OSA 1: Pakene tai taistele -reaktio

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta, keho ei jätä meitä pulaan. Se valmistautuu taistelemaan monin keinoin, joilla evoluutio on meidät varustanut.

Aivojen mantelitumake on vastuussa pelon prosessoinnista ja uhkatilanteen arvioinnista tulkitsemalla ääniä ja kuvia. Aiemmin opitun perustella mantelitumake määrittää kohdatun krokotiilin vaaralliseksi, ja lähettää välittömästi hätäsignaalin hypotalamukseen. Tämä toimii eräänlaisena komentokeskuksena, joka aktivoi sympaattisen hermoston.

Sympaattinen hermosto käynnistää pakene tai taistele -reaktion

Uhkatilanteessa aivot saavat kehoon vapautumaan ensin adrenaliinia ja noradrenaliinia. Käynnistyy taistele tai pakene -reaktio, jonka myötä pulssi nousee, sydämen iskuvoima kasvaa ja lihasten verisuonet laajenevat. Ihon ja sisäelinten verisuonet puolestaan supistuvat ja verenpaine nousee. Keuhkoputket laajenevat, jolloin ilma virtaa paremmin keuhkorakkuloihin.

Varastoitua sokeria ja rasvaa alkaa vapautua lihasten käyttöön, ruuansulatus hidastuu ja silmäterät laajenevat. Ihon pinta lämpenee ja hikoaa, mikä nostaa sähkönjohtavuutta. Kämmenten hikoaminen parantaa tarttumisotetta – mahdollisesti on kiivettävä puuhun pakoon.

Nämä havaittavat reaktiot aiheuttaa äärimmäisen nopea kemiallinen prosessi kehossamme. Kaikki tapahtuu tahdosta riippumattomasti. Ihminen on silmänräpäyksessä valmis toimintaan, ja pakenee krokotiilia jo ennen kuin ehtii pohtia mitä tehdä.

Termin kehittäjä Walter B. Cannon

Termin pakene tai taistele kehitti tohtori Walter B. Cannon vuonna 1915. Hän opiskeli Harvardin yliopistossa ja jatkoi siellä opettajana psykologian laitoksella. Cannon kiinnostui erityisesti laboratorioeläinten fyysisistä reaktioista paineen alla.

Kun hän tutki eläinten ruuansulatusta, hän havaitsi pelokkaan eläimen vatsassa fyysisiä muutoksia. Cannon halusi ymmärtää ilmiötä paremmin, ja jatkoi tutkimuksiaan eläinten kehossa tapahtuvista muutoksista stressin aikana kahden vuosikymmenen ajan.

Cannon määritteli myös uudestaan aiemmin esitellyn termin homeostaasi, joka tarkoittaa elimistön sisäistä tasapainoa. Keho pyrkii pysymään mahdollisimman vakaana muutoksista huolimatta ja tavoittelee tietynlaista tasapainoa. Esimerkiksi verensokerin nousu aiheuttaa janon, ja juomalla nestettä saadaan sokerin määrä elimistössä tasapainoon. Cannonin mukaan myös akuutista stressireaktiosta palautuminen on kehon pyrkimystä homeostaasiin.

Stressin homeostaattisen määritelmän mukaan ‘stressi on tila, missä odotukset – geneettisesti ohjelmoidut, opitut tai ympäristön ohjaamat – eivät vastaa käsitystä sisäisen tai ulkoisen ympäristön senhetkisestä tai odotetusta tilasta. Tämä odotusten ja oletetun tilanteen välinen ero aiheuttaa ihmisessä stressireaktion.’

Vaaratilanteen jatkuessa

Palataan vaaraan, jonka kohtasimme. Jos havaittu krokotiili onkin valtava pehmoeläin, voi vetäistä syvään henkeä ja naurahtaa helpotuksesta.

Jos uhka on todellinen ja taistelu väistämätön, aktivoituu ensimmäisen adrenaliinipiikin ehtyessä hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori -akseli. Sen tehtävänä on pitää sympaattinen hermosto aktiivisena niin pitkään kuin tarvitaan.

Lisämunuaisen toiminnan käynnistyessä alkaa vereen vapautua stressihormoni kortisolia, jolla on monia tehtäviä. Se pitää mm. veren sokeritason riittävän korkeana stressitilanteiden aikana. Lisämunuaisen kautta tulevia hormonaalisia vaikutuksia kutsutaan välillisiksi stressin vaikutuksiksi, koska ne toimivat verenkierron kautta. Nämä vaikutukset ovat havaittavissa 20–30 sekunnissa. Artikkelin alussa kuvattiin välittömiä vaikutuksia, jotka tulevat suoraan sympaattisen hermoston ansiosta parissa sekunnissa.

Stressireaktiosta palautuminen

Kun uhka on voitettu, eivätkä aivot enää havaitse riskejä ympäristössä, otsalohkolle välittyy ’peru hälytys’ -viesti, sympaattisen hermoston hälytysmerkit vaikenevat, ja mantelitumake saa parasympaattisen hermoston palauttamaan elimistön normaaliin rentoutuneeseen tilaan.

Keholta menee noin 20 minuuttia fyysiseen palautumiseen akuutista stressireaktiosta, adrenaliinilisä vaikuttaa puolesta tunnista tuntiin. Lisämunuaisten erittämien hormonien vaikutus alkoi myöhemmin, ja myös kestää pidempään. Kun stressitekijää ei enää esiinny, kortisolinkin tuotanto kehossa loppuu ja tasapainotila saavutetaan parasympaattisen ja sympaattisen hermoston välille.

Sympaattinen hermosto ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori -akseli pitävät stressireaktion yllä niin kauan kuin on tarpeen. Ihminen on rakennettu kohtaamaan vaaroja ja taistelemaan hengestään tilanteissa, jotka syntyvät nopeasti mutta usein myös ratkeavat pian. Aktivoituminen ja valmius hyökkäykseen ovat normaaleja reaktioita, samoin kuin innostus ja voitonriemu.

Multitaskaus, verot, korot, korkojen korot, piinaava kollega ja hajoavat kodinkoneet – näistä ei ollut tietoa evoluution alkuaikoina. Adrenaliinipiikkiä ei saa taistelemalla purettua, kun vastapuolena on puhelinlasku.

Mitä kehossa tapahtuu, kun stressivaste jää päälle? Lue artikkelisarjamme osa 2 (linkki alla).

Kuva ja tiedot Walter Cannonista: 

https://home.cc.umanitoba.ca/~berczii/hans-selye/walter-cannon-fight-or-flight-response.html

Moodmetric-mittauksen tieteellinen tausta ja käytännön sovellutukset käydään läpi viisiosaisessa sarjassa
  1. OSA 1: Pakene-tai-taistele -reaktio
  2. OSA 2: Aivojen tulkinta jatkuvasta vaarasta johtaa pitkittyneeseen stressiin
  3. OSA 3: Fysiologiset mittaukset stressin pitkäkestoisessa seurannassa
  4. OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta
  5. OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä 

 

Maaseutuyrittäjän stressi ja palautuminen

Olen seurannut maaseutuyrittäjän arkea samasta taloudesta käsin 8 vuotta.

Kun Mooodmetric sai kutsun DIDIVE-hankkeen työpajaan, pyysi kollegani minua listaamaan maaseutuyrittäjien stressin aiheita. Keskitymme paljon tietotyöläisen arkeen, ja kohdeyleisö tulisi nyt olemaan erilaista.

(DIDIVE-hanke – Maaseutuyritysten työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden kehittäminen )

Stressinaiheita syntyi nopeasti blogillinen.

Muutama vuosikymmen sitten maanviljelijä pystyi elättämään perheensä jo kohtuullisella peltomäärällä. Urakoinnilla ja ahkeruudella tilakoko kasvoi ja konekanta parani.

Tänään maaseutuyrittäjän arkea leimaa taloudellinen epävarmuus, eikä pieni tai keskikokoinen tila elätä enää koko perhettä, usein ei edes yhtä aikuista. Ahkeruutta ei välttämättä palkita, sillä työmäärän ja työtulon välillä ei ole järkeenkäyvää suhdetta. Vääriä asioita tekemällä voivat tappiot jopa jatkuvasti lisääntyä.

Raha-asiat valvottavat

Maatila on yritys, jonka tulokseen vaikuttavat ja yrittäjälle stressiä aiheuttavat mm. isot investoinnit koneisiin, laitteisiin ja rakennuksiin, pienenevät tulot, maataloustuet, tukien hakeminen ja maksatus, EU-valvonta ja siitä mahdollisesti seuraavat sanktiot. Ja tietenkin sää, joka viime vuosina ei ole viljelijöitä suosinut.

Kokonaisuuden hallinta ei ole helppoa, työtä on haalittava, mutta millaista ja kuinka paljon. Maan hinta on korkea, ja tuotto-odotukset lyhyellä tähtäimellä synkät. Kannattaako tuotantoeläinten pito, pitäisikö lehmiä ottaa lisää vai laittaa kaikki pois? Koneet eivät sairastu, mutta hajoavat. Kalliit remontit voivat syödä muut tuotot, erityisesti jos itsellä ei ole taitoa korjata kaikkea. 

Suuri osa yrittäjistä on palkkatöissä muualla, tai tekee urakointia tai tuntitöitä. Työn hajautuminen aiheuttaa ajanhallinnan kadottamista – ei ole enää hetkeä, jolloin ei olisi jotain puuhaa. 

Perhe ja parisuhde

Parisuhde on koetuksella, kun työ ei palkitse. Vaikka toinen painaa töitä kellon ympäri, ei laskuja saada välttämättä maksettua, saati hankittua mitään ekstraa. Erityisesti muualta muuttaneelle voi olla kova paikka huomata, että perheen yhteiset kokemukset saattavat jäädä satunnaiseen pysähtymiseen ABC:llä.

Lasten koulumatka maalla on usein pitkä, ja koulukyydissä kuluu iso osa päivästä. Kaverit ja harrastukset ovat kaukana, ja menemiset vaativat enemmän järjestelyä kuin kaupungin joukkoliikeenteen piirissä.

Perhe on voimavara ja parhaimmillaan pitää kaiken pystyssä, tuli vastaan mitä tahansa. Ristiriitoja on kuitenkin välillä kuten kaikilla muillakin, ja pienessä yhteisössä avun hakeminen voi olla vaikeaa ajoissa esimerkiksi parisuhteen ongelmiin. Jos toinen puolisoista sairastuu, on asioiden järjestäminen aina hankalaa niin maalla kuin kaupungissa.

MaaseutuyrittäjäT vastaan muut

Harmaita hiuksia aiheuttaa yleisellä tasolla maatalouspolitiikka ja kaupunkilaisten mielipiteet. Ulkopuolelta tukia arvostellaan, mutta kuitenkin halutaan halpaa suomalaista ruisleipää. Harvaan asuttuja alueita ei haluta tukea, mutta maan viljeltynä pitämisen tärkeyttä ei laajasti pohdita. Maanviljelijät tuntevat tekevänsä työtä Suomen hyväksi, jotta esimerkiksi kriisitilanteessa ruokaa saa omasta maasta, mutta kokevat että täytyy odottaa seuraavaa sotaa, jotta tätä arvostetaan.

Maaseutuyrittäjät ovat pärjäämisen mestareita. Tuttujen kesken apua vaihdetaan, mutta tärkeää on pyrkiä selviämään yksin. Naapurin auto käydään viipymättä vetämässä ojasta, mutta avioeron sattuessa on hankalampi tarjota tutulle isännälle apua.

Entä palautumisen keinot?

Työ on maaseudulla usein myös se harrastus ja tuo iloa ja tyydytystä. Kyntäminen voi olla parasta mitä tietää – tahti on rauhallinen, radio soi, kukaan ei häiritse. Näkee edistymisen ja työnsä jäljen. Ammatinvalinta tuntuu oikealta kauniina kesäpäivinä, mieli on hyvä kun säät suosivat ja koneet kestävät.

Koti ja perhe ovat monen maaseutuyrittäjän paras palautumisen lähde. Kiireaikaan ei harrastamaan tai kyläilemään ehdi, ja monelle riittävät työn kautta tulevat ihmissuhteet.

Koneiden remontointi voi olla rentouttavaa käsillä tekemistä, ja välillä ehtii hetken istua kuivurin ovella katselemassa pellolle. 

Liikunta ei välttämättä ole harrastus, mutta osa saa fyysistä treeniä sopivasti. Työ voi toisille olla liiankin raskasta, ja vaikka koneet vähentävät ruumiillista rasitusta jatkuvasti, nostelua ja kantamista riittää edelleen. Lihaskunto voi olla hyvä, mutta aerobinen kunto heikko, ja jo kävelyllä käyminen silloin tällöin voisi virkistää mieltä ja kehoa.

Maatalousyrittäjyys on koko elämä.  Työt ovat aina silmien alla, mikä voi stressata mutta tuo myös turvallisuuden tunnetta ja omistajuuden iloa.

Hyvät yöunet ovat kaikkien, myös maatalousyrittäjän paras palautumisen lähde. Vaikka aamut ovat aikaisia ja joskus on yölläkin eläinten tai kuivurin takia noustava, nukkuu moni yrittäjä onneksi sikeästi.

Opinnäytetyö: Työhyvinvoinnin tukeminen luontoympäristössä

Tiina Aitto-ojan ja Ella Ikosen opinnäytetyön tavoitteena on edistää työhyvinvointia ja lisätä ihmisten tietoutta luonnon hyvinvointivaikutuksista.

Opinnäytetyö sai pohjan LUOTUO-hankkeesta, joka oli ensimmäisten joukossa tuomassa tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista ja näiden mittaamisesta matkailupalveluihin. (LUOTUO-luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutusten tuotteistaminen 2015.)

Tiina Aitto-ojan ja Ella Ikosen opinnäytetyön teoriaosuus käy läpi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen työhyvinvoinnin osa-alueet sekä haasteet.

Luonnon vaikutusta työhyvinvointiin sekä hyvinvoinnin mittaamista teknologian avulla käytiin läpi sekä aiempien tutkimusten kautta että itse käytännön osuudessa. Tiina Aitto-oja ja Ella Ikonen suunnittelivat luontoympäristöön liikunta- ja rentoutusradan, jota myös testattiin ja osallistujien stressitasoja mitattiin Moodmetric-älysormuksella.

Opinnäytetyötä voi hyödyntää työhyvinvointia tukevassa toiminnassa, ja siitä voivat hyötyä sekä yksilöt että yritykset.

-Jatkotutkimusaiheeksi opinnäytetyöstämme nousi Moodmetric-sormuksen käyttö työhyvinvoinnin mittarina. Tutkia voi mm. sitä, miten luonnossa oleskelun palauttava vaikutus näkyy pidemmässä mittauksessa.

 

Lue Tiina Aitto-ojan ja Ella Ikosen opinnäytetyö kokonaisuudessaan Theseuksesta.

 

Milloin innostuminen on vaarallista?

Innostuminen on tunne, joka ennakoi, aikaansaa ja ylläpitää toimintaa. Kokijalleen se on yleensä mielihyvän sävyttämä elämys. Innostuminen on korkean virittyneisyyden tila, jossa energiaa virtaa elimistössä ja asioita tapahtuu. Fysiologisessa mielessä sympaattinen hermosto on aktiivinen. Kun sympaattinen hermosto aktivoituu, tarkoittaa se sitä, että energiaa kuluu. Innostuminen on elimistölle näin ollen stressitila, joka kuormittaa.

Innostuminen on erityisesti työelämässä tavoiteltava tila. Työn imussa työskentely on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta hyvä asia – työntekijä on tarmokas, uppoutunut ja omistautunut työlleen. Innostumiseen liittyy usein myös jonkin uuden ja ennakoimattoman odotus – työskennellään ehkä intohimoisesti päämäärää kohden, jonka lopputuloksesta ei voida olla täysin varmoja.

Kaikki eivät kuitenkaan innostu samalla lailla. On oikeastaan ihan hyvä, että ihmisillä on erilaisia taipumuksia innostua. Korkean virittyneisyyden tilassa hienomotoriikka kärsii ja saatetaan tehdä ylioptimistisia arvioita ja roiskitaan menemään. Korkeassa virittyneisyyden tilassa yksilö on usein vastaanottavainen erilaisille ärsykkeille ja huomio herpaantuu helposti. Ryhmässä on hyvä olla myös joku, joka pystyy tarkastelemaan toimintaa kriittisemmin matalamman virittyneisyytensä johdosta.

Unelmatyöstä voi uupua

Innostuminen on siis positiivista stressiä. Moni ajattelee, että vain negatiivinen stressi on haitallista. Elimistölle ei ole kuitenkaan merkitystä, kokeeko yksilö mielihyvää vai mielipahaa korkean virittyneisyyden tilassa. Toki positiivisella stressillä pääsee pidemmälle, mutta silloin on riskinä se, että mahdolliset ylikuormittumisen merkit jäävät huomioimatta.

Työlleen omistautunut ja unelmatyötään tekevä saattaakin kokea yllätyksen, jos voimat yllättäen loppuvat. Pitkään laiminlyöty palautuminen johtaa stressin kroonistumiseen. Ensi merkkejä ovat usein työn tuottavuuden ja mielekkyyden väheneminen ja myöhemmin vaikutukset myös psyykkisessä ja fyysisessä terveydessä. Ylikuormitustilassa autonominen hermosto ei pääse tasapainoon, vaan sympaattinen hermosto on aktiivisempi kuin parasympaattinen.

Kuva: Pixabay

Ketkä ovat vaarassa?

Korkeasti motivoituneet, työlleen omistautuvat, paljon itseltään vaativat – kaikki työnantajan näkökulmasta arvokkaita työntekijöitä – ovat erityisessä vaarassa. Omia rajoja ei tunnisteta tai niitä ei haluta tunnustaa. Saattaa tuntua  myös ammatilliselta itsemurhalta kertoa jaksamisongelmista, jos organisaatiossa on esimerkiksi YT-uhka päällä. Omaa suoriutumista saatetaan verrata myös muiden suoriutumiseen, jolloin jaksamisen ajatellaan olevan vain tahtokysymys.

Haitallisen stressin tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaikeutuu, mitä lähempänä ollaan työuupumusta. Kroonistunut stressi on usein työuupumuksen taustalla, jolloin yksilö kokee ammatillisen itsetunnon laskua, kyynistymistä ja jatkuvaa väsymystä – oma suoriutumisen taso laskee merkittävästi. Ennen positiivista tarmoa kokenut työntekijä saattaa alkaa piiskata itseään yhä kovempiin suorituksiin, vaikka todellisuudessa pitäisi löysätä tahtia.

THL:n vuonna 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain elämänsä vaiheessa. Luvut tuskin ovat laskeneet tämän jälkeen. Olisi mielenkiintoista saada tietää, kuinka monen uupumisen taustalla on överiksi mennyt innostus omaan työhön?

Myös innostuksesta täytyy palautua!

Huippusuoritus löytyy sopivasta määrästä stressiä. Ajatus sopivasta määrästä stressiä pitää sisällään ajatuksen myös sopivasta määrästä palautumista. Mitä enemmän kuormittuu, sitä enemmän täytyy palautua. Innostuja ei aina tunnista omia rajojaan ja silloin voi olla hyödyllistä ottaa teknologiaa avuksi.

Moodmetric-älysormus on kehitetty yksilöllisen stressinhallinnan tueksi. Stressireaktioita voi seurata reaaliajassa omalta älypuhelimelta ja kokonaiskuormitus on helppo nähdä mobiilisovelluksen graafeista. Jo kahden viikon mittauksella yksilö saa hyvän kuvan kokonaiskuormituksesta ja alkaa löytämään yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä. Reaaliaikainen ja aina käytettävissä oleva palaute motivoi tekemään tarvittavia muutoksia elämäntapoihin oli kyse sitten yöunen lisäämisestä, työtapojen muutoksista tai esimerkiksi vapaa-aikaan liittyvistä toimista.   

 

Moodmetric-älysormuksen voi ostaa itselle tai lahjaksi täältä:

Tästä Moodmetric-verkkokauppaan

 

Kysy lisää  Moodmetricin palveluista yrityksille:  Henna Salonius, 044 309 6997, [email protected]

 

Uusi Moodmetric-sovellus sisältää päiväkirjan ja stressidatan analytiikkaa

Moodmetric-älysormus ja -sovellus helpottavat stressinhallintaa terveysteknologian avulla. Sovellus on käyttäjälle nopea ja visuaalinen keino nähdä mitkä asiat elämässä stressaavat, mitkä palauttavat.

Uusi Moodmetric-älypuhelinsovellus on nyt ladattavissa AppStoresta ja GooglePlaysta. Uusi sovellus toimii kaikilla sormusversioilla.

sovellus tukee stressinhallintaa nyt entistä paremmin

Moodmetric-sovelluksen kaikki tutut toiminnot ovat edelleen käytettävissä. Reaaliaikanäyttö tukee stressitasojen pienimpienkien vaihtelujen seurantaa, ja paljon kiitosta saanut päivädiagrammi näyttää levon sekä kuormittumisen päivän ja yön aikana.

Uusi sovellus tukee stressinhallintaa entistä paremmin sekä mahdollisuudella tehdä omia merkintöjä, että automaattisella analytiikalla. Kalenterimerkinnät saavat mitatun stressiarvon, ja päiväkirjan avulla ne voi kategorisoida. Näin on helppo päästä kiinni elämän stressaaviin tekijöihin, toisaalta rauhoittaviin ja energisoiviin.

Stressi/mieliala -nelikenttä

Erityisen kuvaava uusi esitysmuoto on stressi/mieliala -nelikenttä, joka nyt yhdistää koetun olon Moodmetric-älysormuksen mittausdataan.

 

Nelikentän pystyakseli on Moodmetric-taso, joka on aiemmista sovellusversioista tuttu 0-100 arvo. Mitä korkeampi on mitattu stressitaso, sen korkeammalla eri elämän osa-alueita kuvaavat ympyrät ovat. Vaaka-akseli puolestaan on henkilön itse kokema positiivinen tai negatiivinen mieliala.

Päiväkirja

Nelikentän sisältö perustuu päiväkirjaan, johon osa tiedoista tulee sovelluksesta automaattisesti. Käyttäjä voi esimerkiksi ladata puhelimen kalenterista kaikki merkinnät päiväkirjaan. Myös Moodmetric-sormuksen mittaamat stressitasot tulevat päiväkirjan merkinnöille suoraan.

Käyttäjä voi myös itse lisäsä merkintöjä sovellukseen, osoittaa niille oikean elämän osa-alueen / kategorian, sekä valita hyvän, huonon tai neutraalin olon.

Sovelluskehitys on tiimityötä

Uusien ominaisuuksien suunnittelu ja käyttöliittymäkehitys aloitettiin Moodmetricillä jo keväällä 2017 ja valmistelutyötä tehtiin pitkään ennen kehityksen aloittamista. Visuaalisesta toteutuksesta ja käyttäjäkokemuksen optimoinnista osoitamme erityiskiitokset Eero Jaakonaholle.

Sekä Android- että iOS mobiilisovelluksen uudet ominaisuudet on kehitetty Gofore:lla, tiiviissä yhteistyössä Moodmetricin kanssa. Loppukäyttäjän näkökulma huomioitiin projektin kaikissa vaiheissa, esimerkiksi kaikki kehittäjät saivat itsekin käyttää älysormusta. Joustava yhteydenpito mahdollisti nopean aikataulun tähdäten sovelluksen saatavuuteen hyvissä ajoin ennen uuden sormusversion toimituksia.

Lataa uusi Moodmetric-sovellus AppStoresta tai GooglePlaysta. Jos sinulla on vanha versio ja siellä mittausdataa, uusi versio ei kadota vanhaa dataasi.

Työn imun kanssa saa olla tarkkana – Goforella Moodmetric-älysormukset ylikuormittumisen varhaisen tunnistamisen työkaluna

Gofore on vuonna 2002 toimintansa aloittanut kansainvälisesti toimiva digitalisaation asiantuntijayritys ja Suomen paras työpaikka. Goforelle on kunnia-asia varmistaa, että intohimoiset ja motivoituneet työntekijät viihtyvät ja nauttivat työstään. Panostuksesta henkilöstöön kertovat mm. hienot sijoitukset Great Place to Work -kilpailussa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Goforella päätettiin tarjota Moodmetricin palveluita henkilöstölle syksyllä 2016, sillä henkilöstön stressinhallintaosaaminen nähdään tärkeänä osana tietotyön tuottavuutta ja hyvinvointia.

Kiinnostuneet saivat tutustua Moodmetric-älysormuksiin ensin vuokrauspalvelun kautta, johon sisällytettiin Moodmetricin hyvinvointiluento aiheesta ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’, sekä perehdytys sormuksen käyttöön. Vuokrajakson päätyttyä Gofore lunasti osan sormuksista, ja ne ovat sen jälkeen olleet henkilöstön vapaassa käytössä.

Heini Ala-Vannesluoma (kuva Aki Rask)

Työn imu voi uuvuttaa huomaamatta

Henkilöstön stressinhallintaosaaminen nousee kriittiseen asemaan erityisesti asiantuntijayrityksissä, joissa työn imu on korkea. Työlleen omistautuvat ja korkeasti motivoituneet ovat usein suurimmassa vaarassa uupua. Ei ymmärretä, että intensiivinen työskentely ja positiivinen draivi on korkea virittyneisyyden tila, josta täytyy myös palautua. Työstään innostuneen voi olla vaikea käsittää, miksi voimat loppuvat.

– Työelämä on nykyään hektisempää ja ihmiset sinnittelevät tosi pitkään. Kuormittumisesta ei uskalleta puhua ennen kuin tilanteet menee vakavaksi ja joudutaan turvautumaan sairauslomiin. Kuormittuminen saatetaan kokea myös ammatillisena epäonnistumisena, josta ei haluta kertoa ulkopuolisille, Goforen Heini Ala-Vannesluoma kertoo. Heini työskentelee Goforella Lead Coachina, jonka vastuualueena on henkilöstön osaamisen kehittäminen.

On kohtalaisen helppoa tunnistaa fyysisen ponnistelun aiheuttama palautumisen tarve, mutta hankalampaa on huomata emotionaalisen ja kognitiivisen stressin vaikutus – ylipäänsä ymmärtää se, että paikallaan istumalla ja ruutua tuijottamalla voi saada itsensä ylikierroksille. -Firmoissa ei vielä oikein ymmärretä, mistä tietotyöntekijän kuormitus syntyy. Operoidaan pitkälti teollisuuden ajan opeilla ja luulen, että kestää vielä pitkään ennen kuin ymmärretään kunnolla miten yksilöllisesti tuetaan jokaista työntekijää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, Heini pohtii.

Moodmetricin hyvinvointiluento ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’ oli Heinin mukaan kompakti tietopaketti, joka innosti goforelaisia ja herätti hyvää keskustelua myös jälkeenpäin. Luennolla käsiteltiin kuormitusta erityisesti tietotyön näkökulmasta ja esiteltiin keinoja yksilölliseen stressinhallintaan Moodmetric-älysormusta hyödyntäen. Vuorovaikutteisella luennolla rikottiin muun muassa uskomuksia siitä, että työn määrä ei ole sama kuin työn kuormittavuus tai että vain laiskat ja heikot uupuvat. Aihe oli niin kiinnostava, että keskustelut jatkuivat vilkkaana vielä virallisen osuuden jälkeen.

Matalan kynnyksen työkalu stressinhallintaan

Arvioiden mukaan reilusti yli puolet lääkärikäynneistä liittyy tavalla tai toisella kroonistuneen stressin aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi tiedetään, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa. Tarve ennaltaehkäisevälle stressinhallinnalle on ilmeinen.

– Meille on tärkeää sekä inhimillisesti että taloudellisesti, että henkilöstön ylikuormittumiseen päästään kiinni ennen kuin työkyky heikkenee. Haasteena on kuitenkin se, että Goforen kaltaisessa matalan hierarkian organisaatiossa esimiesten rooli on toisenlainen, jolloin perinteinen esimies-alais -ohjaussuhde ei toteudu. Työntekijällä on vastuu ja vapaus johtaa itse itseään. Tällöin on vaarana se, että työntekijä jää yksin ongelmansa kanssa, Heini selventää.

Toisinaan avun hakemisen esteenä ovat varsin inhimilliset tekijät. Intensiivinen työ ja tiukat aikataulut priorisoidaan helposti ja apua haetaan vasta sitten, kun työntekijä ei enää suoriudu työstään. Ajan varaaminen työterveyslääkärille saattaa olla myös ison kynnyksen takana, kun ei oikein tiedä onko oikeutettu hoitoon – helpompaa olisi mennä näyttämään murtunutta jalkaa.

Moodmetric-älysormuksen voi ottaa käyttöön ilman leimautumisen pelkoa ja jos omat epäilyt ylikuormittumisesta vahvistuvat, mittauksen tuottama objektiivinen data voi toimia hyvänä sysäyksenä lähteä korjaamaan tilannetta joko itsenäisesti tai organisaation tuella.

Moodmetric-älysormukset ovat myös vaivaton työkalu työnantajan näkökulmasta. Goforella on intrassa lista, josta työntekijät voivat vuorotellen käydä lainaamassa sormusta muutaman viikon mittausjaksoille. Heinin mukaan Moodmetric-sormuksen käyttöönotto on helppoa eikä sormusten kierrättäminen vaadi ylimääräistä managerointia.

Entä miehet, suostuvatko he pitämään sormusta?

Aiemmin kuormitukseen liittyvät pohdinnat ovat esiintyneet enemmän naisten puheissa, mutta nyt on selvästi huomattavissa se, kuinka miehet ovat kiinnostuneet ymmärtämään kuormitusta kokonaisvaltaisesti ja sen merkitystä hyvinvoinnille.

– Olen ollut positiivisen hämmentynyt siitä, kuinka hyvin miehet ovat lähteneet tähän mukaan. Epäilijöitä olen rohkaissut ajattelemaan sormusta mittarina, ei asusteena, Heini kertoo. – Toisaalta olemmehan me tällainen insinööriorganisaatio ja kaikenlainen mittaaminen kiinnostaa kyllä miehiä, Heini naurahtaa.

 

Haluatko kuulla lisää Moodmetricin stressinhallinnanpalveluista yrityksille? Pyydä yhteydenottoa tai vieraile verkkokaupassamme!

Yhteydenottopyyntö

 

Tästä Moodmetric-verkkokauppaan

 

Moodmetric-mittaus on saatavilla yrityksille Suomessa. Älysormuksia voivat ostaa ja vuokrata myös yksityishenkilöt. Kysy yrityspalveluistamme lisää: [email protected]

 

Moodmetric-pilvipalvelu avautuu

Moodmetric-älysormus mittaa käyttäjän autonomisen hermoston aktiivisuutta ja toiminnan energisyyttä eli vireystasoa. Korkeat lukemat kertovat positiivisesta tai negatiivisesta stressistä, matalat lukemat rauhallisuudesta.

Älysormus ja siihen liittyvä mobiilisovellus ovat olleet markkinoilla vuodesta 2015 lähtien.

Stressitason mittaus on tärkeää, mutta ”mitä sitten”. Mittauksen perusteella tehdään päätelmiä ja toimenpiteitä, jos tasot ovat jatkuvasti liian korkeita. Moodmetric-sovellus on mahdollistanut tämän, mutta asiakkaamme ovat toivoneet mahdollisuutta tarkastella dataa myös netin kautta.

Nyt avattava pilvipalvelu mahdollistaa stressitason seurannan helposti myös pitkällä aikavälillä, ja tekee trendit näkyväksi. Jos elämässä tapahtuvat muutokset stressaavat, se näkyy nousevina päiväkeskiarvoina ja tähän voi puuttua palauttavilla toimilla ajoissa.

Merkittävä etu on, että mittaustiedot pysyvät tallessa pilvessä jos puhelin rikkoutuu tai katoaa.

Moodmetric-pilvipalvelu on odotettu työkalu myös ammattilaisille ja yrityskäyttöön. Moodmetric-älysormusta valmennustyössään käyttävät, yritysten HR-osastot ja tapahtumajärjestäjät ovat toivoneet mahdollisuutta luoda ryhmäraportteja. Monen käyttäjän datan tarkastelu onkin netissä helppoa. Pilvipalvelun myötä Moodmetric-älysormus tulee osaksi internetiä (IoT), jolloin dataa voi yhdistää muihin tietolähteisiin.

Työhyvinvoinnin näkökulmasta on kiinnostavaa, miten henkilöstön stressitasot vaihtelevat pitkällä aikavälillä ja miten henkilöstö sopeutuu muutoksiin. Kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen seuranta voi auttaa ennaltaehkäisemään stressin kroonistumista mahdollistaen työn tuottavuuden myös pitkällä aikavälillä.

Moodmetric-pilvipalvelun on toteuttanut Polku Innovations tiiviissä yhteistyössä Moodmetricin kanssa. Polku-tiimi on kuluneen kesän aikana kehittänyt Moodmetricin toiveiden mukaiset Android, sekä iOS-versiot pilvipalvelulle.

Moodmetric-pilvipalvelun Beta-versio on avattu ja pilottikäyttäjiä kutsutaan mukaan! Ensivaiheessa järjestelmää testataan Android-sovelluksella. Moodmetric-sormuskäyttäjät voivat pyytää käyttöoikeuksia: [email protected]

Moodmetric-vuokrauspalvelun asiakkaat saavat yrityskäyttäjäoikeudet veloituksetta lokakuun loppuun saakka. Tiedustelut: [email protected]

Moodmetric-sormuksen voit tilata itsellesi täältä. Sovellukset iOS:lle ja Androidille ovat ilmaisia, samoin kuin  pilvipalvelun Beta-versio.

 

 

Polku Innovations on erikoistunut Smart Building sekä Wellbeing -konsepteihin, ja kehittää niihin liittyviä IoT ratkaisuja, API-rajapintoja sekä pilvipalveluita käyttäen uusinta teknologiaa sekä ketterää ohjelmistokehitystä. Polun analytiikkaratkaisuissa hyödynnetään koneoppimista ja tekoälyä.

 

Moodmetric-pilvipalvelun kehityshankkeeseen on saatu Euroopan aluekehitysrahaston tukea

 

 

Moodmetric-älysormus apuna YTHS:llä opiskelijoiden stressinhallinnassa

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n Tampereen yksiköllä on hyviä kokemuksia sensoriteknologian hyödyntämisestä opiskelijoiden terveydenhoidossa.

Tampereen YTHS sai syksyllä 2016 insinööriopiskelijalta vinkin kokeilla Moodmetric-älysormusta opiskelijoiden stressinhallinnan tukena. Vastaava hoitaja Anna Malmberg-Virta YTHS:ltä kiinnostui ideasta heti, sillä stressinhallinnan haasteet ovat kasvava ongelma korkeakouluissa ja uusia opiskelijoiden tukemisen keinoja etsitään jatkuvasti. Sormuksia päätettiin ottaa käyttöön kolme kappaletta, ja tähän mennessä kaksitoista opiskelijaa on saanut sormuksen lainakäyttöön. Moodmetric-älysormuksia on hyödynnetty osana opiskelijaterveydenhoidon stressinhallinnan ohjauspalveluita YTHS:n Tampereen ja Hervannan toimipisteissä.

Malmberg-Virran mukaan Moodmetric-älysormuksen tuottama data on avannut uusia keskusteluväyliä opiskelijan ja terveydenhoidon ammattilaisen välille. Erityisesti teknisesti suuntautuneille opiskelijoille sormuksen tuottama objektiivinen ja visuaalinen data on ollut luonteva tapa keskustella opiskeluajan kuormittavuudesta ja löytää keinoja palautumiseen.

Jo kahden viikon käyttö on kokemusten mukaan lisännyt opiskelijoiden kiinnostusta omien tuntemusten havainnointiin sekä itsestä huolehtimiseen. Työntekijöiden keräämän palautteen mukaan Moodmetric-älysormus on auttanut opiskelijoita tunnistamaan stressiä ja käynnistänyt pohdiskelua omasta elämästä sekä toimintatavoista. Vastaavasti Moodmetric-älysormuksen avulla opiskelijat ovat oppineet tunnistamaan mikä rauhoittaa ja tyynnyttää, ja siten löytämään keinoja palautumiseen. Paljon itseltään vaativat opiskelijat ovat mittaustulosten myötä sallineet enemmän lepoa itselle ja käyttäjien tiedetään tehneen muutoksia arkeensa sormuksesta saadun palautteen perusteella.

Paras hyöty Malmberg-Virran mukaan Moodmetric-älysormuksesta on ollut kognitiolähtöisen stressin tunnistaminen. Hän kertoo esimerkin opiskelijasta, joka ihmetteli miksi kävelylenkit koiran kanssa näyttäytyivät kuormittavina hetkinä. Asiaa tarkemmin opiskelijan kanssa pohdittua ilmeni, että kuormittavuus johtui opiskelijan negatiivisesta suhtautumisesta koiran tempoiluun ja jatkuviin pysähtelyihin. Opiskelija tuli mittauksen avulla tietoisemmaksi siitä, millainen vaikutus omilla ajatuksilla ja tunteilla on omaan kuormittuneisuuteen.

Malmberg-Virta on hyödyntänyt Moodmetric-älysormusta myös omalla yksityisvastaanotollaan kognitiivisena psykoterapeuttina ja kertoo, että tällä mittarilla tapahtuva asiakkaan itsemonitorointi voi joissain tapauksissa edistää terapian vaikuttavuutta. Reaaliaikainen ja asiakkaalla jatkuvasti käytössä oleva psykofysiologinen palaute mahdollistaa asiakkaalle roolin, jossa hän on aktiivinen toimija ja motivoituu ottamaan vastuuta oman hyvinvointinsa suhteen. Malmberg-Virta pitääkin Moodmetric-älysormusta toimivana stressinhallinnan työkaluna.

 

Lisää aiheesta:
Lue artikkeli kroonistuvan stressin kokemuksesta blogistamme