Ihon sähkönjohtavuuden mittaus tuo uutta tietoa urheilijan harjoittelun tueksi

Huippu-urheilussa erilaisia mittareita on käytetty pitkään valmennuksen apuna. Puettava elektroniikka on tehnyt seurannan helpoksi myös kuntoilijoille.

Eniten on mitattu sydämen sykettä ja analysoitu sykealueita. Sykemittarin kehitti australialainen fyysikko Robert Treffene 70-luvulla aluksi uinnin harjoitteluun. Suomessa sykemittarin keksi Polar Electron perustaja professori Seppo Säynäjäkangas, ja haki tälle patenttia vuonna 1975.

Sykkeen mittausta voi nykyisin tehdä valtavalla määrällä laitteita. Tarkimmat mittaavat edelleen rinnan alueelta, rintapannalla tai rintaan liimattavilla sensoreilla. Ranteesta mittaavat laitteet ovat mukavuutensa takia paljolti syrjäyttäneet rintapannat erityisesti kuntoilijoilla. Näidenkin tarkkuus on parantunut, mutta erityisesti korkeilla sykealueilla ranteesta tai sormesta mittaavien laitteiden tarkkuus kärsii.

Syke, sykevälinvaihtelu ja ihon sähkönjohtavuuden muutos

Sydämen sykkeen mittaus on erinomainen tapa ymmärtää fyysistä rasitusta. Sykkeestä saa erilaisilla algoritmeillä ymmärrystä myös palautumisesta, unesta ja stressistä.
Sykevälinvaihtelun mittaus on noussut viime vuosina paljon esille juuri palautumisen ja henkisen kuormituksen mittaamiseen. Tähän sisältyy kuitenkin haasteita, sillä korkealla syketaajuudella algoritmien on vaikea tulkita, mitä tapahtuu: onko kyse siitä, että henkilö paikallaan istuessaan jännittää (vaikkapa alkavaa tenttiä), vai onko kyse fyysisestä rasituksesta. Tässä ovat apuna kiihtyvyysanturit, jotka osaavat päätellä ollaanko liikkeessä vai paikallaan.

Ihon sähkönjohtavuuden muutoksen mittaus tuo mielenkiintoisen lisän urheilijoiden suorituskyvyn arvioimiseen. Mittaus ei kerro sydämen toiminnasta, vaan ihon hikirauhasten reaktioiden kautta sympaattisen hermoston aktivaatiosta. Iho on ainoa elin, joka on puhtaasti hermotettu sympaattiseen hermostoon. Ihon sähkönjohtavuuden mittaus reagoi erityisen herkästi emotionaaliseen ja kognitiiviseen kuormitukseen, ja se on ollut psykologien yli 100 vuotta hyödyntämä mittausmenetelmä. Vasta viime vuosina se on ollut saatavilla myös kuluttajalaitteissa.

Moodmetric-älysormus mittaa ihon sähkönjohtavuutta ja se soveltuu erinomaisesti pitkäaikaiseen mittaukseen, kun halutaan nähdä mistä yksilön kokonaiskuormitus syntyy ja miten palautumista tapahtuu viikkojen, kuukausien tai jopa vuosien aikana.

Sekä huippu- että tavoitteellisessa urheilussa tarvitaan tietoa siitä, mitkä muut mahdolliset kuormituksen lähteet tai palautumisen haasteet vaikuttavat huippusuoritukseen. Esimerkiksi ammattiurheilijan kognitiivinen kuormitus on oletettavasti vähäisempää kuin samalla tasolla kisaavan urheilijan, joka käy töissä rahoittaakseen elämänsä ja urheilun. Tällöin ammattiurheilija voi treenata enemmän, sillä hänellä on paremmin aikaa palautumiseen. Urheilusuoritukseen ei vaikuta siis pelkästään fyysisen kuormituksen määrä vaan myös emotionaalinen ja kognitiivinen kuormitus.

Lue lisää: Moodmetric-mittaus tutkimusprojekteissa

Moodmetric osallistuu SMASH-urheilutapahtumaan 28-29. marraskuuta,
tule tapaamaan ja testaamaan älysormusta!

Yhteystiedot:
Niina Venho
[email protected]
040 710 4087

Milloin innostuminen on vaarallista?

Innostuminen on tunne, joka ennakoi, aikaansaa ja ylläpitää toimintaa. Kokijalleen se on yleensä mielihyvän sävyttämä elämys. Innostuminen on korkean virittyneisyyden tila, jossa energiaa virtaa elimistössä ja asioita tapahtuu. Fysiologisessa mielessä sympaattinen hermosto on aktiivinen. Kun sympaattinen hermosto aktivoituu, tarkoittaa se sitä, että energiaa kuluu. Innostuminen on elimistölle näin ollen stressitila, joka kuormittaa.

Innostuminen on erityisesti työelämässä tavoiteltava tila. Työn imussa työskentely on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta hyvä asia – työntekijä on tarmokas, uppoutunut ja omistautunut työlleen. Innostumiseen liittyy usein myös jonkin uuden ja ennakoimattoman odotus – työskennellään ehkä intohimoisesti päämäärää kohden, jonka lopputuloksesta ei voida olla täysin varmoja.

Kaikki eivät kuitenkaan innostu samalla lailla. On oikeastaan ihan hyvä, että ihmisillä on erilaisia taipumuksia innostua. Korkean virittyneisyyden tilassa hienomotoriikka kärsii ja saatetaan tehdä ylioptimistisia arvioita ja roiskitaan menemään. Korkeassa virittyneisyyden tilassa yksilö on usein vastaanottavainen erilaisille ärsykkeille ja huomio herpaantuu helposti. Ryhmässä on hyvä olla myös joku, joka pystyy tarkastelemaan toimintaa kriittisemmin matalamman virittyneisyytensä johdosta.

Unelmatyöstä voi uupua

Innostuminen on siis positiivista stressiä. Moni ajattelee, että vain negatiivinen stressi on haitallista. Elimistölle ei ole kuitenkaan merkitystä, kokeeko yksilö mielihyvää vai mielipahaa korkean virittyneisyyden tilassa. Toki positiivisella stressillä pääsee pidemmälle, mutta silloin on riskinä se, että mahdolliset ylikuormittumisen merkit jäävät huomioimatta.

Työlleen omistautunut ja unelmatyötään tekevä saattaakin kokea yllätyksen, jos voimat yllättäen loppuvat. Pitkään laiminlyöty palautuminen johtaa stressin kroonistumiseen. Ensi merkkejä ovat usein työn tuottavuuden ja mielekkyyden väheneminen ja myöhemmin vaikutukset myös psyykkisessä ja fyysisessä terveydessä. Ylikuormitustilassa autonominen hermosto ei pääse tasapainoon, vaan sympaattinen hermosto on aktiivisempi kuin parasympaattinen.

Kuva: Pixabay

Ketkä ovat vaarassa?

Korkeasti motivoituneet, työlleen omistautuvat, paljon itseltään vaativat – kaikki työnantajan näkökulmasta arvokkaita työntekijöitä – ovat erityisessä vaarassa. Omia rajoja ei tunnisteta tai niitä ei haluta tunnustaa. Saattaa tuntua  myös ammatilliselta itsemurhalta kertoa jaksamisongelmista, jos organisaatiossa on esimerkiksi YT-uhka päällä. Omaa suoriutumista saatetaan verrata myös muiden suoriutumiseen, jolloin jaksamisen ajatellaan olevan vain tahtokysymys.

Haitallisen stressin tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaikeutuu, mitä lähempänä ollaan työuupumusta. Kroonistunut stressi on usein työuupumuksen taustalla, jolloin yksilö kokee ammatillisen itsetunnon laskua, kyynistymistä ja jatkuvaa väsymystä – oma suoriutumisen taso laskee merkittävästi. Ennen positiivista tarmoa kokenut työntekijä saattaa alkaa piiskata itseään yhä kovempiin suorituksiin, vaikka todellisuudessa pitäisi löysätä tahtia.

THL:n vuonna 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain elämänsä vaiheessa. Luvut tuskin ovat laskeneet tämän jälkeen. Olisi mielenkiintoista saada tietää, kuinka monen uupumisen taustalla on överiksi mennyt innostus omaan työhön?

Myös innostuksesta täytyy palautua!

Huippusuoritus löytyy sopivasta määrästä stressiä. Ajatus sopivasta määrästä stressiä pitää sisällään ajatuksen myös sopivasta määrästä palautumista. Mitä enemmän kuormittuu, sitä enemmän täytyy palautua. Innostuja ei aina tunnista omia rajojaan ja silloin voi olla hyödyllistä ottaa teknologiaa avuksi.

Moodmetric-älysormus on kehitetty yksilöllisen stressinhallinnan tueksi. Stressireaktioita voi seurata reaaliajassa omalta älypuhelimelta ja kokonaiskuormitus on helppo nähdä mobiilisovelluksen graafeista. Jo kahden viikon mittauksella yksilö saa hyvän kuvan kokonaiskuormituksesta ja alkaa löytämään yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä. Reaaliaikainen ja aina käytettävissä oleva palaute motivoi tekemään tarvittavia muutoksia elämäntapoihin oli kyse sitten yöunen lisäämisestä, työtapojen muutoksista tai esimerkiksi vapaa-aikaan liittyvistä toimista.   

 

Moodmetric-älysormuksen voi ostaa itselle tai lahjaksi täältä:

Tästä Moodmetric-verkkokauppaan

 

Kysy lisää  Moodmetricin palveluista yrityksille:  Henna Salonius, 044 309 6997, [email protected]

 

Uusi Moodmetric-sovellus sisältää päiväkirjan ja stressidatan analytiikkaa

Moodmetric-älysormus ja -sovellus helpottavat stressinhallintaa terveysteknologian avulla. Sovellus on käyttäjälle nopea ja visuaalinen keino nähdä mitkä asiat elämässä stressaavat, mitkä palauttavat.

Uusi Moodmetric-älypuhelinsovellus on nyt ladattavissa AppStoresta ja GooglePlaysta. Uusi sovellus toimii kaikilla sormusversioilla.

sovellus tukee stressinhallintaa nyt entistä paremmin

Moodmetric-sovelluksen kaikki tutut toiminnot ovat edelleen käytettävissä. Reaaliaikanäyttö tukee stressitasojen pienimpienkien vaihtelujen seurantaa, ja paljon kiitosta saanut päivädiagrammi näyttää levon sekä kuormittumisen päivän ja yön aikana.

Uusi sovellus tukee stressinhallintaa entistä paremmin sekä mahdollisuudella tehdä omia merkintöjä, että automaattisella analytiikalla. Kalenterimerkinnät saavat mitatun stressiarvon, ja päiväkirjan avulla ne voi kategorisoida. Näin on helppo päästä kiinni elämän stressaaviin tekijöihin, toisaalta rauhoittaviin ja energisoiviin.

Stressi/mieliala -nelikenttä

Erityisen kuvaava uusi esitysmuoto on stressi/mieliala -nelikenttä, joka nyt yhdistää koetun olon Moodmetric-älysormuksen mittausdataan.

 

Nelikentän pystyakseli on Moodmetric-taso, joka on aiemmista sovellusversioista tuttu 0-100 arvo. Mitä korkeampi on mitattu stressitaso, sen korkeammalla eri elämän osa-alueita kuvaavat ympyrät ovat. Vaaka-akseli puolestaan on henkilön itse kokema positiivinen tai negatiivinen mieliala.

Päiväkirja

Nelikentän sisältö perustuu päiväkirjaan, johon osa tiedoista tulee sovelluksesta automaattisesti. Käyttäjä voi esimerkiksi ladata puhelimen kalenterista kaikki merkinnät päiväkirjaan. Myös Moodmetric-sormuksen mittaamat stressitasot tulevat päiväkirjan merkinnöille suoraan.

Käyttäjä voi myös itse lisäsä merkintöjä sovellukseen, osoittaa niille oikean elämän osa-alueen / kategorian, sekä valita hyvän, huonon tai neutraalin olon.

Sovelluskehitys on tiimityötä

Uusien ominaisuuksien suunnittelu ja käyttöliittymäkehitys aloitettiin Moodmetricillä jo keväällä 2017 ja valmistelutyötä tehtiin pitkään ennen kehityksen aloittamista. Visuaalisesta toteutuksesta ja käyttäjäkokemuksen optimoinnista osoitamme erityiskiitokset Eero Jaakonaholle.

Sekä Android- että iOS mobiilisovelluksen uudet ominaisuudet on kehitetty Gofore:lla, tiiviissä yhteistyössä Moodmetricin kanssa. Loppukäyttäjän näkökulma huomioitiin projektin kaikissa vaiheissa, esimerkiksi kaikki kehittäjät saivat itsekin käyttää älysormusta. Joustava yhteydenpito mahdollisti nopean aikataulun tähdäten sovelluksen saatavuuteen hyvissä ajoin ennen uuden sormusversion toimituksia.

Lataa uusi Moodmetric-sovellus AppStoresta tai GooglePlaysta. Jos sinulla on vanha versio ja siellä mittausdataa, uusi versio ei kadota vanhaa dataasi.

Työn imun kanssa saa olla tarkkana – Goforella Moodmetric-älysormukset ylikuormittumisen varhaisen tunnistamisen työkaluna

Gofore on vuonna 2002 toimintansa aloittanut kansainvälisesti toimiva digitalisaation asiantuntijayritys ja Suomen paras työpaikka. Goforelle on kunnia-asia varmistaa, että intohimoiset ja motivoituneet työntekijät viihtyvät ja nauttivat työstään. Panostuksesta henkilöstöön kertovat mm. hienot sijoitukset Great Place to Work -kilpailussa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Goforella päätettiin tarjota Moodmetricin palveluita henkilöstölle syksyllä 2016, sillä henkilöstön stressinhallintaosaaminen nähdään tärkeänä osana tietotyön tuottavuutta ja hyvinvointia.

Kiinnostuneet saivat tutustua Moodmetric-älysormuksiin ensin vuokrauspalvelun kautta, johon sisällytettiin Moodmetricin hyvinvointiluento aiheesta ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’, sekä perehdytys sormuksen käyttöön. Vuokrajakson päätyttyä Gofore lunasti osan sormuksista, ja ne ovat sen jälkeen olleet henkilöstön vapaassa käytössä.

Heini Ala-Vannesluoma (kuva Aki Rask)

Työn imu voi uuvuttaa huomaamatta

Henkilöstön stressinhallintaosaaminen nousee kriittiseen asemaan erityisesti asiantuntijayrityksissä, joissa työn imu on korkea. Työlleen omistautuvat ja korkeasti motivoituneet ovat usein suurimmassa vaarassa uupua. Ei ymmärretä, että intensiivinen työskentely ja positiivinen draivi on korkea virittyneisyyden tila, josta täytyy myös palautua. Työstään innostuneen voi olla vaikea käsittää, miksi voimat loppuvat.

– Työelämä on nykyään hektisempää ja ihmiset sinnittelevät tosi pitkään. Kuormittumisesta ei uskalleta puhua ennen kuin tilanteet menee vakavaksi ja joudutaan turvautumaan sairauslomiin. Kuormittuminen saatetaan kokea myös ammatillisena epäonnistumisena, josta ei haluta kertoa ulkopuolisille, Goforen Heini Ala-Vannesluoma kertoo. Heini työskentelee Goforella Lead Coachina, jonka vastuualueena on henkilöstön osaamisen kehittäminen.

On kohtalaisen helppoa tunnistaa fyysisen ponnistelun aiheuttama palautumisen tarve, mutta hankalampaa on huomata emotionaalisen ja kognitiivisen stressin vaikutus – ylipäänsä ymmärtää se, että paikallaan istumalla ja ruutua tuijottamalla voi saada itsensä ylikierroksille. -Firmoissa ei vielä oikein ymmärretä, mistä tietotyöntekijän kuormitus syntyy. Operoidaan pitkälti teollisuuden ajan opeilla ja luulen, että kestää vielä pitkään ennen kuin ymmärretään kunnolla miten yksilöllisesti tuetaan jokaista työntekijää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, Heini pohtii.

Moodmetricin hyvinvointiluento ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’ oli Heinin mukaan kompakti tietopaketti, joka innosti goforelaisia ja herätti hyvää keskustelua myös jälkeenpäin. Luennolla käsiteltiin kuormitusta erityisesti tietotyön näkökulmasta ja esiteltiin keinoja yksilölliseen stressinhallintaan Moodmetric-älysormusta hyödyntäen. Vuorovaikutteisella luennolla rikottiin muun muassa uskomuksia siitä, että työn määrä ei ole sama kuin työn kuormittavuus tai että vain laiskat ja heikot uupuvat. Aihe oli niin kiinnostava, että keskustelut jatkuivat vilkkaana vielä virallisen osuuden jälkeen.

Matalan kynnyksen työkalu stressinhallintaan

Arvioiden mukaan reilusti yli puolet lääkärikäynneistä liittyy tavalla tai toisella kroonistuneen stressin aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi tiedetään, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa. Tarve ennaltaehkäisevälle stressinhallinnalle on ilmeinen.

– Meille on tärkeää sekä inhimillisesti että taloudellisesti, että henkilöstön ylikuormittumiseen päästään kiinni ennen kuin työkyky heikkenee. Haasteena on kuitenkin se, että Goforen kaltaisessa matalan hierarkian organisaatiossa esimiesten rooli on toisenlainen, jolloin perinteinen esimies-alais -ohjaussuhde ei toteudu. Työntekijällä on vastuu ja vapaus johtaa itse itseään. Tällöin on vaarana se, että työntekijä jää yksin ongelmansa kanssa, Heini selventää.

Toisinaan avun hakemisen esteenä ovat varsin inhimilliset tekijät. Intensiivinen työ ja tiukat aikataulut priorisoidaan helposti ja apua haetaan vasta sitten, kun työntekijä ei enää suoriudu työstään. Ajan varaaminen työterveyslääkärille saattaa olla myös ison kynnyksen takana, kun ei oikein tiedä onko oikeutettu hoitoon – helpompaa olisi mennä näyttämään murtunutta jalkaa.

Moodmetric-älysormuksen voi ottaa käyttöön ilman leimautumisen pelkoa ja jos omat epäilyt ylikuormittumisesta vahvistuvat, mittauksen tuottama objektiivinen data voi toimia hyvänä sysäyksenä lähteä korjaamaan tilannetta joko itsenäisesti tai organisaation tuella.

Moodmetric-älysormukset ovat myös vaivaton työkalu työnantajan näkökulmasta. Goforella on intrassa lista, josta työntekijät voivat vuorotellen käydä lainaamassa sormusta muutaman viikon mittausjaksoille. Heinin mukaan Moodmetric-sormuksen käyttöönotto on helppoa eikä sormusten kierrättäminen vaadi ylimääräistä managerointia.

Entä miehet, suostuvatko he pitämään sormusta?

Aiemmin kuormitukseen liittyvät pohdinnat ovat esiintyneet enemmän naisten puheissa, mutta nyt on selvästi huomattavissa se, kuinka miehet ovat kiinnostuneet ymmärtämään kuormitusta kokonaisvaltaisesti ja sen merkitystä hyvinvoinnille.

– Olen ollut positiivisen hämmentynyt siitä, kuinka hyvin miehet ovat lähteneet tähän mukaan. Epäilijöitä olen rohkaissut ajattelemaan sormusta mittarina, ei asusteena, Heini kertoo. – Toisaalta olemmehan me tällainen insinööriorganisaatio ja kaikenlainen mittaaminen kiinnostaa kyllä miehiä, Heini naurahtaa.

 

Haluatko kuulla lisää Moodmetricin stressinhallinnanpalveluista yrityksille? Pyydä yhteydenottoa tai vieraile verkkokaupassamme!

Yhteydenottopyyntö

 

Tästä Moodmetric-verkkokauppaan

 

Moodmetric-mittaus on saatavilla yrityksille Suomessa. Älysormuksia voivat ostaa ja vuokrata myös yksityishenkilöt. Kysy yrityspalveluistamme lisää: [email protected]

 

Moodmetric-pilvipalvelu avautuu

Moodmetric-älysormus mittaa käyttäjän autonomisen hermoston aktiivisuutta ja toiminnan energisyyttä eli vireystasoa. Korkeat lukemat kertovat positiivisesta tai negatiivisesta stressistä, matalat lukemat rauhallisuudesta.

Älysormus ja siihen liittyvä mobiilisovellus ovat olleet markkinoilla vuodesta 2015 lähtien.

Stressitason mittaus on tärkeää, mutta ”mitä sitten”. Mittauksen perusteella tehdään päätelmiä ja toimenpiteitä, jos tasot ovat jatkuvasti liian korkeita. Moodmetric-sovellus on mahdollistanut tämän, mutta asiakkaamme ovat toivoneet mahdollisuutta tarkastella dataa myös netin kautta.

Nyt avattava pilvipalvelu mahdollistaa stressitason seurannan helposti myös pitkällä aikavälillä, ja tekee trendit näkyväksi. Jos elämässä tapahtuvat muutokset stressaavat, se näkyy nousevina päiväkeskiarvoina ja tähän voi puuttua palauttavilla toimilla ajoissa.

Merkittävä etu on, että mittaustiedot pysyvät tallessa pilvessä jos puhelin rikkoutuu tai katoaa.

Moodmetric-pilvipalvelu on odotettu työkalu myös ammattilaisille ja yrityskäyttöön. Moodmetric-älysormusta valmennustyössään käyttävät, yritysten HR-osastot ja tapahtumajärjestäjät ovat toivoneet mahdollisuutta luoda ryhmäraportteja. Monen käyttäjän datan tarkastelu onkin netissä helppoa. Pilvipalvelun myötä Moodmetric-älysormus tulee osaksi internetiä (IoT), jolloin dataa voi yhdistää muihin tietolähteisiin.

Työhyvinvoinnin näkökulmasta on kiinnostavaa, miten henkilöstön stressitasot vaihtelevat pitkällä aikavälillä ja miten henkilöstö sopeutuu muutoksiin. Kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen seuranta voi auttaa ennaltaehkäisemään stressin kroonistumista mahdollistaen työn tuottavuuden myös pitkällä aikavälillä.

Moodmetric-pilvipalvelun on toteuttanut Polku Innovations tiiviissä yhteistyössä Moodmetricin kanssa. Polku-tiimi on kuluneen kesän aikana kehittänyt Moodmetricin toiveiden mukaiset Android, sekä iOS-versiot pilvipalvelulle.

Moodmetric-pilvipalvelun Beta-versio on avattu ja pilottikäyttäjiä kutsutaan mukaan! Ensivaiheessa järjestelmää testataan Android-sovelluksella. Moodmetric-sormuskäyttäjät voivat pyytää käyttöoikeuksia: [email protected]

Moodmetric-vuokrauspalvelun asiakkaat saavat yrityskäyttäjäoikeudet veloituksetta lokakuun loppuun saakka. Tiedustelut: [email protected]

Moodmetric-sormuksen voit tilata itsellesi täältä. Sovellukset iOS:lle ja Androidille ovat ilmaisia, samoin kuin  pilvipalvelun Beta-versio.

 

 

Polku Innovations on erikoistunut Smart Building sekä Wellbeing -konsepteihin, ja kehittää niihin liittyviä IoT ratkaisuja, API-rajapintoja sekä pilvipalveluita käyttäen uusinta teknologiaa sekä ketterää ohjelmistokehitystä. Polun analytiikkaratkaisuissa hyödynnetään koneoppimista ja tekoälyä.

 

Moodmetric-pilvipalvelun kehityshankkeeseen on saatu Euroopan aluekehitysrahaston tukea

 

 

Moodmetric-älysormus apuna YTHS:llä opiskelijoiden stressinhallinnassa

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n Tampereen yksiköllä on hyviä kokemuksia sensoriteknologian hyödyntämisestä opiskelijoiden terveydenhoidossa.

Tampereen YTHS sai syksyllä 2016 insinööriopiskelijalta vinkin kokeilla Moodmetric-älysormusta opiskelijoiden stressinhallinnan tukena. Vastaava hoitaja Anna Malmberg-Virta YTHS:ltä kiinnostui ideasta heti, sillä stressinhallinnan haasteet ovat kasvava ongelma korkeakouluissa ja uusia opiskelijoiden tukemisen keinoja etsitään jatkuvasti. Sormuksia päätettiin ottaa käyttöön kolme kappaletta, ja tähän mennessä kaksitoista opiskelijaa on saanut sormuksen lainakäyttöön. Moodmetric-älysormuksia on hyödynnetty osana opiskelijaterveydenhoidon stressinhallinnan ohjauspalveluita YTHS:n Tampereen ja Hervannan toimipisteissä.

Malmberg-Virran mukaan Moodmetric-älysormuksen tuottama data on avannut uusia keskusteluväyliä opiskelijan ja terveydenhoidon ammattilaisen välille. Erityisesti teknisesti suuntautuneille opiskelijoille sormuksen tuottama objektiivinen ja visuaalinen data on ollut luonteva tapa keskustella opiskeluajan kuormittavuudesta ja löytää keinoja palautumiseen.

Jo kahden viikon käyttö on kokemusten mukaan lisännyt opiskelijoiden kiinnostusta omien tuntemusten havainnointiin sekä itsestä huolehtimiseen. Työntekijöiden keräämän palautteen mukaan Moodmetric-älysormus on auttanut opiskelijoita tunnistamaan stressiä ja käynnistänyt pohdiskelua omasta elämästä sekä toimintatavoista. Vastaavasti Moodmetric-älysormuksen avulla opiskelijat ovat oppineet tunnistamaan mikä rauhoittaa ja tyynnyttää, ja siten löytämään keinoja palautumiseen. Paljon itseltään vaativat opiskelijat ovat mittaustulosten myötä sallineet enemmän lepoa itselle ja käyttäjien tiedetään tehneen muutoksia arkeensa sormuksesta saadun palautteen perusteella.

Paras hyöty Malmberg-Virran mukaan Moodmetric-älysormuksesta on ollut kognitiolähtöisen stressin tunnistaminen. Hän kertoo esimerkin opiskelijasta, joka ihmetteli miksi kävelylenkit koiran kanssa näyttäytyivät kuormittavina hetkinä. Asiaa tarkemmin opiskelijan kanssa pohdittua ilmeni, että kuormittavuus johtui opiskelijan negatiivisesta suhtautumisesta koiran tempoiluun ja jatkuviin pysähtelyihin. Opiskelija tuli mittauksen avulla tietoisemmaksi siitä, millainen vaikutus omilla ajatuksilla ja tunteilla on omaan kuormittuneisuuteen.

Malmberg-Virta on hyödyntänyt Moodmetric-älysormusta myös omalla yksityisvastaanotollaan kognitiivisena psykoterapeuttina ja kertoo, että tällä mittarilla tapahtuva asiakkaan itsemonitorointi voi joissain tapauksissa edistää terapian vaikuttavuutta. Reaaliaikainen ja asiakkaalla jatkuvasti käytössä oleva psykofysiologinen palaute mahdollistaa asiakkaalle roolin, jossa hän on aktiivinen toimija ja motivoituu ottamaan vastuuta oman hyvinvointinsa suhteen. Malmberg-Virta pitääkin Moodmetric-älysormusta toimivana stressinhallinnan työkaluna.

 

Lisää aiheesta:
Lue artikkeli kroonistuvan stressin kokemuksesta blogistamme

Pertti Ratilainen seuraa läheltä huippu-urheilijan henkistä kuormitusta

Pertti Ratilainen tulee syyskuussa toimineeksi kymmenen vuotta henkisen valmennuksen parissa. Työssään hän ohjaa yksilöitä tunnistamaan omat vahvuutensa ja persoonalliset ominaisuutensa, ja ottamaan nämä käyttöön tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2017 alusta Pertti Ratilainen on käyttänyt Moodmetric-älysormusta ymmärtääkseen omaa kuormitustaan paremmin, ja käyttää mittausta nyt myös asiakastyössään.

Aktiiviset liikuntaharrastukset läpi elämän ovat tuoneet kiinnostuksen urheilijan psyykeen, ja Ratilainen on toiminut pitkään mentaalivalmentajana jääkiekkoilijoille ja golfin pelaajille. Hänen asiakkainaan on myös yritysten johtoa ja asiantuntijoita, jotka huippu-urheilijoiden tavoin ovat päämäärätietoisia, mutta työssään usein paineen alla.

Moodmetric-mittauksesta on hyötyä golf-valmennuksessa

Ratilainen on tehnyt neljä vuotta yhteistyötä Anssi Kankkosen kanssa yli 15-vuotiaiden golf-lupausten valmentajana Kankkonen-Numminen Golf Akatemiassa.

He etsivät yhdessä keinoja auttaa nuoria pelaajia löytämään oman optimaalisen vireystasonsa sekä ymmärtämään sen vaikutusta suoritukseen. Moodmetric-älysormusta on hyödynnetty sekä jatkuvana mittauksena, että reaaliaikaisessa vireystason seurannassa golf-kierroksen aikana.

Moodmetric-älysormuksen avulla saatavalla datalla Ratilainen käy valmennettavien kanssa läpi edellisen illan tekemisten ja unen vaikutusta seuraavan päivän suoritukseen. Reaaliaikaista stressitason seurantaa on käytetty hyväksi, jotta yksittäisen lyönnin onnistumista voidaan ymmärtää paremmin.

Golf on äärimmäisen herkkä laji, jossa pelaajan vireystasolla on merkittävä vaikutus lyönnin onnistumiseen. Korkea stressitaso vaikuttaa kielteisesti hienomotoriikkaan, jolloin lyönti kärsii. Pelaajan on pystyttävä palauttamaan riittävä rentous epäonnistuneen lyönnin jälkeen. Ratilainen muistuttaa, että lyöntien välissä on pitkä aika, jolloin pitää olla yksin ajatustensa kanssa – Häiritsemään jäänyt lyönti stressaa ja vaikuttaa väistämättä seuraavaan.

-Olemme tehneet testejä, jossa pelaajalla on Moodmetric-älysormus ja minä kuljen lähellä reaaliaikaista vireystilaa seuraten. Älypuhelimen näytöllä jatkuvasti päivittyvän stressilukeman kautta pääsen heti kiinni tasojen vaikutuksesta peliin. Esimerkiksi, jos havaitsen tason nousun punaiselle asti, usein auttaa jos pelaajan kanssa vetäydyn hetkeksi sivuun ja avaan tilannetta vuorovaikuttamalla. Henkilö rauhoittuu, ja lähtö seuraavaan lyöntiin on merkittävästi parempi, havainnollistaa Ratilainen.

Vireystilan huomiointi yksilökeskeisessä valmennuksessa

Ratilainen haluaa tuoda vireystilan mittaamisen osaksi yksilökeskeistä valmennusta. Moodmetric-mittaus näyttää tason lukuna 0 ja 100 välillä. Matalat lukemat kertovat rauhallisuudesta, korkeat stressistä tai innostuksesta. Korkea henkinen vireystila voi olla positiivista tai negatiivista, kummassakin tapauksessa riittävä palautuminen on tärkeää.

Ihmisten persoonallisuus ja yksilölliset lähtökohdat kiehtovat Ratilaista. Hän haluaa auttaa asiakkaitaan ymmärtämään kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen lähteitä. -Itselleni parhaat kierrokset ovat tulleet hyvässä seurassa, ja tämän on myös Moodmetric-mittaus todentanut. Keskustelu rentouttaa ja se näkyy pelissä. Toiset tuntemani ihmiset taas kokevat kierroksen aikaisen jutustelun kuormittavana ja suoritusta häiritsevänä, Ratilainen pohtii.

Yksilöllisen herkkyyden oivaltamisen myötä myös erityisherkistä (high sensitive person) on tullut Ratilaiselle tärkeä asiakasryhmä. Kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen ymmärtäminen on keskeinen osa Ratilaisen valmennustyötä, ja aihe nousee erityisherkkien kanssa keskustellessa jatkuvasti pinnalle.

Ratilanen tuo esille myös elinympäristössämme tapahtuneet muutokset. – Ihmiset eivät ole sopeutuneet siihen, että työ on muuttunut ruumiillisesta istumatyöksi. Fyysisen kuormituksen määrä on valtavasti vähentynyt muutaman kymmenen vuoden aikana. Emme tiedosta, että psyykkinen kuormitus on tullut tilalle. Illalla mentiin ennen nukkumaan, koska oltiin aivan poikki. Nyt ei osata levätä koska ei fyysisesti väsytä, vaikka olemme henkisesti aivan lopussa.

Henkisestä hyvinvoinnista jatkuvasti huolehtiminen on menestyjän työkalu.

-Optimaalisen suorituskyvyn voi saavuttaa vain, kun vireystaso on oikea ja henkinen kokonaiskuormitus hallinnassa, summaa Pertti Ratilainen.

 

Ratilaisen kesän golf-kierrosten paras ja huonoin Moodmetric-mittarilla, fiilis ja tulos huomioiden. Vireystason pitää olla riittävä, mutta jatkuva korkea stressitila ei tuo onnistuneeseen suoritukseen tarvittavaa rentoutta.

Mikä elämässä stressaa?

”Olen niin stressaantunut.”

Tämän kuulee usein, ja se tulee sanottua usein. Harvoin sanoja pysähtyy miettimään mikä erityisesti kuormittaa, tai erittelemään syitä ja seurauksia.

Jos pyydetään tarkennusta, ensin nostetaan esille työ ja kiire, mahdollisesti esimies, kollegat ja puoliso. Paljon hankalampaa on pohtia, kuinka paljon kukin tekijä stressaa ja millaisiin tilanteisiin paine liittyy. Jos kiireistä elämää on jatkunut pitkään, kuormituksen syyt sekoittuvat ja lopulta hallinnan tunne vaikuttaa olevan kateissa 24/7.

Moodmetric-mittaus auttaa löytämään elämästä ne tekijät, jotka stressaavat eniten. Puhelinsovellus näyttää yksinkertaisesti ja reaaliajassa kognitiivisen sekä emotionaalisen stressin lähteet.  Asteikko on helposti ymmärrettävä ja näytetään väreinä kellotaululla. Punaiset lukemat ja niiden sijoittuminen päivään auttavat osoittamaan, mikä hermostoa aktivoi.

Itselleni suurin stressin lähde ovat lapset, (vaikka he ovat elämässäni ilman muuta tärkeintä). Aamulähdöt töihin, päiväkotiin ja kouluun ovat lähes aina hirveitä, tosin helpottuen joka vuosi lasten kasvaessa. Päivän kakkonen stressin lähteenä on lasten nukkumaanmenoaika. Vaikka yrittäjän työni on yllätyksellistä, välillä vaikeaa ja aina haastavaa, se saa aniharvoin itselläni samanlaisia kierroksia aikaan kuin kuorokiljunta.

Moodmetric-mittaus on tämän osaltani todennut. Toisaalta mittaus näyttää myös, että jokaisella on oma yksilöllinen tapansa reagoida.. Joillakin vireystila on esimerkiksi sosiaalisessa tilanteessa aina erittäin korkea, toiset suorastaan rentoutuvat vaikka keskustelukumppani olisi uusi.

Jos elämässä on kerrallaan yksi erittäin korkean stressin lähde, on tilanne yleensä mahdollista hallita. Hyvät yöunet palauttavat mielen ja kehon, kun parasympaattinen hermosto saa työskennellä rauhassa. Useampi stressin lähde saattaa vaatia parempia seurannan ja hallinnan toimia, erityisesti jos ote asioista tuntuu herpaantuvan, on toivoton olo ja/tai unet alkavat kärsiä.

Monille Moodmetric-mittauksen tehneille työ on osoittautunut elämän suurimmaksi stressitekijäksi. Koko työpäivän korkealla pysyvät stressitasot saattavat kieliä kroonistuneesta stressistä, jolloin kuormitus on päässyt kumuloitumaan pitkällä aikavälillä. Positiivisen stressin, innostuksen, seuraukset ovat lopulta samat, työhönsä heittäytyvät väsyvät myös.

Jos viikkoihin liittyy pienten lasten tai vaikkapa ikääntyvien vanhempien hoitoa ja asioista huolehtimista, saattaa elämä tuntua raskaalta päivästä toiseen suoriutumiselta. Suuria muutoksia ei yhdessä yössä voi tehdä, eikä kaikkia stressaaviakaan asioita edes halua muuttaa. Tietyissä elämänvaiheissa rauha ja palautuminen pitää koota pienistä paloista, ja asioiden yksinkertaistamisesta aina kun mahdollista.

Moodmetric-älysormus ja siihen liittyvä puhelinsovellus ovat yksinkertaisin tapa hallita stressiä reaaliaikaista fysiologista dataa hyödyntäen. Käyttäjä voi katsoa elämää kokonaisuutena ja pyrkiä hallitsemaan yhtä stressaavaa tekijää kerrallaan, pyrkien löytämään useampia rauhoittavia asioita tasapainottajaksi. Mittaus näyttää stressin ja palautumisen tasot niin unessa kuin liikkeessä, fyysinen tekeminen ei vie tarkkuutta Moodmetric-mittauksesta.

Tästä linkistä voit lukea lisää stressinhallinnan keinoista.

Picture: Pixabay