OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä

Krooninen stressi on ylikuormitustila, jossa palautumista ei tapahdu riittävästi suhteessa kuormitukseen. Autonominen hermosto ei pääse luontaisesti tasapainoon ja elimistö on jatkuvasti ikään kuin hälytystilassa. Autonomisen hermoston tasapaino on terveen ja mielekkään elämän edellytys.

Stressin kroonistuminen on yhteydessä moniin psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin, ja se on useimmiten myös työuupumuksen taustalla. Ylikuormitustilan tunnistaminen on kuitenkin hankalaa, sillä se kehittyy pitkän ajan kuluessa. Toisaalta ylikuormittuminen on tabu ja apua haetaan usein liian myöhään. Tutkimusten mukaan 60-80 %:lla lääkärikäynneistä on yhteys stressiin (Nerurkar et al. 2013). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2012) julkaisemassa raportissa todettiin, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa.

Moodmetric-mittaus

Ihon sähkönjohtavuuden mittaus on toistaiseksi vähän hyödynnetty psykofysiologinen stressinmittaus laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella sekä pitkäkestoisena stressimittauksena normaaliarjessa. Ihon sähkönjohtavuus reagoi erityisen herkästi emotionaaliseen ja kognitiiviseen stressiin, ja Moodmetric-sormus on siten erinomainen mittari tietotyöntekijöille.

Moodmetric-älysormus mittaa stressitasojen vaihteluita reaaliaikaisesti ihon sähkönjohtavuutta tulkitsemalla. Moodmetric-älysormus on helppo ja miellyttävä käyttää, ja tyypillinen mittausjakso yrityksille suunnatuissa palveluissamme on 2-4 viikkoa. Kahden viikon mittauksella käyttäjä oppii tunnistamaan omia yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä sekä motivoituu etsimään keinoja paremman tasapainon löytämiseen.

Moodmetric-mittauksen ehdottomiin etuihin kuuluvat käytön helppous, reaaliaikaisuus, informatiivisuus, mittauksen tarkkuus sekä käyttömukavuus myös pidemmissä mittausjaksoissa. Mobiilisovelluksen tuottama tieto on informatiivista ja siten helposti omaksuttavissa. Reaaliaikaisuus mahdollistaa välittömän palautteen, joka on käyttäytymisen muutosta haettaessa tärkeä motivaatiotekijä. Moodmetricin keräämän asiakaskokemustiedon mukaan Moodmetric-älysormuksen tarjoama data auttaa tunnistamaan yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä paremmin sekä motivoi tekemään tarvittavia elämäntapamuutoksia.

Ennakoivaan työterveyshuoltoon kaivataan uusia palveluita

Moodmetricin tuotekehitystä on vahvasti ohjannut asiakkailta saatu palaute ja käyttäjäkokemuksia on kerätty Moodmetric-mittauksesta kolmen vuoden ajan. Yritysasiakkailla mittauksia on tehty vuodesta 2016 lähtien. Saaduissa asiakaspalautteissa toistuu mahdollisuus hyödyntää Moodmetric-älysormuksia osana työterveyshuollon tarjoamia palveluita, sillä asiakkaat kaipaavat usein ammattilaisen tukea datan tulkintaan ja toimivien stressinhallintakeinojen kartoittamiseen. Uskomme, että työterveyshuollot ottavat mieluusti tämän roolin ennaltaehkäisevässä työssä.

Työterveyshuolloilla on niukasti tarjottavana työkaluja asiakkailleen, jotka hakevat apua ylikuormitukseen, tai joiden vaivojen taustalla stressi on selkeä osatekijä. Moni ei kuitenkaan tarvitse stressimittaria jatkuvasti, mutta toivoisi sen olevan saatavilla palveluna työterveyshuollosta aina tarpeen mukaan.

Hyvinvointiteknologialla voidaan kannustaa ja motivoida työikäisiä ottamaan aktiivisempi rooli oman hyvinvoinnin mahdollistajana. Moodmetricin missiona on ennaltaehkäistä stressin aiheuttamia terveyshaittoja sekä inhimillisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Uskomme, että kroonisen stressin ennaltaehkäiseminen kiinnostaa myös työeläkevakuutusyhtiöitä.

Lähteet:

Nerurkar, A., Bitton, A., Davis, R. B., Phillips, R. S., & Yeh, G. (2013). When physicians counsel about stress: Results of a national study. JAMA internal medicine, 173(1), 76-77.

Koskinen, S., Lundqvist, A., & Ristiluoma, N. (2012). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti: 2012_068.

Kuva: Pixabay

Moodmetric-mittauksen tieteellinen tausta ja käytännön sovellutukset käydään läpi viisiosaisessa sarjassa
  1. OSA 1: Pakene-tai-taistele -reaktio
  2. OSA 2: Pitkittynyt stressi – aivot tulkitsevat meidän olevan jatkuvassa vaarassa
  3. OSA 3: Fysiologiset mittaukset stressin pitkäkestoisessa seurannassa
  4. OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta
  5. OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä 

 

OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta

Aiemmat artikkelisarjamme osat kertovat, miten keho reagoi stressiin ja miten stressiä voi mitata. Osat 1 ja 2 kertovat mikä on pakene tai taistele -reaktio ja miten kehomme reagoi pitkäaikaiseen stressiin. Pitkäkestoisen stressin mittauksen menetelmiä esiteltiin osassa 3. Tässä artikkelissa selitetään Moodmetric-älysormuksen toiminta sekä mittausdatan tulkinta.

Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutosta. Se määrittää ihon konduktanssin eli johtavuuden sormuksen rengasosan avulla. Rengasosa koostuu kahdesta elektrodina toimivasta hopeoidusta teräsrenkaasta ja niiden välissä olevasta muovieristeestä.

Elektrodien tulee saada hyvä kontakti ihoon alueella, jossa hikirauhasten tiheys on suuri. Ihon sähkönjohtavuuden mittaukseen tarvittavien pienten (eng. eccrine) tiheys vaihtelee kämmenen 400/cm2 ja käsivarren 80/cm2 välillä. Moodmetric-mittarille on valittu sormusmuoto, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri mittaustarkkuus. Mittauskohta on sormen alapinnalla, ja parhaimmillaan signaali on keskeytymätön.

Sormus mittaa jatkuvasti ja tallettaa kaiken mittaustiedon “kiveen” riippumatta siitä onko puhelinsovellus päällä vai ei. Data tallentuu sormukseen, vaikka puhelin ei olisi edes lähellä. Kun mobiilisovellus avataan ja painetaan kalenterikuvaketta, sormus lähettää tiedot bluetooth-yhteyden yli puhelimeen. Mittaus ja tallennus jatkuvat välittömästi. Signaalia voi myös milloin tahansa seurata reaaliaikaisesti puhelimen näytöllä.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen (2015) mukaan Moodmetric-älysormuksen tuottama signaali vastaa laboratoriolaitteiden tasoa ja soveltuu kenttätutkimuksiin.

Moodmetric-käyrä

Moodmetric-käyrä eli aloitusnäytössä reaaliaikaisesti piirtyvä violetti käyrä on ihon sähkönjohtavuuden mittauksesta saatu raakasignaali.

Signaali skaalautuu automaattisesti siten, jotta koko amplitudi (aallon korkeus) on näkyvissa myös voimakkaassa reaktiossa.

Moodmetric-käyrän avulla voi seurata reaktioita: innostus, idea, säikähdys – näkyvät käyrällä 1-2 sekunnin viiveellä (fysiologinen viive).

Raakasignaalin tulkitsemiseminen vaatii perehtyneisyyttä mittausmenetelmään ja mahdollisiin virhelähteisiin.

Moodmetric-indeksi

Ihon sähkönjohtavuuden raakasignaali sellaisenaan on vaikeasti tulkittava ja häiriöherkkä. Merkittävät reaktiot käyrältä voidaan huomata melko helposti, mutta parempaa analyysia varten signaalia käsitellään matemaattisin menetelmin.

Moodmetric-indeksi tai Moodmetric-taso (sovelluksessa eng. Moodmetric level) on kehitetty ratkaisemaan ihon sähkönjohtavuuden mittaamiseen sisältyviä haasteita. Algoritmit laskevat käyttäjälle arvon 1 – 100 siten että 1 on henkilön oma, alin mahdollinen mittausarvo. Sen voi saavuttaa esimerkiksi syvässä unessa. Lukema 100 puolestaan määräytyy henkilön voimakkaasti vireytyessä, eli on henkilön oma maksimireaktio. Minimin ja maksimin löytymiseen menee noin 12 tuntia, mikä on kalibroitumisaika. Sormuksen voi aina kalibroida uudelleen esim. käyttäjän vaihtuessa.

Moodmetric-indeksi näyttää henkilön senhetkisen vireystilan muutaman minuutin aikaikkunassa.  Moodmetric-indeksi ei näytä yksittäistä reaktiota, mutta muuttuu nopeasti, jos vireystila äkillisesti nousee tai laskee. Moodmetric-käyrän aaltojen liikkeen alkaessa kasvaa ja trendin mennessä ylöspäin, indeksi alkaa näyttää yhä suurempia arvoja.

Sataseen pääsee nopeasti – mielenkiintoisempaa onkin tehdä harjoituksia, joissa tasoa yritetään mieltä rauhoittamalla saada mahdollisimman alas.

Indeksin laskemisessa algoritmit minimoivat henkilön liikkeiden ja käden oman normaalin kosteuden vaikutuksen tulokseen. Moodmetric-indeksi on käyttäjien kesken vertailukelpoinen.  Kahden henkilön arvoja samassa tilanteessa voi siis tarkastella: onko toinen rentoutuneempi kuin toinen?

Ei ole tiettyä hetkellistä arvoa, johon pitäisi pyrkiä

Mikään hetkittäinen Moodmetric-arvo ei ole hyvä tai huono. On normaalia, että henkilön Moodmetric-indeksi vaihtelee 1 ja 100 välillä vuorokauden aikana.

Moodmetric-arvo ei myöskään kerro, onko reaktio positiivinen tai negatiivinen. Moodmetric ei siis ole tunnemittari.

Stressitasojen vaihtelu on yksilöllistä. On nopeasti ja voimakkaasti virittäytyviä ihmisiä, sekä rauhallisemmin reagoivia. Esimerkiksi luovat ihmiset ovat usein alttiimpia ympäristön ärsykkeille ja virittäytyminen voi tapahtua herkästi. Pitkää ja syvää keskittymistä vaativaa työtä tekevällä voivat Moodmetric-tasot olla päivän aikana hyvinkin alhaisia.

Työpäivän aikana lukemat voivat olla innostuksesta ja energiasta johtuen korkeita, tai matalia johtuen hyvästä keskittymisestä. Toisaalta korkeat lukevat voivat johtua epämiellyttävästä paineesta tai hallinnan tunteen menettämisestä. Matalat lukemat saattavat myös kertoa tylsistymisestä ja jopa masennuksesta. Lukemat vaativat  siis aina lisäksi oman tulkinnan tilanteesta. Ulkopuolinen ei voi tietää onko 100 ruudullasi innostusta vai ärsyyntymistä.

Työpaikalla on hyvä olla eri tavoin virittäytyviä ihmisiä. Joukko johon ei vaikuta mikään, tai joukko joka innostuu kaikesta valtavasti samantien, ei todennäköisesti ole kokonaisuutena yhtä tehokas kuin heterogeenisempi tiimi.

Moodmetric-mittaus auttaa yksilöitä ymmärtämään erilaisia tapoja virittäytyä. Hyvinvoinnin näkökulmasta tällä on iso merkitys, sillä voimme vähentää oman suorituksemme vertaamista muihin ja pohtia itsensä haastamista oma fysiologia ja elämäntilanne huomioiden.

Moodmetric-indeksin vuorokausikeskiarvo

Yksittäistä Moodmetric-arvoa tärkeämpi on vuorokausikeskiarvo.

Moodmetric-älysormus mittaa sympaattisen hermoston vastetta asteikolla 1-100. Laskenta perustuu tasapainon hakemiseen. Vuorokausikeskiarvon ollessa noin 50, palautumista on tapahtunut riittävästi suhteessa kuormitukseen ja autonominen hermosto on saavuttanut tasapainon. Moodmetric-sormuksen käyttäjät tekevät juuri tämän havainnon: vuorokausikeskiarvo vaihtelee yleensä 45 ja 55 välillä riippuen yöunen palauttavuudesta.

Päivän- ja yönaikaiset Moodmetric-tasojen vaihtelut voivat eri henkilöiden välillä olla suuriakin ja silti molemmat voivat kokevat olonsa hyväksi ja tarmokkaaksi. Joillakin Moodmetric-tasot ovat yleensä melko korkeita päivän aikana. Jos yöuni kuitenkin on levollista niin päiväkeskiarvo voi olla sama kuin henkilöllä, jolla on alemmat päivän aikaiset lukemat.

Alla kahden eri henkilön perättäiset päivä-yö -näkymät vuorokaudelta, joissa molempien keskiarvoksi on tullut 46. Hyvän, melko alhaisen keskiarvon voi siis saavuttaa eri tavoin.

Moodmetric-indeksin vuorokausikeskiarvo on sitä informatiivisempi, mitä enemmän sormusta käyttää. Kun Moodmetric-sormusta pitää myös yöllä, pystyy omaa kuormituksen ja palautumisen tasapainoa arvioimaan paremmin.

Moodmetric-käyttäjiltä saadun palautteen mukaan vuorokausikeskiarvo on  yhteneväinen koetun hyvinvoinnin kanssa. 50 tienoilla jaksaminen on yleensä normaalia. Arvon ollessa pitkään yli 50 tuntemukset omasta hyvinvoinnista ja tarmokkuudesta ovat heikompia. Hyvin matalat vuorokausikeskiarvot yhdistettynä erittäin negatiiviseen mielialaan voivat olla viite masennuksesta.

Moodmetric-mittaus auttaa käyttäjää saavuttamaan tasapainon kuormituksen ja palautumisen välillä. Kuormituksen lähteet ja palautumisen keinot ovat yksilöllisiä. Tästä syystä mittausdataa pitää aina pohtia omasta näkökulmasta ja käydä elämän osa-alueita läpi esimerkiksi sovelluksen kalenteritoiminnon avulla.

Artikkelisarjamme kokonaisuudessaan:

 

  1. OSA 1: Pakene-tai-taistele -reaktio
  2. OSA 2: Pitkittynyt stressi – aivot tulkitsevat meidän olevan jatkuvassa vaarassa
  3. OSA 3: Fysiologiset mittaukset stressin pitkäkestoisessa seurannassa
  4. OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta
  5. OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä 

 

OSA 2: Pitkittynyt stressi – aivot tulkitsevat meidän olevan jatkuvassa vaarassa

Autonomisen hermoston tehtävä on säädellä kehon toimintoja tilanteen vaatimalla tavalla. Kun henkilö nukkuu, toimivat kehoa palauttavat ja hoitavat järjestelmät. Lounaan jälkeen kehon tehtävä on sulattaa ruoka tehokkaasti ja korjata siitä saatava energia talteen. Henkeä uhkaavan vaaran edessä ruuansulatus tai immuunipuolustus ovat tarpeettomia – ne laitetaan pois päältä ja tuodaan lisävoimaa esimerkiksi kamppailussa tarvittaville lihaksille.

Autonominen hermosto toimii pääosin tahdosta riippumatta ja vastaa monista tärkeistä elintoiminnoista kuten verenpaineen- ja lämmönsäätelystä, ruuansulatuksesta, lisämunuaisen toiminnasta ja syljenerityksestä. Se hermottaa sisäelinten seinämissä olevaa sileää lihaskudosta ja sydänlihaskudosta, jotka vastaavat tahdosta riippumattomien lihasten toiminnasta. Autonominen hermosto pitää meidät hengissä ilman että meidän täytyy tietoisesti tehdä asioita sen eteen.

Autonominen hermosto jaetaan parasympaattiseen ja sympaattiseen hermostoon, jotka toimivat vastaparina. Parasympaattinen hermosto hidastaa sydämen sykettä, supistaa keuhkoputkia, nopeuttaa ruuansulatusta ja edistää paranemista. Se pyrkii rentouttamaan kehon ja pitämään elintoiminnot vakaina. Parasympaattinen hermosto on aktiivisimmillaan levon aikana.

Sympaattinen hermosto säätelee niinikään monien elinten toimintoja. Sen toiminta vilkastuu stressitilanteissa ja kovassa fyysisessä rasituksessa.

Yleensä sympaattinen ja parasympaattinen hermosto toimivat hyvässä yhteistyössä, mutta kuten keinulauta. Kun toisen toiminta kiihtyy, toisen hidastuu. Esimerkiksi stressireaktiossa sympaattinen hermosto menee hälytystilaan ja toimii hetkessä maksimivoimalla. Tällöin parasympaattinen toiminta seisahtuu, ja esimerkiksi suolen toiminta lähes pysähtyy.

Täydellinen sympaattisen ja parasympaattisen hermoston yhteistoiminta mahdollistaa hienovaraisen ja nopean elintoimintojen säätelyn joka tilanteessa.

Pakene tai taistele -reaktio on tarkoitettu nopeasti syntyvään ja ratkeavaan tilanteeseen. Nykyihmisellä stressireaktio voi jäädä huomaamatta päälle, eikä parasympaattinen hermosto pääse palauttamaan elimistöä lepotilaan.

Pitkäaikaisessa stressissä elimistön kortisolitaso on jatkuvasti ylhäällä

Jatkuva stressi pitää hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori -akselin aktiivisena. Se on ikään kuin pitkään joutokäynnillä oleva moottori pumpaten elimistöön stressihormoneja, erityisesti kortisolia.

Kortisoli auttaa elimistöä kohtaamaan vaaran, mutta samalla se kuitenkin vaimentaa immuunijärjestelmän. Evoluution kannalta tämä oli järkevää: jos krokotiili uhkaa, on järkevää laittaa tarpeettomat järjestelmät kehosta hetkeksi pois päältä ja käyttää kaikki energia taisteluun.

Immuunipuolustus heikkenee ylikuormitustilassa, joten jatkuva stressi voi johtaa infektiokierteeseen. Stressitekijöillä on havaittu olevan vaikutuksia myös autoimmuunisairauksien puhkeamiseen, sydän ja verisuonitauteihin ja syövän syntyyn. Jatkuvat adrenaliinipiikit voivat vaurioittaa verisuonia, nostaa verenpainetta ja lisätä sydänvaivojen riskiä.

Huolestuneisuus ja pelko lisäävät stressiä, mikä edelleen aktivoi sympaattista hermostoa. Näin oireilu jatkuu – samalla palautuminen rentoutumalla ja nukkumalla vaikeutuu entisestään. Kova henkinen kuormitus toipilasvaiheessa saattaa olla jopa yhtä kohtalokasta kuin fyysinen rasitus. Töiden tekeminen sairaslomalla ei ole sitä mitä kehomme toivoisi.

stressi vaikuttaa keskittymiseen, muistiin ja ruokahaluun

Pitkäaikaisessa stressissä aivot ovat jatkuvasti siinä käsityksessä, että fyysinen taistelu käynnistyy hetkellä millä hyvänsä. Kortisolin avulla elimistö pyrkii pitämään maksimimäärän energiaa saatavilla. Se lisää ruokahalua ja tehostaa ylimääräisen ravinnon varastointia, mikä saattaa johtaa painonnousuun.

Kortisolia erittyy myös aivojen hippokampukseen, jolla on tärkeä rooli muistin toiminnassa ja oppimisessa. Stressaantuneella uuden oppiminen hidastuu ja tunteiden käsittely vaikeutuu, ilmenee keskittymisvaikeuksia ja muistihäiriöitä.

Jatkuva stressi ei ole pikkujuttu. Työstressin vaikutusta myös kuolleisuuteen on tutkittu:

Tutkimukseen osallistui yhteensä 812 työntekijää ja heitä seurattiin keskimäärin 25,6 vuotta. Työntekijät, joilla oli korkea työstressi, korkeat työvaatimukset yhdistettynä alhaisella työnohjauksella, oli 2,2-kertainen riski kuolla sydän- ja verisuonisairauteen verrattuna alhaisen työstressin kollegoihin. Vastaava riskisuhde oli työntekijöillä, joilla oli ponnistelu-palkitsevuus-epäsuhta (matala palkka, sosiaalisen arvostuksen puute, vähemmän uramahdollisuuksia suhteessa työhön tehtävään ponnisteluun) oli 2.4-kertainen kuolleisuusriski (Kivimäki et al., 2002)

Burnout

Kova stressi ei jatku loputtomiin ilman seurauksia. Burnout eli loppuunpalaminen on koko elimistön vakava häiriö. Se mielletään arkipuheessa usein psyykkiseksi tilaksi, mutta takana ovat samat elimistön reaktiot kuin lyhytkestoisessa stressissä. Samanaikainen psykologinen, hermostollinen, aineenvaihdunnallinen ja immuunipuolustuksen ylikuormittuminen saattaa olla niin vaikea, että täydellinen toipuminen on äärimmäisen hidasta tai jopa mahdotonta.

Burnoutin paras hoito on ennaltaehkäisy. Henkilön itsensä saattaa olla vaikea ilmaista tilanteen vakavuutta, sillä itseä ja oletettua työtahtia verrataan helposti työtovereihin. Kulissit pyritään pitämään kunnossa ja vielä hetki ennen romahtamista saattaa kaikki näyttää ulkonaisesti normaalilta.

Keskustele ystävien, kollegoiden, esimiehen tai työterveyslääkärin kanssa aina, jos arvelet olevasi ylikuormittunut. Uni on hyvä indikaattori.

Uni, aivot ja stressi

Kun elämä on kuormituksen suhteen tasapainossa, ihminen palautuu nopeista stressireaktioista ja myös pidemmistä kuormitusjaksoista. Näitä voivat aiheuttaa esimerkiksi vauvavuosi, talon rakennus, hektinen opiskelu- tai työprojekti. Kun palautumista on riittävästi , ihminen pääsee myös vaikeiden jaksojen yli.

Uni on palauttavista keinoista tärkein, samalla se on hyvä tasapainon indikaattori. Pitkään jatkuneet unen häiriöt kertovat usein stressistä, ja vähäinen uni taas vähentää stressinsietoa entisestään.

Aivot tarvitsevat unta. Unen aika tapahtuu paljon asioita joita nukkuja ei huomaa. Aivoille tehdään perusteellinen vuorokausihuolto jotta fyysisesti ja psyykkisesti voisimme hyvin.

Terveyttä ei ole ilman hyvää unta. Unen merkitys jaksamiselle tulee kaikille eteen viimeistään, kun ei saa nukuttua tarpeeksi. Pahimmillaan elämä on sumussa elämistä ja pakollisten asioiden yli rämpimistä. Valitettavasti uniongelmat ovat niin yleisiä, että niitä pidetään normaalina. Mutta näin ei ole – normaalia on nukkua hyvin.

Kun pääsääntöisesti uni on levollista ja aamulla olo on pirteä, pystyvät keho ja mieli joka päivä hyviin suorituksiin. Kehossa säilyy tasapaino.

Lue lisää unesta artikkelissamme Se ainoa uudenvuodenlupaus 

Pertti Panulan artikkeli aiheesta Stressi ja aivot lääkietieteellinen aikakauskirja Duodecimissä

Moodmetric-mittauksen tieteellinen tausta ja käytännön sovellutukset käydään läpi viisiosaisessa sarjassa
  1. OSA 1: Pakene-tai-taistele -reaktio
  2. OSA 2: Pitkittynyt stressi – aivot tulkitsevat meidän olevan jatkuvassa vaarassa
  3. OSA 3: Fysiologiset mittaukset stressin pitkäkestoisessa seurannassa
  4. OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta
  5. OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä 

 

 

Milloin innostuminen on vaarallista?

Innostuminen on tunne, joka ennakoi, aikaansaa ja ylläpitää toimintaa. Kokijalleen se on yleensä mielihyvän sävyttämä elämys. Innostuminen on korkean virittyneisyyden tila, jossa energiaa virtaa elimistössä ja asioita tapahtuu. Fysiologisessa mielessä sympaattinen hermosto on aktiivinen. Kun sympaattinen hermosto aktivoituu, tarkoittaa se sitä, että energiaa kuluu. Innostuminen on elimistölle näin ollen stressitila, joka kuormittaa.

Innostuminen on erityisesti työelämässä tavoiteltava tila. Työn imussa työskentely on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta hyvä asia – työntekijä on tarmokas, uppoutunut ja omistautunut työlleen. Innostumiseen liittyy usein myös jonkin uuden ja ennakoimattoman odotus – työskennellään ehkä intohimoisesti päämäärää kohden, jonka lopputuloksesta ei voida olla täysin varmoja.

Kaikki eivät kuitenkaan innostu samalla lailla. On oikeastaan ihan hyvä, että ihmisillä on erilaisia taipumuksia innostua. Korkean virittyneisyyden tilassa hienomotoriikka kärsii ja saatetaan tehdä ylioptimistisia arvioita ja roiskitaan menemään. Korkeassa virittyneisyyden tilassa yksilö on usein vastaanottavainen erilaisille ärsykkeille ja huomio herpaantuu helposti. Ryhmässä on hyvä olla myös joku, joka pystyy tarkastelemaan toimintaa kriittisemmin matalamman virittyneisyytensä johdosta.

Unelmatyöstä voi uupua

Innostuminen on siis positiivista stressiä. Moni ajattelee, että vain negatiivinen stressi on haitallista. Elimistölle ei ole kuitenkaan merkitystä, kokeeko yksilö mielihyvää vai mielipahaa korkean virittyneisyyden tilassa. Toki positiivisella stressillä pääsee pidemmälle, mutta silloin on riskinä se, että mahdolliset ylikuormittumisen merkit jäävät huomioimatta.

Työlleen omistautunut ja unelmatyötään tekevä saattaakin kokea yllätyksen, jos voimat yllättäen loppuvat. Pitkään laiminlyöty palautuminen johtaa stressin kroonistumiseen. Ensi merkkejä ovat usein työn tuottavuuden ja mielekkyyden väheneminen ja myöhemmin vaikutukset myös psyykkisessä ja fyysisessä terveydessä. Ylikuormitustilassa autonominen hermosto ei pääse tasapainoon, vaan sympaattinen hermosto on aktiivisempi kuin parasympaattinen.

Kuva: Pixabay

Ketkä ovat vaarassa?

Korkeasti motivoituneet, työlleen omistautuvat, paljon itseltään vaativat – kaikki työnantajan näkökulmasta arvokkaita työntekijöitä – ovat erityisessä vaarassa. Omia rajoja ei tunnisteta tai niitä ei haluta tunnustaa. Saattaa tuntua  myös ammatilliselta itsemurhalta kertoa jaksamisongelmista, jos organisaatiossa on esimerkiksi YT-uhka päällä. Omaa suoriutumista saatetaan verrata myös muiden suoriutumiseen, jolloin jaksamisen ajatellaan olevan vain tahtokysymys.

Haitallisen stressin tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaikeutuu, mitä lähempänä ollaan työuupumusta. Kroonistunut stressi on usein työuupumuksen taustalla, jolloin yksilö kokee ammatillisen itsetunnon laskua, kyynistymistä ja jatkuvaa väsymystä – oma suoriutumisen taso laskee merkittävästi. Ennen positiivista tarmoa kokenut työntekijä saattaa alkaa piiskata itseään yhä kovempiin suorituksiin, vaikka todellisuudessa pitäisi löysätä tahtia.

THL:n vuonna 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain elämänsä vaiheessa. Luvut tuskin ovat laskeneet tämän jälkeen. Olisi mielenkiintoista saada tietää, kuinka monen uupumisen taustalla on överiksi mennyt innostus omaan työhön?

Myös innostuksesta täytyy palautua!

Huippusuoritus löytyy sopivasta määrästä stressiä. Ajatus sopivasta määrästä stressiä pitää sisällään ajatuksen myös sopivasta määrästä palautumista. Mitä enemmän kuormittuu, sitä enemmän täytyy palautua. Innostuja ei aina tunnista omia rajojaan ja silloin voi olla hyödyllistä ottaa teknologiaa avuksi.

Moodmetric-älysormus on kehitetty yksilöllisen stressinhallinnan tueksi. Stressireaktioita voi seurata reaaliajassa omalta älypuhelimelta ja kokonaiskuormitus on helppo nähdä mobiilisovelluksen graafeista. Jo kahden viikon mittauksella yksilö saa hyvän kuvan kokonaiskuormituksesta ja alkaa löytämään yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä. Reaaliaikainen ja aina käytettävissä oleva palaute motivoi tekemään tarvittavia muutoksia elämäntapoihin oli kyse sitten yöunen lisäämisestä, työtapojen muutoksista tai esimerkiksi vapaa-aikaan liittyvistä toimista.   

 

Moodmetric-älysormuksen voi ostaa itselle tai lahjaksi täältä:

Tästä Moodmetric-verkkokauppaan

 

Kysy lisää  Moodmetricin palveluista yrityksille:  Henna Salonius, 044 309 6997, [email protected]

 

Uusi Moodmetric-sovellus sisältää päiväkirjan ja stressidatan analytiikkaa

Moodmetric-älysormus ja -sovellus helpottavat stressinhallintaa terveysteknologian avulla. Sovellus on käyttäjälle nopea ja visuaalinen keino nähdä mitkä asiat elämässä stressaavat, mitkä palauttavat.

Uusi Moodmetric-älypuhelinsovellus on nyt ladattavissa AppStoresta ja GooglePlaysta. Uusi sovellus toimii kaikilla sormusversioilla.

sovellus tukee stressinhallintaa nyt entistä paremmin

Moodmetric-sovelluksen kaikki tutut toiminnot ovat edelleen käytettävissä. Reaaliaikanäyttö tukee stressitasojen pienimpienkien vaihtelujen seurantaa, ja paljon kiitosta saanut päivädiagrammi näyttää levon sekä kuormittumisen päivän ja yön aikana.

Uusi sovellus tukee stressinhallintaa entistä paremmin sekä mahdollisuudella tehdä omia merkintöjä, että automaattisella analytiikalla. Kalenterimerkinnät saavat mitatun stressiarvon, ja päiväkirjan avulla ne voi kategorisoida. Näin on helppo päästä kiinni elämän stressaaviin tekijöihin, toisaalta rauhoittaviin ja energisoiviin.

Stressi/mieliala -nelikenttä

Erityisen kuvaava uusi esitysmuoto on stressi/mieliala -nelikenttä, joka nyt yhdistää koetun olon Moodmetric-älysormuksen mittausdataan.

 

Nelikentän pystyakseli on Moodmetric-taso, joka on aiemmista sovellusversioista tuttu 0-100 arvo. Mitä korkeampi on mitattu stressitaso, sen korkeammalla eri elämän osa-alueita kuvaavat ympyrät ovat. Vaaka-akseli puolestaan on henkilön itse kokema positiivinen tai negatiivinen mieliala.

Päiväkirja

Nelikentän sisältö perustuu päiväkirjaan, johon osa tiedoista tulee sovelluksesta automaattisesti. Käyttäjä voi esimerkiksi ladata puhelimen kalenterista kaikki merkinnät päiväkirjaan. Myös Moodmetric-sormuksen mittaamat stressitasot tulevat päiväkirjan merkinnöille suoraan.

Käyttäjä voi myös itse lisäsä merkintöjä sovellukseen, osoittaa niille oikean elämän osa-alueen / kategorian, sekä valita hyvän, huonon tai neutraalin olon.

Sovelluskehitys on tiimityötä

Uusien ominaisuuksien suunnittelu ja käyttöliittymäkehitys aloitettiin Moodmetricillä jo keväällä 2017 ja valmistelutyötä tehtiin pitkään ennen kehityksen aloittamista. Visuaalisesta toteutuksesta ja käyttäjäkokemuksen optimoinnista osoitamme erityiskiitokset Eero Jaakonaholle.

Sekä Android- että iOS mobiilisovelluksen uudet ominaisuudet on kehitetty Gofore:lla, tiiviissä yhteistyössä Moodmetricin kanssa. Loppukäyttäjän näkökulma huomioitiin projektin kaikissa vaiheissa, esimerkiksi kaikki kehittäjät saivat itsekin käyttää älysormusta. Joustava yhteydenpito mahdollisti nopean aikataulun tähdäten sovelluksen saatavuuteen hyvissä ajoin ennen uuden sormusversion toimituksia.

Lataa uusi Moodmetric-sovellus AppStoresta tai GooglePlaysta. Jos sinulla on vanha versio ja siellä mittausdataa, uusi versio ei kadota vanhaa dataasi.

Mikä elämässä stressaa?

”Olen niin stressaantunut.”

Tämän kuulee usein, ja se tulee sanottua usein. Harvoin sanoja pysähtyy miettimään mikä erityisesti kuormittaa, tai erittelemään syitä ja seurauksia.

Jos pyydetään tarkennusta, ensin nostetaan esille työ ja kiire, mahdollisesti esimies, kollegat ja puoliso. Paljon hankalampaa on pohtia, kuinka paljon kukin tekijä stressaa ja millaisiin tilanteisiin paine liittyy. Jos kiireistä elämää on jatkunut pitkään, kuormituksen syyt sekoittuvat ja lopulta hallinnan tunne vaikuttaa olevan kateissa 24/7.

Moodmetric-mittaus auttaa löytämään elämästä ne tekijät, jotka stressaavat eniten. Puhelinsovellus näyttää yksinkertaisesti ja reaaliajassa kognitiivisen sekä emotionaalisen stressin lähteet.  Asteikko on helposti ymmärrettävä ja näytetään väreinä kellotaululla. Punaiset lukemat ja niiden sijoittuminen päivään auttavat osoittamaan, mikä hermostoa aktivoi.

Itselleni suurin stressin lähde ovat lapset, (vaikka he ovat elämässäni ilman muuta tärkeintä). Aamulähdöt töihin, päiväkotiin ja kouluun ovat lähes aina hirveitä, tosin helpottuen joka vuosi lasten kasvaessa. Päivän kakkonen stressin lähteenä on lasten nukkumaanmenoaika. Vaikka yrittäjän työni on yllätyksellistä, välillä vaikeaa ja aina haastavaa, se saa aniharvoin itselläni samanlaisia kierroksia aikaan kuin kuorokiljunta.

Moodmetric-mittaus on tämän osaltani todennut. Toisaalta mittaus näyttää myös, että jokaisella on oma yksilöllinen tapansa reagoida.. Joillakin vireystila on esimerkiksi sosiaalisessa tilanteessa aina erittäin korkea, toiset suorastaan rentoutuvat vaikka keskustelukumppani olisi uusi.

Jos elämässä on kerrallaan yksi erittäin korkean stressin lähde, on tilanne yleensä mahdollista hallita. Hyvät yöunet palauttavat mielen ja kehon, kun parasympaattinen hermosto saa työskennellä rauhassa. Useampi stressin lähde saattaa vaatia parempia seurannan ja hallinnan toimia, erityisesti jos ote asioista tuntuu herpaantuvan, on toivoton olo ja/tai unet alkavat kärsiä.

Monille Moodmetric-mittauksen tehneille työ on osoittautunut elämän suurimmaksi stressitekijäksi. Koko työpäivän korkealla pysyvät stressitasot saattavat kieliä kroonistuneesta stressistä, jolloin kuormitus on päässyt kumuloitumaan pitkällä aikavälillä. Positiivisen stressin, innostuksen, seuraukset ovat lopulta samat, työhönsä heittäytyvät väsyvät myös.

Jos viikkoihin liittyy pienten lasten tai vaikkapa ikääntyvien vanhempien hoitoa ja asioista huolehtimista, saattaa elämä tuntua raskaalta päivästä toiseen suoriutumiselta. Suuria muutoksia ei yhdessä yössä voi tehdä, eikä kaikkia stressaaviakaan asioita edes halua muuttaa. Tietyissä elämänvaiheissa rauha ja palautuminen pitää koota pienistä paloista, ja asioiden yksinkertaistamisesta aina kun mahdollista.

Moodmetric-älysormus ja siihen liittyvä puhelinsovellus ovat yksinkertaisin tapa hallita stressiä reaaliaikaista fysiologista dataa hyödyntäen. Käyttäjä voi katsoa elämää kokonaisuutena ja pyrkiä hallitsemaan yhtä stressaavaa tekijää kerrallaan, pyrkien löytämään useampia rauhoittavia asioita tasapainottajaksi. Mittaus näyttää stressin ja palautumisen tasot niin unessa kuin liikkeessä, fyysinen tekeminen ei vie tarkkuutta Moodmetric-mittauksesta.

Tästä linkistä voit lukea lisää stressinhallinnan keinoista.

Picture: Pixabay