoimattoman odotus – työskennellään ehkä intohimoisesti päämäärää kohden, jonka lopputuloksesta ei voida olla täysin varmoja.

Kaikki eivät kuitenkaan innostu samalla lailla. On oikeastaan ihan hyvä, että ihmisillä on erilaisia taipumuksia innostua. Korkean virittyneisyyden tilassa hienomotoriikka kärsii ja saatetaan tehdä ylioptimistisia arvioita ja roiskitaan menemään. Korkeassa virittyneisyyden tilassa yksilö on usein vastaanottavainen erilaisille ärsykkeille ja huomio herpaantuu helposti. Ryhmässä on hyvä olla myös joku, joka pystyy tarkastelemaan toimintaa kriittisemmin matalamman virittyneisyytensä johdosta.

Unelmatyöstä voi uupua

Innostuminen on siis positiivista stressiä. Moni ajattelee, että vain negatiivinen stressi on haitallista. Elimistölle ei ole kuitenkaan merkitystä, kokeeko yksilö mielihyvää vai mielipahaa korkean virittyneisyyden tilassa. Toki positiivisella stressillä pääsee pidemmälle, mutta silloin on riskinä se, että mahdolliset ylikuormittumisen merkit jäävät huomioimatta.

Työlleen omistautunut ja unelmatyötään tekevä saattaakin kokea yllätyksen, jos voimat yllättäen loppuvat. Pitkään laiminlyöty palautuminen johtaa stressin kroonistumiseen. Ensi merkkejä ovat usein työn tuottavuuden ja mielekkyyden väheneminen ja myöhemmin vaikutukset myös psyykkisessä ja fyysisessä terveydessä. Ylikuormitustilassa autonominen hermosto ei pääse tasapainoon, vaan sympaattinen hermosto on aktiivisempi kuin parasympaattinen.

Kuva: Pixabay

Ketkä ovat vaarassa?

Korkeasti motivoituneet, työlleen omistautuvat, paljon itseltään vaativat – kaikki työnantajan näkökulmasta arvokkaita työntekijöitä – ovat erityisessä vaarassa. Omia rajoja ei tunnisteta tai niitä ei haluta tunnustaa. Saattaa tuntua  myös ammatilliselta itsemurhalta kertoa jaksamisongelmista, jos organisaatiossa on esimerkiksi YT-uhka päällä. Omaa suoriutumista saatetaan verrata myös muiden suoriutumiseen, jolloin jaksamisen ajatellaan olevan vain tahtokysymys.

Haitallisen stressin tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaikeutuu, mitä lähempänä ollaan työuupumusta. Kroonistunut stressi on usein työuupumuksen taustalla, jolloin yksilö kokee ammatillisen itsetunnon laskua, kyynistymistä ja jatkuvaa väsymystä – oma suoriutumisen taso laskee merkittävästi. Ennen positiivista tarmoa kokenut työntekijä saattaa alkaa piiskata itseään yhä kovempiin suorituksiin, vaikka todellisuudessa pitäisi löysätä tahtia.

THL:n vuonna 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain elämänsä vaiheessa. Luvut tuskin ovat laskeneet tämän jälkeen. Olisi mielenkiintoista saada tietää, kuinka monen uupumisen taustalla on överiksi mennyt innostus omaan työhön?

Myös innostuksesta täytyy palautua!

Huippusuoritus löytyy sopivasta määrästä stressiä. Ajatus sopivasta määrästä stressiä pitää sisällään ajatuksen myös sopivasta määrästä palautumista. Mitä enemmän kuormittuu, sitä enemmän täytyy palautua. Innostuja ei aina tunnista omia rajojaan ja silloin voi olla hyödyllistä ottaa teknologiaa avuksi.

Moodmetric-älysormus on kehitetty yksilöllisen stressinhallinnan tueksi. Stressireaktioita voi seurata reaaliajassa omalta älypuhelimelta ja kokonaiskuormitus on helppo nähdä mobiilisovelluksen graafeista. Jo kahden viikon mittauksella yksilö saa hyvän kuvan kokonaiskuormituksesta ja alkaa löytämään yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä. Reaaliaikainen ja aina käytettävissä oleva palaute motivoi tekemään tarvittavia muutoksia elämäntapoihin oli kyse sitten yöunen lisäämisestä, työtapojen muutoksista tai esimerkiksi vapaa-aikaan liittyvistä toimista.   

 

Moodmetric-älysormuksen voi ostaa itselle tai lahjaksi täältä:

Tästä Moodmetric-verkkokauppaan

 

Kysy lisää  Moodmetricin palveluista yrityksille:  Henna Salonius, 044 309 6997, [email protected]

 

Moodmetric-älysormus apuna YTHS:llä opiskelijoiden stressinhallinnassa

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n Tampereen yksiköllä on hyviä kokemuksia sensoriteknologian hyödyntämisestä opiskelijoiden terveydenhoidossa.

Tampereen YTHS sai syksyllä 2016 insinööriopiskelijalta vinkin kokeilla Moodmetric-älysormusta opiskelijoiden stressinhallinnan tukena. Vastaava hoitaja Anna Malmberg-Virta YTHS:ltä kiinnostui ideasta heti, sillä stressinhallinnan haasteet ovat kasvava ongelma korkeakouluissa ja uusia opiskelijoiden tukemisen keinoja etsitään jatkuvasti. Sormuksia päätettiin ottaa käyttöön kolme kappaletta, ja tähän mennessä kaksitoista opiskelijaa on saanut sormuksen lainakäyttöön. Moodmetric-älysormuksia on hyödynnetty osana opiskelijaterveydenhoidon stressinhallinnan ohjauspalveluita YTHS:n Tampereen ja Hervannan toimipisteissä.

Malmberg-Virran mukaan Moodmetric-älysormuksen tuottama data on avannut uusia keskusteluväyliä opiskelijan ja terveydenhoidon ammattilaisen välille. Erityisesti teknisesti suuntautuneille opiskelijoille sormuksen tuottama objektiivinen ja visuaalinen data on ollut luonteva tapa keskustella opiskeluajan kuormittavuudesta ja löytää keinoja palautumiseen.

Jo kahden viikon käyttö on kokemusten mukaan lisännyt opiskelijoiden kiinnostusta omien tuntemusten havainnointiin sekä itsestä huolehtimiseen. Työntekijöiden keräämän palautteen mukaan Moodmetric-älysormus on auttanut opiskelijoita tunnistamaan stressiä ja käynnistänyt pohdiskelua omasta elämästä sekä toimintatavoista. Vastaavasti Moodmetric-älysormuksen avulla opiskelijat ovat oppineet tunnistamaan mikä rauhoittaa ja tyynnyttää, ja siten löytämään keinoja palautumiseen. Paljon itseltään vaativat opiskelijat ovat mittaustulosten myötä sallineet enemmän lepoa itselle ja käyttäjien tiedetään tehneen muutoksia arkeensa sormuksesta saadun palautteen perusteella.

Paras hyöty Malmberg-Virran mukaan Moodmetric-älysormuksesta on ollut kognitiolähtöisen stressin tunnistaminen. Hän kertoo esimerkin opiskelijasta, joka ihmetteli miksi kävelylenkit koiran kanssa näyttäytyivät kuormittavina hetkinä. Asiaa tarkemmin opiskelijan kanssa pohdittua ilmeni, että kuormittavuus johtui opiskelijan negatiivisesta suhtautumisesta koiran tempoiluun ja jatkuviin pysähtelyihin. Opiskelija tuli mittauksen avulla tietoisemmaksi siitä, millainen vaikutus omilla ajatuksilla ja tunteilla on omaan kuormittuneisuuteen.

Malmberg-Virta on hyödyntänyt Moodmetric-älysormusta myös omalla yksityisvastaanotollaan kognitiivisena psykoterapeuttina ja kertoo, että tällä mittarilla tapahtuva asiakkaan itsemonitorointi voi joissain tapauksissa edistää terapian vaikuttavuutta. Reaaliaikainen ja asiakkaalla jatkuvasti käytössä oleva psykofysiologinen palaute mahdollistaa asiakkaalle roolin, jossa hän on aktiivinen toimija ja motivoituu ottamaan vastuuta oman hyvinvointinsa suhteen. Malmberg-Virta pitääkin Moodmetric-älysormusta toimivana stressinhallinnan työkaluna.

 

Lisää aiheesta:
Lue artikkeli kroonistuvan stressin kokemuksesta blogistamme

Mikä elämässä stressaa?

”Olen niin stressaantunut.”

Tämän kuulee usein, ja se tulee sanottua usein. Harvoin sanoja pysähtyy miettimään mikä erityisesti kuormittaa, tai erittelemään syitä ja seurauksia.

Jos pyydetään tarkennusta, ensin nostetaan esille työ ja kiire, mahdollisesti esimies, kollegat ja puoliso. Paljon hankalampaa on pohtia, kuinka paljon kukin tekijä stressaa ja millaisiin tilanteisiin paine liittyy. Jos kiireistä elämää on jatkunut pitkään, kuormituksen syyt sekoittuvat ja lopulta hallinnan tunne vaikuttaa olevan kateissa 24/7.

Moodmetric-mittaus auttaa löytämään elämästä ne tekijät, jotka stressaavat eniten. Puhelinsovellus näyttää yksinkertaisesti ja reaaliajassa kognitiivisen sekä emotionaalisen stressin lähteet.  Asteikko on helposti ymmärrettävä ja näytetään väreinä kellotaululla. Punaiset lukemat ja niiden sijoittuminen päivään auttavat osoittamaan, mikä hermostoa aktivoi.

Itselleni suurin stressin lähde ovat lapset, (vaikka he ovat elämässäni ilman muuta tärkeintä). Aamulähdöt töihin, päiväkotiin ja kouluun ovat lähes aina hirveitä, tosin helpottuen joka vuosi lasten kasvaessa. Päivän kakkonen stressin lähteenä on lasten nukkumaanmenoaika. Vaikka yrittäjän työni on yllätyksellistä, välillä vaikeaa ja aina haastavaa, se saa aniharvoin itselläni samanlaisia kierroksia aikaan kuin kuorokiljunta.

Moodmetric-mittaus on tämän osaltani todennut. Toisaalta mittaus näyttää myös, että jokaisella on oma yksilöllinen tapansa reagoida.. Joillakin vireystila on esimerkiksi sosiaalisessa tilanteessa aina erittäin korkea, toiset suorastaan rentoutuvat vaikka keskustelukumppani olisi uusi.

Jos elämässä on kerrallaan yksi erittäin korkean stressin lähde, on tilanne yleensä mahdollista hallita. Hyvät yöunet palauttavat mielen ja kehon, kun parasympaattinen hermosto saa työskennellä rauhassa. Useampi stressin lähde saattaa vaatia parempia seurannan ja hallinnan toimia, erityisesti jos ote asioista tuntuu herpaantuvan, on toivoton olo ja/tai unet alkavat kärsiä.

Monille Moodmetric-mittauksen tehneille työ on osoittautunut elämän suurimmaksi stressitekijäksi. Koko työpäivän korkealla pysyvät stressitasot saattavat kieliä kroonistuneesta stressistä, jolloin kuormitus on päässyt kumuloitumaan pitkällä aikavälillä. Positiivisen stressin, innostuksen, seuraukset ovat lopulta samat, työhönsä heittäytyvät väsyvät myös.

Jos viikkoihin liittyy pienten lasten tai vaikkapa ikääntyvien vanhempien hoitoa ja asioista huolehtimista, saattaa elämä tuntua raskaalta päivästä toiseen suoriutumiselta. Suuria muutoksia ei yhdessä yössä voi tehdä, eikä kaikkia stressaaviakaan asioita edes halua muuttaa. Tietyissä elämänvaiheissa rauha ja palautuminen pitää koota pienistä paloista, ja asioiden yksinkertaistamisesta aina kun mahdollista.

Moodmetric-älysormus ja siihen liittyvä puhelinsovellus ovat yksinkertaisin tapa hallita stressiä reaaliaikaista fysiologista dataa hyödyntäen. Käyttäjä voi katsoa elämää kokonaisuutena ja pyrkiä hallitsemaan yhtä stressaavaa tekijää kerrallaan, pyrkien löytämään useampia rauhoittavia asioita tasapainottajaksi. Mittaus näyttää stressin ja palautumisen tasot niin unessa kuin liikkeessä, fyysinen tekeminen ei vie tarkkuutta Moodmetric-mittauksesta.

Tästä linkistä voit lukea lisää stressinhallinnan keinoista.

Picture: Pixabay

Profiili: Janika Haataja

Meillä oli ilo saada Janika Haataja Lahden muotoiluinstituutin Pakkaus- ja brändimuotoilun koulutusohjelmasta harjoittelijaksemme keväällä 2017.

Janika on lahjakas nuori muotoilija, joka on tehnyt jo useita kiinnostavia töitä. Kun tapasimme vuoden lopulla, huomasimme että käsityksemme Moodmetricin visuaalisesta ilmeestä käyvät hyvin yhteen. Janika aloitti lopputyönään Moodmetric-älysormuksen pakkaussuunnittelun pian tämän jälkeen huolellisella taustatyöllä.

Janika Haataja, lopputyö:

Moodmetric – brändin vahvistaminen pakkausmuotoilun avulla / Lahden muotoiluinstituutti

”Opinnäytetyöni on tehty yhteistyössä suomalaisen hyvinvointiteknologia-alan start- up-yrityksen,  Moodmetric:in kanssa. Suunnittelutyön kohteena on brändin vahvistus pakkausmuotoilun avulla. Keskityin suunnittelemaan stressiä mittaavalle Moodmetric-älysormukselle postimyynnillä myytävän pakkauksen. Opinnäytetyöni kirjallisessa osassa perehdyn alan kirjallisuuden avulla brändäykseen ja pakkauksen merkitykseen brändinhallinnassa. Tutkin myös stressiä ja stressinhallintaa sekä pakkauksen roolia teknologialaitteen käyttöönottokokemuksessa.”

Moodmetric-älysormuksen pakkaus / design Janika Haataja

Janika Haatajan lopputyön kirjallinen osuus on nähtävissä täällä.