Stressinhallinta

Stressi on kehon luonnollinen reaktio sopeutumista vaativaan tilanteeseen. Sopiva määrä stressiä pitää ihmisen toimeliaana, motivoituneena ja innostuneena. Työn imu, haastava elämäntilanne, vaativat harrastukset, kaikki lisäävät kuormitusta huomaamatta. Elimistö ei tiedä, onko stressi positiivista vai negatiivista. Myös innostuksesta täytyy palautua!

Pitkäkestoinen kuormitus voi johtaa stressin kroonistumiseen, tätä voi jokainen hyvällä stressinhallinnalla itse ehkäistä. Lähtökohdat hyvään stressinhallintaan ovat itsetuntemus, oman elämäntilanteen ymmärtäminen ja käsitys omasta yksilöllisestä tavasta reagoida.

Moodmetric-mittaus on erinomainen tapa ymmärtää omaa tapaansa kuormittua ja palautua.

Mitä keinoja stressinhallintaan?

Työstressi on koetuista stressinlähteistä yleisin, eikä yksilö pysty kaikkiin sen syihin välttämättä vaikuttamaan. Työssä on tärkeää hallinnan tunne ja varmuus työn mielekkyydestä. Näitä voi itse edistää, omaa uraa ja suhdetta työhön ja työympäristöön on hyvä aika-ajoin pohtia.

Stressitaso voi olla korkea myös työn ulkopuolella. Useat pienten lasten vanhemmat kokevat, että kuormitus on kotona suurempaa kuin töissä. Raskas liikunta voi nostaa sympaattisen hermoston aktivaatiotasoa paljonkin. Stressaava työ, vaatimukset kotona ja tavoitteellinen treenaaminen saattavat olla kuormittava yhdistelmä.

Uni on tärkein palautumisen keino. Raskaitakin päiviä jaksaa, jos yöuni on palauttavaa ja sitä on riittävästi. Moodmetric-sormus toimii palautumisen mittarina myös yöllä. Rauhattomat yöt erottuvat hyvin nukutuista selvästi.
Tarkastele Moodmetric-tuloksia elämäntilannettasi vasten.

Pohdi elämääsi kokonaisuutena ja mieti vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

Millainen työkuorma minulla on?
Onko työ-/opiskelustressi negatiivista, vai onko se pikemminkin innostusta?
Onko kuormitus työssä tai opinnoissa sopiva, tuntuuko että jaksan hyvin näin?
Onko vapaa-aikani kuormittavaa? Miksi?
Kuinka nukun? Olenko virkeä aamuisin?
Mitä teen iltaisin ennen nukkumaanmenoa? Käytänkö älylaitteita vielä myöhään?
Onko elämässäni poikkeuksellisen kuormittavia ajanjaksoja?
Olemmeko muuttamassa, onko työpaikka juuri vaihtunut? Olenko aloittanut opinnot tai alkanut tehdä uutta tutkintoa työn ohella? Onko joku läheiseni sairas ja apuni tarpeessa, valvottavatko lapseni öisin?

Jos mielessä on jatkuvasti isoja asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa, stressitasot ovat todennäköisesti korkeampia kuin muina aikoina. Palautumiselle on hyvä tällaisina jaksoina osoittaa enemmän aikaa, tai pyrkiä saamaan apua tilanteen ratkaisemiseksi.

Liikunta ennaltaehkäisee tehokkaasti stressiä. Raskas liikunta on kuitenkin harvoin ratkaisu kroonistuneeseen stressiin, joka ilmenee usein korkeina Moodmetric-tasoina päivän tapahtumien vaihteluista huolimatta. Metsässä kävely, pilates tai mindfulness saattavat sopia silloin paremmin.

Korkean kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen päivien jälkeen on lupa levätä. Joskus voi vain istua alas tekemättä mitään.

Tärkeintä stressinhallinnassa on löytää itselle sopivat tavat rentoutua, ja ymmärtää mikä ja milloin stressaa. Moodmetric-mittaus on tässä erinomainen apuväline.

Esimerkki stressinhallinnan keinoista Moodmetric-kuvakisasasta syyskuulta 2018: Katso lisää Twitterista hashtagilla #moodmetricstressinhallintakeino