Moodmetric-älysormus – suomalaista huippuosaamista parhaimmillaan

Tiesitkö, että Moodmetric-älysormus on suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio? Vigofere Oy perustettiin viisi vuotta sitten elektroniikan tohtori Henry Rimmisen keksinnön ympärille. Ihon sähkönjohtavuutta mittaavan Moodmetric-älysormuksen idean Rimminen oli keksinyt jo vuosia aiemmin, ja syksyllä 2013 oli ensimmäinen prototyyppi valmis.

Moodmetric-älysormus - suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio
Moodmetric-älysormus on suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio.

Miten ihon sähkönjohtavuutta mittaava Moodmetric-älysormus sai alkunsa

Henry Rimminen oli toiminut tutkijana Aalto-yliopistossa mm. fysiologisten mittausten ja sensoreiden parissa. Aktiivisuusmittarit olivat nouseva trendi ja erilaisia sykkeen mittaukseen perustuvia laitteita oli ollut kuluttajien saatavilla jo pitkään.

Ihon sähkönjohtavuuden mittaus ja sen sovellutukset kiinnostivat Rimmistä. Tämä oli mittaus, joka oli ollut psykofysiologian tutkimuksessa käytössä jo yli sata vuotta, mutta ei juuri missään tarjolla kuluttajille.

Moodmetric-älysormuksen keksijä Henry Rimminen
Moodmetric-älysormuksen keksijä TkT Henry Rimminen

Tämä psykofysiologinen ilmiö perustuu siihen, että nk. ekriiniset (pienet) hikirauhaset reagoivat sympaattisen hermoston aktiivisuuteen. Kämmenpohjassa ekriinisia hikirauhasia on hyvin tiuhassa, ja ihon sähkönjohtavuuden muutos on ihosta helposti mitattavissa.

Ihon sähkönjohtavuus on ilmiö, jonka löytäjinä mainitaan 1800-luvun lopulla vaikuttaneet Charles Vigoroux ja Richard Féré. Näiden herrojen nimistä muodostuu myös yrityksen virallinen nimi Vigofere Oy.

Mitä haasteita keksijä Rimmisen tuli ratkaista, jotta sormus saatiin markkinoille

Laboratoriossa ihon sähkönjohtavuuden mittaus tehdään kämmenen tai sormien sisäpuolen ihosta, yleensä kahden sormen päähän kiinnitettävillä elektrodeilla, jotka ovat johtimilla kiinnitettyinä varsinaiseen mittalaitteeseen. Mittauksen aikana tulee tässä asetelmassa olla paikallaan.

Jotta Moodmetric-älysormus oli mahdollista saada kuluttajakäyttöön, tuli Rimmisen ratkaista monta ongelmaa:

  • Teknologian miniatyrisointi voipaketin kokoisesta mittauslaitteesta mahdollisimman pieneksi.
  • Kahden sormen päästä tehtävän mittauksen sijaan laitetta tulisi voida pitää luontevasti jokapäiväisessä elämässä.
  • Mittaus ei saanut olla herkkä liikkeelle ja sen tulisi tapahtua luotettavasti myös henkilön liikkuessa.
  • Tiedonsiirron tuli olla langaton.
Erilaisia protoversioita Moodmetric-älysormuksesta
Erilaisia protoversioita Moodmetric-älysormuksesta

Syksyllä 2015 oli Moodmetric-sormuksen ensimmäinen versio valmis markkinoille. Sitä ennen oli tehty useampi protokierros ja pohdittu monipuolisesti vaihtoehtoja esimerkiksi sormuksen rinkulaosan toteutukseen. Kun elektroniikka ja mittaus oli todettu toimivaksi, antoi sormukselle vielä lopullisen skandinaavisen ilmeen muotoilija Vesa Nilsson. Vesan työt tunnetaan erityisesti uudistavasta ja pelkistetystä muotokielestä. Lue lisää Oz Jewel.

Datan tarkasteluun haluttiin helppo ja informatiivinen sovellus

Mobiilisovellus oli välttämättömyys, sillä kaikki aktiivisuusmittarit olivat menossa suuntaan, jossa mittaustuloksia pystyi tarkastelemaan älypuhelimella. Käytön helppous ja datan esittäminen yksinkertaisessa mutta kuvaavassa muodossa olivat Rimmisen lähtökohtia sovelluksen toiminnallisuutta suunnitellessa.

Kaksi elementtiä muodostuivat sovelluksessa keskeiseksi, ja ne ovat täysin samanlaisena käytössä edelleen.

  • Raakasignaalista laskettu indeksi, eli numeroarvo 1-100, joka kuvaa käyttäjän vireystasoa. Korkeat lukemat viestivät stressistä tai innostuksesta, matalat rauhallisuudesta.
  • Ympyrädiagrammi kuvaa stressitasojen vaihtelua 12 tunnin kellotaulun muodossa. Värit viestivät tasosta: punainen on korkea virittyneisyyden tila ja mitä sisemmäksi keskustaa kuvaajaa menee, sitä vaaleasävyisempi kuvaaja ja matalampi stressitaso on. Kuvaajan ulkonäöstä johtuen sitä kutsutaan usein tuttavallisesti kukkakuvioksi.

Voit lukea lisää Moodmetric-indeksistä ja datan tulkinnasta täältä.

Vigofere Oy/Moodmetric tänään

Vigofere Oy täytti lokakuussa 5 vuotta ja on täysin suomalaisomisteinen yritys. Tuotekehitys on 100%:sti tehty Suomessa, samoin tuotteen elektroniikka- ja loppukokoonpano.

Moodmetric palvelee kuluttaja, yrityksiä ja hyvinvoinnin ammattilaisia Suomessa ja ulkomailla.

Moodmetric-älysormuksen voi ostaa Moodmetricin verkkokaupasta, ja mobiilisovellus on ladattavissa ilmaiseksi App Storesta ja Google Playsta. Vuoden 2019 aikana tuodaan asiakkaiden toiveesta markkinoille myös digitaalinen palvelu, joka sisältää valmennuksellisen tuen stressinhallintaan.

Yritysasiakkaille ja muille ammattilaisille Moodmetric tarjoaa mm. mittauspalvelua, joka on suunnattu ensisijaisesti ennaltaehkäisevään stressinhallintaan sekä yrityksille että työterveyshuoltojen asiakkaille. Lue asiakkaidemme kokemuksia Moodmetric-mittauksesta täältä.

Tutkimuslaitokset ovat löytäneet Moodmetricin teknologian ensimmäisten joukossa, ja suurimmat yksittäiset asiakkaat ovatkin erilaisia tutkimusryhmiä, jotka hyödyntävät ihon sähkönjohtavuuden mittausta tutkimuksissaan. Lue lisää Moodmetricistä tutkimuskäytössä täältä.

Stressi on hyvä asia, kun sitä on sopivasti ja sen määrää voi itse säädellä. Moodmetricin missiona on auttaa jokaista löytämään parhaat mahdolliset keinot stressinhallintaan jokaisessa elämäntilanteessa. Tavoitteemme on vähentää merkittävästi kroonisen stressin suoria ja välillisiä vaikutuksia yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskuntien tasolla.

Me Moodmetricissä uskomme, että suomalaisella hyvinvointiteknologialla voidaan pelastaa maailma krooniselta stressiltä.

 

Osta Moodmetric-älysormus

 

Tai pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta

 

Kysy lisää Moodmetricin palveluista yrityksille: [email protected] / 044 309 6997

OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä

Krooninen stressi on ylikuormitustila, jossa palautumista ei tapahdu riittävästi suhteessa kuormitukseen. Autonominen hermosto ei pääse luontaisesti tasapainoon ja elimistö on jatkuvasti ikään kuin hälytystilassa. Autonomisen hermoston tasapaino on terveen ja mielekkään elämän edellytys.

Stressin kroonistuminen on yhteydessä moniin psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin, ja se on useimmiten myös työuupumuksen taustalla. Ylikuormitustilan tunnistaminen on kuitenkin hankalaa, sillä se kehittyy pitkän ajan kuluessa. Toisaalta ylikuormittuminen on tabu ja apua haetaan usein liian myöhään. Tutkimusten mukaan 60-80 %:lla lääkärikäynneistä on yhteys stressiin (Nerurkar et al. 2013). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2012) julkaisemassa raportissa todettiin, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa.

Moodmetric-mittaus

Ihon sähkönjohtavuuden mittaus on toistaiseksi vähän hyödynnetty psykofysiologinen stressinmittaus laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella sekä pitkäkestoisena stressimittauksena normaaliarjessa. Ihon sähkönjohtavuus reagoi erityisen herkästi emotionaaliseen ja kognitiiviseen stressiin, ja Moodmetric-sormus on siten erinomainen mittari tietotyöntekijöille.

Moodmetric-älysormus mittaa stressitasojen vaihteluita reaaliaikaisesti ihon sähkönjohtavuutta tulkitsemalla. Moodmetric-älysormus on helppo ja miellyttävä käyttää, ja tyypillinen mittausjakso yrityksille suunnatuissa palveluissamme on 2-4 viikkoa. Kahden viikon mittauksella käyttäjä oppii tunnistamaan omia yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä sekä motivoituu etsimään keinoja paremman tasapainon löytämiseen.

Moodmetric-mittauksen ehdottomiin etuihin kuuluvat käytön helppous, reaaliaikaisuus, informatiivisuus, mittauksen tarkkuus sekä käyttömukavuus myös pidemmissä mittausjaksoissa. Mobiilisovelluksen tuottama tieto on informatiivista ja siten helposti omaksuttavissa. Reaaliaikaisuus mahdollistaa välittömän palautteen, joka on käyttäytymisen muutosta haettaessa tärkeä motivaatiotekijä. Moodmetricin keräämän asiakaskokemustiedon mukaan Moodmetric-älysormuksen tarjoama data auttaa tunnistamaan yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä paremmin sekä motivoi tekemään tarvittavia elämäntapamuutoksia.

Ennakoivaan työterveyshuoltoon kaivataan uusia palveluita

Moodmetricin tuotekehitystä on vahvasti ohjannut asiakkailta saatu palaute ja käyttäjäkokemuksia on kerätty Moodmetric-mittauksesta kolmen vuoden ajan. Yritysasiakkailla mittauksia on tehty vuodesta 2016 lähtien. Saaduissa asiakaspalautteissa toistuu mahdollisuus hyödyntää Moodmetric-älysormuksia osana työterveyshuollon tarjoamia palveluita, sillä asiakkaat kaipaavat usein ammattilaisen tukea datan tulkintaan ja toimivien stressinhallintakeinojen kartoittamiseen. Uskomme, että työterveyshuollot ottavat mieluusti tämän roolin ennaltaehkäisevässä työssä.

Työterveyshuolloilla on niukasti tarjottavana työkaluja asiakkailleen, jotka hakevat apua ylikuormitukseen, tai joiden vaivojen taustalla stressi on selkeä osatekijä. Moni ei kuitenkaan tarvitse stressimittaria jatkuvasti, mutta toivoisi sen olevan saatavilla palveluna työterveyshuollosta aina tarpeen mukaan.

Hyvinvointiteknologialla voidaan kannustaa ja motivoida työikäisiä ottamaan aktiivisempi rooli oman hyvinvoinnin mahdollistajana. Moodmetricin missiona on ennaltaehkäistä stressin aiheuttamia terveyshaittoja sekä inhimillisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Uskomme, että kroonisen stressin ennaltaehkäiseminen kiinnostaa myös työeläkevakuutusyhtiöitä.

Lähteet:

Nerurkar, A., Bitton, A., Davis, R. B., Phillips, R. S., & Yeh, G. (2013). When physicians counsel about stress: Results of a national study. JAMA internal medicine, 173(1), 76-77.

Koskinen, S., Lundqvist, A., & Ristiluoma, N. (2012). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti: 2012_068.

Kuva: Pixabay

Moodmetric-mittauksen tieteellinen tausta ja käytännön sovellutukset käydään läpi viisiosaisessa sarjassa
  1. OSA 1: Pakene-tai-taistele -reaktio
  2. OSA 2: Pitkittynyt stressi – aivot tulkitsevat meidän olevan jatkuvassa vaarassa
  3. OSA 3: Fysiologiset mittaukset stressin pitkäkestoisessa seurannassa
  4. OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta
  5. OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä 

 

OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta

Aiemmat artikkelisarjamme osat kertovat, miten keho reagoi stressiin ja miten stressiä voi mitata. Osat 1 ja 2 kertovat mikä on pakene tai taistele -reaktio ja miten kehomme reagoi pitkäaikaiseen stressiin. Pitkäkestoisen stressin mittauksen menetelmiä esiteltiin osassa 3. Tässä artikkelissa selitetään Moodmetric-älysormuksen toiminta sekä mittausdatan tulkinta.

Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuuden muutosta. Se määrittää ihon konduktanssin eli johtavuuden sormuksen rengasosan avulla. Rengasosa koostuu kahdesta elektrodina toimivasta hopeoidusta teräsrenkaasta ja niiden välissä olevasta muovieristeestä.

Elektrodien tulee saada hyvä kontakti ihoon alueella, jossa hikirauhasten tiheys on suuri. Ihon sähkönjohtavuuden mittaukseen tarvittavien pienten (eng. eccrine) tiheys vaihtelee kämmenen 400/cm2 ja käsivarren 80/cm2 välillä. Moodmetric-mittarille on valittu sormusmuoto, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri mittaustarkkuus. Mittauskohta on sormen alapinnalla, ja parhaimmillaan signaali on keskeytymätön.

Sormus mittaa jatkuvasti ja tallettaa kaiken mittaustiedon “kiveen” riippumatta siitä onko puhelinsovellus päällä vai ei. Data tallentuu sormukseen, vaikka puhelin ei olisi edes lähellä. Kun mobiilisovellus avataan ja painetaan kalenterikuvaketta, sormus lähettää tiedot bluetooth-yhteyden yli puhelimeen. Mittaus ja tallennus jatkuvat välittömästi. Signaalia voi myös milloin tahansa seurata reaaliaikaisesti puhelimen näytöllä.

Työterveyslaitoksen tutkimuksen (2015) mukaan Moodmetric-älysormuksen tuottama signaali vastaa laboratoriolaitteiden tasoa ja soveltuu kenttätutkimuksiin.

Moodmetric-käyrä

Moodmetric-käyrä eli aloitusnäytössä reaaliaikaisesti piirtyvä violetti käyrä on ihon sähkönjohtavuuden mittauksesta saatu raakasignaali.

Signaali skaalautuu automaattisesti siten, jotta koko amplitudi (aallon korkeus) on näkyvissa myös voimakkaassa reaktiossa.

Moodmetric-käyrän avulla voi seurata reaktioita: innostus, idea, säikähdys – näkyvät käyrällä 1-2 sekunnin viiveellä (fysiologinen viive).

Raakasignaalin tulkitsemiseminen vaatii perehtyneisyyttä mittausmenetelmään ja mahdollisiin virhelähteisiin.

Moodmetric-indeksi

Ihon sähkönjohtavuuden raakasignaali sellaisenaan on vaikeasti tulkittava ja häiriöherkkä. Merkittävät reaktiot käyrältä voidaan huomata melko helposti, mutta parempaa analyysia varten signaalia käsitellään matemaattisin menetelmin.

Moodmetric-indeksi tai Moodmetric-taso (sovelluksessa eng. Moodmetric level) on kehitetty ratkaisemaan ihon sähkönjohtavuuden mittaamiseen sisältyviä haasteita. Algoritmit laskevat käyttäjälle arvon 1 – 100 siten että 1 on henkilön oma, alin mahdollinen mittausarvo. Sen voi saavuttaa esimerkiksi syvässä unessa. Lukema 100 puolestaan määräytyy henkilön voimakkaasti vireytyessä, eli on henkilön oma maksimireaktio. Minimin ja maksimin löytymiseen menee noin 12 tuntia, mikä on kalibroitumisaika. Sormuksen voi aina kalibroida uudelleen esim. käyttäjän vaihtuessa.

Moodmetric-indeksi näyttää henkilön senhetkisen vireystilan muutaman minuutin aikaikkunassa.  Moodmetric-indeksi ei näytä yksittäistä reaktiota, mutta muuttuu nopeasti, jos vireystila äkillisesti nousee tai laskee. Moodmetric-käyrän aaltojen liikkeen alkaessa kasvaa ja trendin mennessä ylöspäin, indeksi alkaa näyttää yhä suurempia arvoja.

Sataseen pääsee nopeasti – mielenkiintoisempaa onkin tehdä harjoituksia, joissa tasoa yritetään mieltä rauhoittamalla saada mahdollisimman alas.

Indeksin laskemisessa algoritmit minimoivat henkilön liikkeiden ja käden oman normaalin kosteuden vaikutuksen tulokseen. Moodmetric-indeksi on käyttäjien kesken vertailukelpoinen.  Kahden henkilön arvoja samassa tilanteessa voi siis tarkastella: onko toinen rentoutuneempi kuin toinen?

Ei ole tiettyä hetkellistä arvoa, johon pitäisi pyrkiä

Mikään hetkittäinen Moodmetric-arvo ei ole hyvä tai huono. On normaalia, että henkilön Moodmetric-indeksi vaihtelee 1 ja 100 välillä vuorokauden aikana.

Moodmetric-arvo ei myöskään kerro, onko reaktio positiivinen tai negatiivinen. Moodmetric ei siis ole tunnemittari.

Stressitasojen vaihtelu on yksilöllistä. On nopeasti ja voimakkaasti virittäytyviä ihmisiä, sekä rauhallisemmin reagoivia. Esimerkiksi luovat ihmiset ovat usein alttiimpia ympäristön ärsykkeille ja virittäytyminen voi tapahtua herkästi. Pitkää ja syvää keskittymistä vaativaa työtä tekevällä voivat Moodmetric-tasot olla päivän aikana hyvinkin alhaisia.

Työpäivän aikana lukemat voivat olla innostuksesta ja energiasta johtuen korkeita, tai matalia johtuen hyvästä keskittymisestä. Toisaalta korkeat lukevat voivat johtua epämiellyttävästä paineesta tai hallinnan tunteen menettämisestä. Matalat lukemat saattavat myös kertoa tylsistymisestä ja jopa masennuksesta. Lukemat vaativat  siis aina lisäksi oman tulkinnan tilanteesta. Ulkopuolinen ei voi tietää onko 100 ruudullasi innostusta vai ärsyyntymistä.

Työpaikalla on hyvä olla eri tavoin virittäytyviä ihmisiä. Joukko johon ei vaikuta mikään, tai joukko joka innostuu kaikesta valtavasti samantien, ei todennäköisesti ole kokonaisuutena yhtä tehokas kuin heterogeenisempi tiimi.

Moodmetric-mittaus auttaa yksilöitä ymmärtämään erilaisia tapoja virittäytyä. Hyvinvoinnin näkökulmasta tällä on iso merkitys, sillä voimme vähentää oman suorituksemme vertaamista muihin ja pohtia itsensä haastamista oma fysiologia ja elämäntilanne huomioiden.

Moodmetric-indeksin vuorokausikeskiarvo

Yksittäistä Moodmetric-arvoa tärkeämpi on vuorokausikeskiarvo.

Moodmetric-älysormus mittaa sympaattisen hermoston vastetta asteikolla 1-100. Laskenta perustuu tasapainon hakemiseen. Vuorokausikeskiarvon ollessa noin 50, palautumista on tapahtunut riittävästi suhteessa kuormitukseen ja autonominen hermosto on saavuttanut tasapainon. Moodmetric-sormuksen käyttäjät tekevät juuri tämän havainnon: vuorokausikeskiarvo vaihtelee yleensä 45 ja 55 välillä riippuen yöunen palauttavuudesta.

Päivän- ja yönaikaiset Moodmetric-tasojen vaihtelut voivat eri henkilöiden välillä olla suuriakin ja silti molemmat voivat kokevat olonsa hyväksi ja tarmokkaaksi. Joillakin Moodmetric-tasot ovat yleensä melko korkeita päivän aikana. Jos yöuni kuitenkin on levollista niin päiväkeskiarvo voi olla sama kuin henkilöllä, jolla on alemmat päivän aikaiset lukemat.

Alla kahden eri henkilön perättäiset päivä-yö -näkymät vuorokaudelta, joissa molempien keskiarvoksi on tullut 46. Hyvän, melko alhaisen keskiarvon voi siis saavuttaa eri tavoin.

Moodmetric-indeksin vuorokausikeskiarvo on sitä informatiivisempi, mitä enemmän sormusta käyttää. Kun Moodmetric-sormusta pitää myös yöllä, pystyy omaa kuormituksen ja palautumisen tasapainoa arvioimaan paremmin.

Moodmetric-käyttäjiltä saadun palautteen mukaan vuorokausikeskiarvo on  yhteneväinen koetun hyvinvoinnin kanssa. 50 tienoilla jaksaminen on yleensä normaalia. Arvon ollessa pitkään yli 50 tuntemukset omasta hyvinvoinnista ja tarmokkuudesta ovat heikompia. Hyvin matalat vuorokausikeskiarvot yhdistettynä erittäin negatiiviseen mielialaan voivat olla viite masennuksesta.

Moodmetric-mittaus auttaa käyttäjää saavuttamaan tasapainon kuormituksen ja palautumisen välillä. Kuormituksen lähteet ja palautumisen keinot ovat yksilöllisiä. Tästä syystä mittausdataa pitää aina pohtia omasta näkökulmasta ja käydä elämän osa-alueita läpi esimerkiksi sovelluksen kalenteritoiminnon avulla.

Artikkelisarjamme kokonaisuudessaan:

 

  1. OSA 1: Pakene-tai-taistele -reaktio
  2. OSA 2: Pitkittynyt stressi – aivot tulkitsevat meidän olevan jatkuvassa vaarassa
  3. OSA 3: Fysiologiset mittaukset stressin pitkäkestoisessa seurannassa
  4. OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta
  5. OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä