Työn imun kanssa saa olla tarkkana – Goforella Moodmetric-älysormukset ylikuormittumisen varhaisen tunnistamisen työkaluna

Gofore on vuonna 2002 toimintansa aloittanut kansainvälisesti toimiva digitalisaation asiantuntijayritys ja Suomen paras työpaikka. Goforelle on kunnia-asia varmistaa, että intohimoiset ja motivoituneet työntekijät viihtyvät ja nauttivat työstään. Panostuksesta henkilöstöön kertovat mm. hienot sijoitukset Great Place to Work -kilpailussa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Goforella päätettiin tarjota Moodmetricin palveluita henkilöstölle syksyllä 2016, sillä henkilöstön stressinhallintaosaaminen nähdään tärkeänä osana tietotyön tuottavuutta ja hyvinvointia.

Kiinnostuneet saivat tutustua Moodmetric-älysormuksiin ensin vuokrauspalvelun kautta, johon sisällytettiin Moodmetricin hyvinvointiluento aiheesta ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’, sekä perehdytys sormuksen käyttöön. Vuokrajakson päätyttyä Gofore lunasti osan sormuksista, ja ne ovat sen jälkeen olleet henkilöstön vapaassa käytössä.

Heini Ala-Vannesluoma (kuva Aki Rask)

Työn imu voi uuvuttaa huomaamatta

Henkilöstön stressinhallintaosaaminen nousee kriittiseen asemaan erityisesti asiantuntijayrityksissä, joissa työn imu on korkea. Työlleen omistautuvat ja korkeasti motivoituneet ovat usein suurimmassa vaarassa uupua. Ei ymmärretä, että intensiivinen työskentely ja positiivinen draivi on korkea virittyneisyyden tila, josta täytyy myös palautua. Työstään innostuneen voi olla vaikea käsittää, miksi voimat loppuvat.

– Työelämä on nykyään hektisempää ja ihmiset sinnittelevät tosi pitkään. Kuormittumisesta ei uskalleta puhua ennen kuin tilanteet menee vakavaksi ja joudutaan turvautumaan sairauslomiin. Kuormittuminen saatetaan kokea myös ammatillisena epäonnistumisena, josta ei haluta kertoa ulkopuolisille, Goforen Heini Ala-Vannesluoma kertoo. Heini työskentelee Goforella Lead Coachina, jonka vastuualueena on henkilöstön osaamisen kehittäminen.

On kohtalaisen helppoa tunnistaa fyysisen ponnistelun aiheuttama palautumisen tarve, mutta hankalampaa on huomata emotionaalisen ja kognitiivisen stressin vaikutus – ylipäänsä ymmärtää se, että paikallaan istumalla ja ruutua tuijottamalla voi saada itsensä ylikierroksille. -Firmoissa ei vielä oikein ymmärretä, mistä tietotyöntekijän kuormitus syntyy. Operoidaan pitkälti teollisuuden ajan opeilla ja luulen, että kestää vielä pitkään ennen kuin ymmärretään kunnolla miten yksilöllisesti tuetaan jokaista työntekijää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, Heini pohtii.

Moodmetricin hyvinvointiluento ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’ oli Heinin mukaan kompakti tietopaketti, joka innosti goforelaisia ja herätti hyvää keskustelua myös jälkeenpäin. Luennolla käsiteltiin kuormitusta erityisesti tietotyön näkökulmasta ja esiteltiin keinoja yksilölliseen stressinhallintaan Moodmetric-älysormusta hyödyntäen. Vuorovaikutteisella luennolla rikottiin muun muassa uskomuksia siitä, että työn määrä ei ole sama kuin työn kuormittavuus tai että vain laiskat ja heikot uupuvat. Aihe oli niin kiinnostava, että keskustelut jatkuivat vilkkaana vielä virallisen osuuden jälkeen.

Matalan kynnyksen työkalu stressinhallintaan

Arvioiden mukaan reilusti yli puolet lääkärikäynneistä liittyy tavalla tai toisella kroonistuneen stressin aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi tiedetään, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa. Tarve ennaltaehkäisevälle stressinhallinnalle on ilmeinen.

– Meille on tärkeää sekä inhimillisesti että taloudellisesti, että henkilöstön ylikuormittumiseen päästään kiinni ennen kuin työkyky heikkenee. Haasteena on kuitenkin se, että Goforen kaltaisessa matalan hierarkian organisaatiossa esimiesten rooli on toisenlainen, jolloin perinteinen esimies-alais -ohjaussuhde ei toteudu. Työntekijällä on vastuu ja vapaus johtaa itse itseään. Tällöin on vaarana se, että työntekijä jää yksin ongelmansa kanssa, Heini selventää.

Toisinaan avun hakemisen esteenä ovat varsin inhimilliset tekijät. Intensiivinen työ ja tiukat aikataulut priorisoidaan helposti ja apua haetaan vasta sitten, kun työntekijä ei enää suoriudu työstään. Ajan varaaminen työterveyslääkärille saattaa olla myös ison kynnyksen takana, kun ei oikein tiedä onko oikeutettu hoitoon – helpompaa olisi mennä näyttämään murtunutta jalkaa.

Moodmetric-älysormuksen voi ottaa käyttöön ilman leimautumisen pelkoa ja jos omat epäilyt ylikuormittumisesta vahvistuvat, mittauksen tuottama objektiivinen data voi toimia hyvänä sysäyksenä lähteä korjaamaan tilannetta joko itsenäisesti tai organisaation tuella.

Moodmetric-älysormukset ovat myös vaivaton työkalu työnantajan näkökulmasta. Goforella on intrassa lista, josta työntekijät voivat vuorotellen käydä lainaamassa sormusta muutaman viikon mittausjaksoille. Heinin mukaan Moodmetric-sormuksen käyttöönotto on helppoa eikä sormusten kierrättäminen vaadi ylimääräistä managerointia.

Entä miehet, suostuvatko he pitämään sormusta?

Aiemmin kuormitukseen liittyvät pohdinnat ovat esiintyneet enemmän naisten puheissa, mutta nyt on selvästi huomattavissa se, kuinka miehet ovat kiinnostuneet ymmärtämään kuormitusta kokonaisvaltaisesti ja sen merkitystä hyvinvoinnille.

– Olen ollut positiivisen hämmentynyt siitä, kuinka hyvin miehet ovat lähteneet tähän mukaan. Epäilijöitä olen rohkaissut ajattelemaan sormusta mittarina, ei asusteena, Heini kertoo. – Toisaalta olemmehan me tällainen insinööriorganisaatio ja kaikenlainen mittaaminen kiinnostaa kyllä miehiä, Heini naurahtaa.

 

Haluatko kuulla lisää Moodmetricin stressinhallinnanpalveluista yrityksille? Pyydä yhteydenottoa tai vieraile verkkokaupassamme!

Yhteydenottopyyntö

 

Tästä Moodmetric-verkkokauppaan

 

Moodmetric-mittaus on saatavilla yrityksille Suomessa. Älysormuksia voivat ostaa ja vuokrata myös yksityishenkilöt. Kysy yrityspalveluistamme lisää: [email protected]

 

Moodmetric-pilvipalvelu avautuu

Moodmetric-älysormus mittaa käyttäjän autonomisen hermoston aktiivisuutta ja toiminnan energisyyttä eli vireystasoa. Korkeat lukemat kertovat positiivisesta tai negatiivisesta stressistä, matalat lukemat rauhallisuudesta.

Älysormus ja siihen liittyvä mobiilisovellus ovat olleet markkinoilla vuodesta 2015 lähtien.

Stressitason mittaus on tärkeää, mutta ”mitä sitten”. Mittauksen perusteella tehdään päätelmiä ja toimenpiteitä, jos tasot ovat jatkuvasti liian korkeita. Moodmetric-sovellus on mahdollistanut tämän, mutta asiakkaamme ovat toivoneet mahdollisuutta tarkastella dataa myös netin kautta.

Nyt avattava pilvipalvelu mahdollistaa stressitason seurannan helposti myös pitkällä aikavälillä, ja tekee trendit näkyväksi. Jos elämässä tapahtuvat muutokset stressaavat, se näkyy nousevina päiväkeskiarvoina ja tähän voi puuttua palauttavilla toimilla ajoissa.

Merkittävä etu on, että mittaustiedot pysyvät tallessa pilvessä jos puhelin rikkoutuu tai katoaa.

Moodmetric-pilvipalvelu on odotettu työkalu myös ammattilaisille ja yrityskäyttöön. Moodmetric-älysormusta valmennustyössään käyttävät, yritysten HR-osastot ja tapahtumajärjestäjät ovat toivoneet mahdollisuutta luoda ryhmäraportteja. Monen käyttäjän datan tarkastelu onkin netissä helppoa. Pilvipalvelun myötä Moodmetric-älysormus tulee osaksi internetiä (IoT), jolloin dataa voi yhdistää muihin tietolähteisiin.

Työhyvinvoinnin näkökulmasta on kiinnostavaa, miten henkilöstön stressitasot vaihtelevat pitkällä aikavälillä ja miten henkilöstö sopeutuu muutoksiin. Kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen seuranta voi auttaa ennaltaehkäisemään stressin kroonistumista mahdollistaen työn tuottavuuden myös pitkällä aikavälillä.

Moodmetric-pilvipalvelun on toteuttanut Polku Innovations tiiviissä yhteistyössä Moodmetricin kanssa. Polku-tiimi on kuluneen kesän aikana kehittänyt Moodmetricin toiveiden mukaiset Android, sekä iOS-versiot pilvipalvelulle.

Moodmetric-pilvipalvelun Beta-versio on avattu ja pilottikäyttäjiä kutsutaan mukaan! Ensivaiheessa järjestelmää testataan Android-sovelluksella. Moodmetric-sormuskäyttäjät voivat pyytää käyttöoikeuksia: [email protected]

Moodmetric-vuokrauspalvelun asiakkaat saavat yrityskäyttäjäoikeudet veloituksetta lokakuun loppuun saakka. Tiedustelut: [email protected]

Moodmetric-sormuksen voit tilata itsellesi täältä. Sovellukset iOS:lle ja Androidille ovat ilmaisia, samoin kuin  pilvipalvelun Beta-versio.

 

 

Polku Innovations on erikoistunut Smart Building sekä Wellbeing -konsepteihin, ja kehittää niihin liittyviä IoT ratkaisuja, API-rajapintoja sekä pilvipalveluita käyttäen uusinta teknologiaa sekä ketterää ohjelmistokehitystä. Polun analytiikkaratkaisuissa hyödynnetään koneoppimista ja tekoälyä.

 

Moodmetric-pilvipalvelun kehityshankkeeseen on saatu Euroopan aluekehitysrahaston tukea

 

 

Moodmetric-älysormus apuna YTHS:llä opiskelijoiden stressinhallinnassa

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n Tampereen yksiköllä on hyviä kokemuksia sensoriteknologian hyödyntämisestä opiskelijoiden terveydenhoidossa.

Tampereen YTHS sai syksyllä 2016 insinööriopiskelijalta vinkin kokeilla Moodmetric-älysormusta opiskelijoiden stressinhallinnan tukena. Vastaava hoitaja Anna Malmberg-Virta YTHS:ltä kiinnostui ideasta heti, sillä stressinhallinnan haasteet ovat kasvava ongelma korkeakouluissa ja uusia opiskelijoiden tukemisen keinoja etsitään jatkuvasti. Sormuksia päätettiin ottaa käyttöön kolme kappaletta, ja tähän mennessä kaksitoista opiskelijaa on saanut sormuksen lainakäyttöön. Moodmetric-älysormuksia on hyödynnetty osana opiskelijaterveydenhoidon stressinhallinnan ohjauspalveluita YTHS:n Tampereen ja Hervannan toimipisteissä.

Malmberg-Virran mukaan Moodmetric-älysormuksen tuottama data on avannut uusia keskusteluväyliä opiskelijan ja terveydenhoidon ammattilaisen välille. Erityisesti teknisesti suuntautuneille opiskelijoille sormuksen tuottama objektiivinen ja visuaalinen data on ollut luonteva tapa keskustella opiskeluajan kuormittavuudesta ja löytää keinoja palautumiseen.

Jo kahden viikon käyttö on kokemusten mukaan lisännyt opiskelijoiden kiinnostusta omien tuntemusten havainnointiin sekä itsestä huolehtimiseen. Työntekijöiden keräämän palautteen mukaan Moodmetric-älysormus on auttanut opiskelijoita tunnistamaan stressiä ja käynnistänyt pohdiskelua omasta elämästä sekä toimintatavoista. Vastaavasti Moodmetric-älysormuksen avulla opiskelijat ovat oppineet tunnistamaan mikä rauhoittaa ja tyynnyttää, ja siten löytämään keinoja palautumiseen. Paljon itseltään vaativat opiskelijat ovat mittaustulosten myötä sallineet enemmän lepoa itselle ja käyttäjien tiedetään tehneen muutoksia arkeensa sormuksesta saadun palautteen perusteella.

Paras hyöty Malmberg-Virran mukaan Moodmetric-älysormuksesta on ollut kognitiolähtöisen stressin tunnistaminen. Hän kertoo esimerkin opiskelijasta, joka ihmetteli miksi kävelylenkit koiran kanssa näyttäytyivät kuormittavina hetkinä. Asiaa tarkemmin opiskelijan kanssa pohdittua ilmeni, että kuormittavuus johtui opiskelijan negatiivisesta suhtautumisesta koiran tempoiluun ja jatkuviin pysähtelyihin. Opiskelija tuli mittauksen avulla tietoisemmaksi siitä, millainen vaikutus omilla ajatuksilla ja tunteilla on omaan kuormittuneisuuteen.

Malmberg-Virta on hyödyntänyt Moodmetric-älysormusta myös omalla yksityisvastaanotollaan kognitiivisena psykoterapeuttina ja kertoo, että tällä mittarilla tapahtuva asiakkaan itsemonitorointi voi joissain tapauksissa edistää terapian vaikuttavuutta. Reaaliaikainen ja asiakkaalla jatkuvasti käytössä oleva psykofysiologinen palaute mahdollistaa asiakkaalle roolin, jossa hän on aktiivinen toimija ja motivoituu ottamaan vastuuta oman hyvinvointinsa suhteen. Malmberg-Virta pitääkin Moodmetric-älysormusta toimivana stressinhallinnan työkaluna.

 

Lisää aiheesta:
Lue artikkeli kroonistuvan stressin kokemuksesta blogistamme

Pertti Ratilainen seuraa läheltä huippu-urheilijan henkistä kuormitusta

Pertti Ratilainen tulee syyskuussa toimineeksi kymmenen vuotta henkisen valmennuksen parissa. Työssään hän ohjaa yksilöitä tunnistamaan omat vahvuutensa ja persoonalliset ominaisuutensa, ja ottamaan nämä käyttöön tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2017 alusta Pertti Ratilainen on käyttänyt Moodmetric-älysormusta ymmärtääkseen omaa kuormitustaan paremmin, ja käyttää mittausta nyt myös asiakastyössään.

Aktiiviset liikuntaharrastukset läpi elämän ovat tuoneet kiinnostuksen urheilijan psyykeen, ja Ratilainen on toiminut pitkään mentaalivalmentajana jääkiekkoilijoille ja golfin pelaajille. Hänen asiakkainaan on myös yritysten johtoa ja asiantuntijoita, jotka huippu-urheilijoiden tavoin ovat päämäärätietoisia, mutta työssään usein paineen alla.

Moodmetric-mittauksesta on hyötyä golf-valmennuksessa

Ratilainen on tehnyt neljä vuotta yhteistyötä Anssi Kankkosen kanssa yli 15-vuotiaiden golf-lupausten valmentajana Kankkonen-Numminen Golf Akatemiassa.

He etsivät yhdessä keinoja auttaa nuoria pelaajia löytämään oman optimaalisen vireystasonsa sekä ymmärtämään sen vaikutusta suoritukseen. Moodmetric-älysormusta on hyödynnetty sekä jatkuvana mittauksena, että reaaliaikaisessa vireystason seurannassa golf-kierroksen aikana.

Moodmetric-älysormuksen avulla saatavalla datalla Ratilainen käy valmennettavien kanssa läpi edellisen illan tekemisten ja unen vaikutusta seuraavan päivän suoritukseen. Reaaliaikaista stressitason seurantaa on käytetty hyväksi, jotta yksittäisen lyönnin onnistumista voidaan ymmärtää paremmin.

Golf on äärimmäisen herkkä laji, jossa pelaajan vireystasolla on merkittävä vaikutus lyönnin onnistumiseen. Korkea stressitaso vaikuttaa kielteisesti hienomotoriikkaan, jolloin lyönti kärsii. Pelaajan on pystyttävä palauttamaan riittävä rentous epäonnistuneen lyönnin jälkeen. Ratilainen muistuttaa, että lyöntien välissä on pitkä aika, jolloin pitää olla yksin ajatustensa kanssa – Häiritsemään jäänyt lyönti stressaa ja vaikuttaa väistämättä seuraavaan.

-Olemme tehneet testejä, jossa pelaajalla on Moodmetric-älysormus ja minä kuljen lähellä reaaliaikaista vireystilaa seuraten. Älypuhelimen näytöllä jatkuvasti päivittyvän stressilukeman kautta pääsen heti kiinni tasojen vaikutuksesta peliin. Esimerkiksi, jos havaitsen tason nousun punaiselle asti, usein auttaa jos pelaajan kanssa vetäydyn hetkeksi sivuun ja avaan tilannetta vuorovaikuttamalla. Henkilö rauhoittuu, ja lähtö seuraavaan lyöntiin on merkittävästi parempi, havainnollistaa Ratilainen.

Vireystilan huomiointi yksilökeskeisessä valmennuksessa

Ratilainen haluaa tuoda vireystilan mittaamisen osaksi yksilökeskeistä valmennusta. Moodmetric-mittaus näyttää tason lukuna 0 ja 100 välillä. Matalat lukemat kertovat rauhallisuudesta, korkeat stressistä tai innostuksesta. Korkea henkinen vireystila voi olla positiivista tai negatiivista, kummassakin tapauksessa riittävä palautuminen on tärkeää.

Ihmisten persoonallisuus ja yksilölliset lähtökohdat kiehtovat Ratilaista. Hän haluaa auttaa asiakkaitaan ymmärtämään kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen lähteitä. -Itselleni parhaat kierrokset ovat tulleet hyvässä seurassa, ja tämän on myös Moodmetric-mittaus todentanut. Keskustelu rentouttaa ja se näkyy pelissä. Toiset tuntemani ihmiset taas kokevat kierroksen aikaisen jutustelun kuormittavana ja suoritusta häiritsevänä, Ratilainen pohtii.

Yksilöllisen herkkyyden oivaltamisen myötä myös erityisherkistä (high sensitive person) on tullut Ratilaiselle tärkeä asiakasryhmä. Kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen ymmärtäminen on keskeinen osa Ratilaisen valmennustyötä, ja aihe nousee erityisherkkien kanssa keskustellessa jatkuvasti pinnalle.

Ratilanen tuo esille myös elinympäristössämme tapahtuneet muutokset. – Ihmiset eivät ole sopeutuneet siihen, että työ on muuttunut ruumiillisesta istumatyöksi. Fyysisen kuormituksen määrä on valtavasti vähentynyt muutaman kymmenen vuoden aikana. Emme tiedosta, että psyykkinen kuormitus on tullut tilalle. Illalla mentiin ennen nukkumaan, koska oltiin aivan poikki. Nyt ei osata levätä koska ei fyysisesti väsytä, vaikka olemme henkisesti aivan lopussa.

Henkisestä hyvinvoinnista jatkuvasti huolehtiminen on menestyjän työkalu.

-Optimaalisen suorituskyvyn voi saavuttaa vain, kun vireystaso on oikea ja henkinen kokonaiskuormitus hallinnassa, summaa Pertti Ratilainen.

 

Ratilaisen kesän golf-kierrosten paras ja huonoin Moodmetric-mittarilla, fiilis ja tulos huomioiden. Vireystason pitää olla riittävä, mutta jatkuva korkea stressitila ei tuo onnistuneeseen suoritukseen tarvittavaa rentoutta.

Mikä elämässä stressaa?

”Olen niin stressaantunut.”

Tämän kuulee usein, ja se tulee sanottua usein. Harvoin sanoja pysähtyy miettimään mikä erityisesti kuormittaa, tai erittelemään syitä ja seurauksia.

Jos pyydetään tarkennusta, ensin nostetaan esille työ ja kiire, mahdollisesti esimies, kollegat ja puoliso. Paljon hankalampaa on pohtia, kuinka paljon kukin tekijä stressaa ja millaisiin tilanteisiin paine liittyy. Jos kiireistä elämää on jatkunut pitkään, kuormituksen syyt sekoittuvat ja lopulta hallinnan tunne vaikuttaa olevan kateissa 24/7.

Moodmetric-mittaus auttaa löytämään elämästä ne tekijät, jotka stressaavat eniten. Puhelinsovellus näyttää yksinkertaisesti ja reaaliajassa kognitiivisen sekä emotionaalisen stressin lähteet.  Asteikko on helposti ymmärrettävä ja näytetään väreinä kellotaululla. Punaiset lukemat ja niiden sijoittuminen päivään auttavat osoittamaan, mikä hermostoa aktivoi.

Itselleni suurin stressin lähde ovat lapset, (vaikka he ovat elämässäni ilman muuta tärkeintä). Aamulähdöt töihin, päiväkotiin ja kouluun ovat lähes aina hirveitä, tosin helpottuen joka vuosi lasten kasvaessa. Päivän kakkonen stressin lähteenä on lasten nukkumaanmenoaika. Vaikka yrittäjän työni on yllätyksellistä, välillä vaikeaa ja aina haastavaa, se saa aniharvoin itselläni samanlaisia kierroksia aikaan kuin kuorokiljunta.

Moodmetric-mittaus on tämän osaltani todennut. Toisaalta mittaus näyttää myös, että jokaisella on oma yksilöllinen tapansa reagoida.. Joillakin vireystila on esimerkiksi sosiaalisessa tilanteessa aina erittäin korkea, toiset suorastaan rentoutuvat vaikka keskustelukumppani olisi uusi.

Jos elämässä on kerrallaan yksi erittäin korkean stressin lähde, on tilanne yleensä mahdollista hallita. Hyvät yöunet palauttavat mielen ja kehon, kun parasympaattinen hermosto saa työskennellä rauhassa. Useampi stressin lähde saattaa vaatia parempia seurannan ja hallinnan toimia, erityisesti jos ote asioista tuntuu herpaantuvan, on toivoton olo ja/tai unet alkavat kärsiä.

Monille Moodmetric-mittauksen tehneille työ on osoittautunut elämän suurimmaksi stressitekijäksi. Koko työpäivän korkealla pysyvät stressitasot saattavat kieliä kroonistuneesta stressistä, jolloin kuormitus on päässyt kumuloitumaan pitkällä aikavälillä. Positiivisen stressin, innostuksen, seuraukset ovat lopulta samat, työhönsä heittäytyvät väsyvät myös.

Jos viikkoihin liittyy pienten lasten tai vaikkapa ikääntyvien vanhempien hoitoa ja asioista huolehtimista, saattaa elämä tuntua raskaalta päivästä toiseen suoriutumiselta. Suuria muutoksia ei yhdessä yössä voi tehdä, eikä kaikkia stressaaviakaan asioita edes halua muuttaa. Tietyissä elämänvaiheissa rauha ja palautuminen pitää koota pienistä paloista, ja asioiden yksinkertaistamisesta aina kun mahdollista.

Moodmetric-älysormus ja siihen liittyvä puhelinsovellus ovat yksinkertaisin tapa hallita stressiä reaaliaikaista fysiologista dataa hyödyntäen. Käyttäjä voi katsoa elämää kokonaisuutena ja pyrkiä hallitsemaan yhtä stressaavaa tekijää kerrallaan, pyrkien löytämään useampia rauhoittavia asioita tasapainottajaksi. Mittaus näyttää stressin ja palautumisen tasot niin unessa kuin liikkeessä, fyysinen tekeminen ei vie tarkkuutta Moodmetric-mittauksesta.

Tästä linkistä voit lukea lisää stressinhallinnan keinoista.

Picture: Pixabay

Profiili: Janika Haataja

Meillä oli ilo saada Janika Haataja Lahden muotoiluinstituutin Pakkaus- ja brändimuotoilun koulutusohjelmasta harjoittelijaksemme keväällä 2017.

Janika on lahjakas nuori muotoilija, joka on tehnyt jo useita kiinnostavia töitä. Kun tapasimme vuoden lopulla, huomasimme että käsityksemme Moodmetricin visuaalisesta ilmeestä käyvät hyvin yhteen. Janika aloitti lopputyönään Moodmetric-älysormuksen pakkaussuunnittelun pian tämän jälkeen huolellisella taustatyöllä.

Janika Haataja, lopputyö:

Moodmetric – brändin vahvistaminen pakkausmuotoilun avulla / Lahden muotoiluinstituutti

”Opinnäytetyöni on tehty yhteistyössä suomalaisen hyvinvointiteknologia-alan start- up-yrityksen,  Moodmetric:in kanssa. Suunnittelutyön kohteena on brändin vahvistus pakkausmuotoilun avulla. Keskityin suunnittelemaan stressiä mittaavalle Moodmetric-älysormukselle postimyynnillä myytävän pakkauksen. Opinnäytetyöni kirjallisessa osassa perehdyn alan kirjallisuuden avulla brändäykseen ja pakkauksen merkitykseen brändinhallinnassa. Tutkin myös stressiä ja stressinhallintaa sekä pakkauksen roolia teknologialaitteen käyttöönottokokemuksessa.”

Moodmetric-älysormuksen pakkaus / design Janika Haataja

Janika Haatajan lopputyön kirjallinen osuus on nähtävissä täällä.

Pitäisikö vaihtaa maisemaa

 

– Työympäristöni on niin huono, etten pysty keskittymään, en saa mitään aikaan.
– Kuinka huono se on, asteikolla yhdestä kymmeneen?
– Yhdeksän.
– Käydään asiaa sitten paremmin läpi, kun on kymmenen, tai joku muukin ottaa asian esille.

Tuttua? Työilmapiiriä, työympäristöä ja näiden vaikutusta työn tekemiseen, motivaatioon ja työhyvinvointiin on vaikea mitata tai todentaa. Paljonko on paljon, ja kuinka huonosti asioiden on oltava, että muutosta tulee. Vaikka työpahoinvointi etenisi sairaudeksi, lääkärillä on sairasloman, lääkkeiden ja terapian lisäksi hyvin vähän keinoja puuttua tilanteeseen siellä, missä työtä tehdään.

Esimies ja yrityksen johto voivat tehdä paljonkin. On työilmapiiriselvityksiä, hyvinvointikyselyjä sekä eri ryhmien kokoontumisia, missä ehdotuksia työn esteiden poistamiseksi pohditaan. Toimenpiteiden lista on rajaton, ja ulottuu yksittäisistä viherseinistä koko kiinteistön ja työn tekemisen remonttiin konkreettisesti ja kuvaannollisesti.

Mutta miten mitata, miten henkilö milloinkin voi?

Psyykkisen ja kognitiivisen kuormituksen mittareina käytetään lähes yksinomaan kyselyjä. Kysely, haastattelu tai vaikkapa yhden neljästä värikkäästä napista painaminen keskittyy vain yhteen ajankohtaan. Toki kyselyn toistaminen riittävän usein parantaa tarkkuutta, mutta subjektiivinen arvio on aina ongelmallinen. Usein annetaan värittynyt lausunto, positiivisempi kuin pitäisi, jos henkilö on hyvällä tuulella tai ei muuten halua olla hankala. Negatiiviseksi kääntyneen kommentin syynä voi olla vaikkapa kollegan uusi auto, eikä väitetty neuvottelutilan uusittu tekniikka.

Fysiologiset mittarit kertovat psyykkisestä kuormituksesta, stressistä ja mielialoista, mutta eri mittareiden sopivuus tietotyöläisen arjen mittaamiseen vaihtelee. Aivojen toiminnan mittaaminen vaatisi laboratorioympäristöä, joka ei enää kerro todellisesta arjesta. Sydämen toiminnan mittaaminen eri tavoin kertoo parhaiten fyysisestä kuormituksesta, hyvillä algoritmeilla voidaan ymmärtää myös palautumista. Aktiivisuusrannekkeilla ei saa kuvaa henkisestä rasituksesta.

Moodmetric-älysormus sopii nimenomaan emotionaalisen ja kognitiivisen kuormituksen mittaamiseen. Sen lähtökohta on psykologian tutkimuksessa jo sata vuotta käytetty ihon sähkönjohtavuuden mittaus, joka on tuotu sormuksessa kannettavaan muotoon. Mittaustulos näkyy reaaliaikaisesti älypuhelimen näytöllä, jolloin omia reaktioita voi seurata eri tilanteissa. Tietotyöntekijän arkeen kuuluu palavereja, tekstin tuottamista, takkuavia tietojärjestelmiä, ideointia, ongelmanratkaisua yksin ja yhdessä, sekä yllättäviä haasteita, jotka vaativat nopeaa reagointia. Moodmetric-mittaus antaa henkilön virittyneisyydelle lukeman 0–100, joka on vertailukelpoinen eri käyttäjien kesken. Mittaustulokset kertovat, mikä elämässä kuormittaa. Korkeat lukemat viestivät stressistä tai innostuksesta, matalat rauhallisesta mielestä.

Mittausdata myös tallentuu, ja työpaikkalääkärille tai yritysvalmentajalle voi näyttää lukemat työpäivän ajalta ja työn ulkopuolelta. Jatkossa voi osoittaa vaikkapa, että avokonttorissa aistiyliherkän Moodmetric-lukema on jatkuvasti 100, mikä tarkoittaa äärimmäistä kuormitusta ja pitkään jatkuessaan voi sairastuttaa. Ennakoiva työterveyshuolto ja/tai työhyvinvoinnista huolta pitävä esimies osaa tällöin järjestää työn tekemiselle vaihtoehtoisen tilan.

Työympäristöstä voidaan tehdä paremmin käyttäjiä palveleva vain, jos tiedetään miten käyttäjä tilassa todella voi. Subjektiivisten oman voinnin arvioiden lisäksi otetaan objektiivisia mittareita. Henkilölle annetaan riittävästi valtaa vaikuttaa oman työnsä tekemiseen, sopivaa tilaa ei pidä joutua anelemaan. Muutokset, esimerkiksi omista huoneista monitilatoimistoon tulee hoitaa huolella ja pitää oletuksena, että siirtymäajan jälkeenkään uudenlainen työn tekemisen tapa ei sovi kaikille.

Moodmetric on mukana useissa hankkeissa paremman tietotyön tekemisen puolesta. Reaaliaikainen mittausdata kertoo ilman kaavakkeita, missä mieli lepää.

Kuinka Moodmetric-mittaustuloksia tulkitaan

 

Moodmetric-älysormuksen ja -sovelluksen käytöstä on tehty mahdollisimman helppoa ja informatiivista. Sovelluksessa on kaksi päänäkymää, joiden avulla käyttäjä saa nopealla vilkaisulla käsityksen stressitasojensa vaihtelusta.

Moodmetric-älysormus mittaa sympaattisen hermoston nk. pakene tai taistele -reaktiota. Mittauksen avulla ei voida päätellä mikä käyttäjän kokema tunne on, tai onko virittyneisyys positiivista vai negatiivista. Korkea virittyneisyys voi olla muun muassa merkki vahvasta työn imusta.  Myös innostuksesta täytyy palautua!

Moodmetric-taso

Moodmetric-taso (MM level) kertoo käyttäjän stressitason reaaliaikaisesti. Tämä 0-100 numero on indeksi, jonka sormus laskee jokaiselle käyttäjälle erikseen tunnistamalla henkilön max ja min -tasot. Moodmetric-taso kertoo virittyneisyyden tason kyseisellä hetkellä, ja luku päivittyy jatkuvasti.

Voit seurata reaaliajassa, miten reagoit erilaisiin tilanteisiin, tapahtumiin tai vaikka ajatuksiin. Millaisia lukemia näytölle piirtyy, kun taistelet takkuavien tietojärjestelmien kanssa? Mitä luvuille tapahtuu, kun teet mindfulness-harjoituksen? Miten reagoit, kun yrität tehdä montaa asiaa samanaikaisesti kiireessä? Entä saako elimistösi kaivatun palautumishetken, jos pysähdyt hetkeksi vain ihailemaan maisemaa?

Moodmetric-mittauskäyrä

Ruudun puolivälissä on jatkuvasti liikkuva violetti käyrä, joka on ihon resistanssin muutoksen (engl. electrodermal activity, EDA) raakasignaali. Jokainen hyppy käyrällä on sympaattisen hermoston reaktio. Fysiologinen viive on noin 1.5 sekuntia, eli esimerkiksi säikähdys näkyy käyrällä pienellä viiveellä.

Moodmetric-mittauskäyrä on kiinnostava erityisesti käyttäjille, jotka haluavat seurata yksittäisiä reaktioita. Esimerkiksi käyttöliittymäsuunnittelija voi seurata asiakkaan reaktioita, kun testataan ohjelmiston käyttökokemusta.

Moodmetric-diagrammi

Voit seurata stressitasojen vaihtelua informatiivisen Moodmetric-diagrammin avulla. Sormukseen talletettu data ladataan ulos painamalla kalenterikuvaketta (kuva 1) näytön oikeassa yläkulmassa. Näytölle piirtyy 12 tunnin Moodmetric-diagrammi (kuva 2), joka kuvaa stressitasojen vaihtelun kellotaulun mukaisesti alkaen klo 6. Näyttöä pyyhkäisemällä näkyvät edellinen yö, edellinen päivä jne.

Korkeat ja matalat tasot erottuvat selkeästi ajan mukaan. Moodmetric-diagrammi auttaa hahmottamaan kuinka paljon kuormitusta on päivän aikana kertynyt ja kuinka paljon nukuttu yö on auttanut palauttamaan voimavaroja. Useamman viikon kestävä mittaus auttaa hahmottamaan millaiset asiat kuormittavat ja mitkä auttavat palautumaan. Käyttäjä oppii tunnistamaan omat yksilölliset kuormitustekijänsä sekä reagoimaan niihin itselle sopivalla tavalla. Moodmetric-diagrammi piirtyy Moodmetric-tason perusteella. Mitä korkeampi stressitaso, sitä tummempi ja lähempänä ulkoreunaa kuvio on.

Jos reaaliaikaista seurantaa ei tarvita, puhelinta ei tarvitse kantaa mukana. Sormus tallettaa tietoa jopa 270 tuntia. Mittausdata on hyvä kuitenkin ladata sormuksesta puhelimeen muutaman kerran päivässä, jotta varmistutaan että mittauskontakti on ollut hyvä ja tulokset saadaan talteen koko käyttöajalta.

Moodmetric-päiväkeskiarvo ja askelmittari

Moodmetric-keskiarvo (MM level average) lasketaan kuluneen päivän ja yön mitatuista lukemista. Lukeman avulla voi seurata trendejä pitkällä aikavälillä, kun käyttää sormusta säännöllisesti. On hyvä huomioida, että Moodmetric-päiväkeskiarvoa seurattaessa mittausjaksojen tulisi olla samanaikaisia. Koska merkittävin palautumisjakso tapahtuu tyypillisesti yöllä, Moodmetric-päiväkeskiarvo on matalampi kun sormusta pidetään myös öisin.

Sormuksen päivittäinen käyttöaika (Total time) kertoo, kuinka paljon sormusta on pidetty kunakin päivänä. Moodmetric-päiväkeskiarvoa seuratessa on hyvä, mikäli sormuksen käyttöaika on päivittäin suunnilleen sama.

Moodmetric-älysormuksessa on myös kiihtyvyysanturi, joten sitä voi käyttää askelmittarina (Steps). Kunkin päivän otetut askeleet näytetään tuhansina askelina (k).

Mitä pitää ottaa huomioon tuloksia tulkitessa

Mikään yksittäinen Moodmetric-lukema ei sinänsä ole hyvä tai huono. Tärkeää on tarkastella päivittäistä kokonaiskuormitusta sekä palautumisen määrää. Moodmetric-diagrammi kertoo yhdellä silmäyksellä paljon.  Stressi on kehon luonnollinen reaktio sopeutumista vaativaan tilanteeseen ja perusterveellä ihmisellä Moodmetric-tasot saattavat vaihdella 1 ja 100 välillä päivän aikana. Vaikka käyttäjän stressitaso saattaa hetkellisesti nousta 100:n, se ei välttämättä näy Moodmetric-diagrammissa violettina tai punaisena, jos palautuminen tapahtuu nopeasti. Jos diagrammi piirtyy pääosin punaisena ja violettina suurimman osan päivästä pitkiä ajanjaksoja peräkkäin, saattaa se olla merkki ylikuormittumisesta. Tällöin on hyvä ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen.  

Stressitaso voi olla korkea myös työn ulkopuolella. Useat pienten lasten vanhemmat kokevat, että kuormitus on kotona suurempaa kuin töissä. Raskas liikunta voi nostaa sympaattisen hermoston aktivaatiotasoa paljonkin. Stressaava työ, vaatimukset kotona ja tavoitteellinen treenaaminen saattavat olla kuormittava yhdistelmä.

Yöuni on tärkeintä palautumisen kannalta. Raskaitakin päiviä jaksaa, jos yöuni on palauttavaa ja sitä on riittävästi. Moodmetric-sormus toimii palautumisen mittarina myös yöllä. Rauhattomat yöt erottuvat hyvin nukutuista selvästi.

Tarkastele Moodmetric-tuloksia elämäntilannettasi vasten. Pohdi elämääsi kokonaisuutena ja mieti vastauksia seuraaviin kysymyksiin:

  • Millainen työkuorma minulla on? Onko työstressi negatiivista, vai onko se pikemminkin innostusta? Onko kuormitus töissä sopiva, tuntuuko että jaksan hyvin näin?
  • Onko vapaa-aikani kuormittavaa? Miksi?
  • Kuinka nukun? Olenko virkeä aamuisin?
  • Onko elämässäni poikkeuksellisen kuormittavia ajanjaksoja? Olemmeko muuttamassa, onko työpaikka juuri vaihtunut? Onko joku läheiseni sairas ja apuni tarpeessa, valvottavatko lapseni öisin?

Jos mielessä on jatkuvasti isoja asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa, stressitasot ovat todennäköisesti korkeampia kuin muina aikoina. Palautumiselle on hyvä tällaisina jaksoina osoittaa enemmän aikaa, tai pyrkiä saamaan apua tilanteen ratkaisemiseksi.

Liikunta ennaltaehkäisee tehokkaasti stressiä. Raskas liikunta on kuitenkin harvoin ratkaisu kroonistuneeseen stressiin, joka ilmenee usein korkeina Moodmetric-tasoina päivän tapahtumien vaihteluista huolimatta. Metsässä kävely, pilates tai mindfulness saattavat sopia silloin paremmin.

Joskus on hyvä istua alas tekemättä yhtään mitään.

Autamme mielellämme mittaukseen ja tuloksiin liittyvissä kysymyksissä. Ota milloin tahansa yhteyttä: [email protected] !