Moodmetric-älysormus – suomalaista huippuosaamista parhaimmillaan

Tiesitkö, että Moodmetric-älysormus on suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio? Vigofere Oy perustettiin viisi vuotta sitten elektroniikan tohtori Henry Rimmisen keksinnön ympärille. Ihon sähkönjohtavuutta mittaavan Moodmetric-älysormuksen idean Rimminen oli keksinyt jo vuosia aiemmin, ja syksyllä 2013 oli ensimmäinen prototyyppi valmis.

Moodmetric-älysormus - suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio
Moodmetric-älysormus on suomalainen hyvinvointiteknologian innovaatio.

Miten ihon sähkönjohtavuutta mittaava Moodmetric-älysormus sai alkunsa

Henry Rimminen oli toiminut tutkijana Aalto-yliopistossa mm. fysiologisten mittausten ja sensoreiden parissa. Aktiivisuusmittarit olivat nouseva trendi ja erilaisia sykkeen mittaukseen perustuvia laitteita oli ollut kuluttajien saatavilla jo pitkään.

Ihon sähkönjohtavuuden mittaus ja sen sovellutukset kiinnostivat Rimmistä. Tämä oli mittaus, joka oli ollut psykofysiologian tutkimuksessa käytössä jo yli sata vuotta, mutta ei juuri missään tarjolla kuluttajille.

Moodmetric-älysormuksen keksijä Henry Rimminen
Moodmetric-älysormuksen keksijä TkT Henry Rimminen

Tämä psykofysiologinen ilmiö perustuu siihen, että nk. ekriiniset (pienet) hikirauhaset reagoivat sympaattisen hermoston aktiivisuuteen. Kämmenpohjassa ekriinisia hikirauhasia on hyvin tiuhassa, ja ihon sähkönjohtavuuden muutos on ihosta helposti mitattavissa.

Ihon sähkönjohtavuus on ilmiö, jonka löytäjinä mainitaan 1800-luvun lopulla vaikuttaneet Charles Vigoroux ja Richard Féré. Näiden herrojen nimistä muodostuu myös yrityksen virallinen nimi Vigofere Oy.

Mitä haasteita keksijä Rimmisen tuli ratkaista, jotta sormus saatiin markkinoille

Laboratoriossa ihon sähkönjohtavuuden mittaus tehdään kämmenen tai sormien sisäpuolen ihosta, yleensä kahden sormen päähän kiinnitettävillä elektrodeilla, jotka ovat johtimilla kiinnitettyinä varsinaiseen mittalaitteeseen. Mittauksen aikana tulee tässä asetelmassa olla paikallaan.

Jotta Moodmetric-älysormus oli mahdollista saada kuluttajakäyttöön, tuli Rimmisen ratkaista monta ongelmaa:

  • Teknologian miniatyrisointi voipaketin kokoisesta mittauslaitteesta mahdollisimman pieneksi.
  • Kahden sormen päästä tehtävän mittauksen sijaan laitetta tulisi voida pitää luontevasti jokapäiväisessä elämässä.
  • Mittaus ei saanut olla herkkä liikkeelle ja sen tulisi tapahtua luotettavasti myös henkilön liikkuessa.
  • Tiedonsiirron tuli olla langaton.
Erilaisia protoversioita Moodmetric-älysormuksesta
Erilaisia protoversioita Moodmetric-älysormuksesta

Syksyllä 2015 oli Moodmetric-sormuksen ensimmäinen versio valmis markkinoille. Sitä ennen oli tehty useampi protokierros ja pohdittu monipuolisesti vaihtoehtoja esimerkiksi sormuksen rinkulaosan toteutukseen. Kun elektroniikka ja mittaus oli todettu toimivaksi, antoi sormukselle vielä lopullisen skandinaavisen ilmeen muotoilija Vesa Nilsson. Vesan työt tunnetaan erityisesti uudistavasta ja pelkistetystä muotokielestä. Lue lisää Oz Jewel.

Datan tarkasteluun haluttiin helppo ja informatiivinen sovellus

Mobiilisovellus oli välttämättömyys, sillä kaikki aktiivisuusmittarit olivat menossa suuntaan, jossa mittaustuloksia pystyi tarkastelemaan älypuhelimella. Käytön helppous ja datan esittäminen yksinkertaisessa mutta kuvaavassa muodossa olivat Rimmisen lähtökohtia sovelluksen toiminnallisuutta suunnitellessa.

Kaksi elementtiä muodostuivat sovelluksessa keskeiseksi, ja ne ovat täysin samanlaisena käytössä edelleen.

  • Raakasignaalista laskettu indeksi, eli numeroarvo 1-100, joka kuvaa käyttäjän vireystasoa. Korkeat lukemat viestivät stressistä tai innostuksesta, matalat rauhallisuudesta.
  • Ympyrädiagrammi kuvaa stressitasojen vaihtelua 12 tunnin kellotaulun muodossa. Värit viestivät tasosta: punainen on korkea virittyneisyyden tila ja mitä sisemmäksi keskustaa kuvaajaa menee, sitä vaaleasävyisempi kuvaaja ja matalampi stressitaso on. Kuvaajan ulkonäöstä johtuen sitä kutsutaan usein tuttavallisesti kukkakuvioksi.

Voit lukea lisää Moodmetric-indeksistä ja datan tulkinnasta täältä.

Vigofere Oy/Moodmetric tänään

Vigofere Oy täytti lokakuussa 5 vuotta ja on täysin suomalaisomisteinen yritys. Tuotekehitys on 100%:sti tehty Suomessa, samoin tuotteen elektroniikka- ja loppukokoonpano.

Moodmetric palvelee kuluttaja, yrityksiä ja hyvinvoinnin ammattilaisia Suomessa ja ulkomailla.

Moodmetric-älysormuksen voi ostaa Moodmetricin verkkokaupasta, ja mobiilisovellus on ladattavissa ilmaiseksi App Storesta ja Google Playsta. Vuoden 2019 aikana tuodaan asiakkaiden toiveesta markkinoille myös digitaalinen palvelu, joka sisältää valmennuksellisen tuen stressinhallintaan.

Yritysasiakkaille ja muille ammattilaisille Moodmetric tarjoaa mm. mittauspalvelua, joka on suunnattu ensisijaisesti ennaltaehkäisevään stressinhallintaan sekä yrityksille että työterveyshuoltojen asiakkaille. Lue asiakkaidemme kokemuksia Moodmetric-mittauksesta täältä.

Tutkimuslaitokset ovat löytäneet Moodmetricin teknologian ensimmäisten joukossa, ja suurimmat yksittäiset asiakkaat ovatkin erilaisia tutkimusryhmiä, jotka hyödyntävät ihon sähkönjohtavuuden mittausta tutkimuksissaan. Lue lisää Moodmetricistä tutkimuskäytössä täältä.

Stressi on hyvä asia, kun sitä on sopivasti ja sen määrää voi itse säädellä. Moodmetricin missiona on auttaa jokaista löytämään parhaat mahdolliset keinot stressinhallintaan jokaisessa elämäntilanteessa. Tavoitteemme on vähentää merkittävästi kroonisen stressin suoria ja välillisiä vaikutuksia yksilöiden, organisaatioiden ja yhteiskuntien tasolla.

Me Moodmetricissä uskomme, että suomalaisella hyvinvointiteknologialla voidaan pelastaa maailma krooniselta stressiltä.

 

Osta Moodmetric-älysormus

 

Tai pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta

 

Kysy lisää Moodmetricin palveluista yrityksille: [email protected] / 044 309 6997

Helmee: Kasvuyrityksen on pidettävä jokainen työntekijä terveenä ja hyvinvoivana

Helmee haluaa juurruttaa stressinhallintaosaamisen osaksi organisaatiokulttuuria heti yrityksen alkutaipaleella ja ennaltaehkäistä sairauslomia.

Helmee Imaging Oy on tamperelainen yritys, joka on kasvanut lyhyessä ajassa kuudesta kahdentoista ammattilaisen yritykseksi. Helmee myy ja kehittää konenäköä ja robotiikkaa autoteollisuuden komponenttivalmistajille. Helmeen erikoisalaa ovat kiiltäväpintaisten kappaleiden automaattinen laaduntarkistus. Esimerkkeinä mm. kromatut oven kahvat, maalatut kojelaudan osat, tai vaikka iskunvaimentimen männänvarret. Seuraavan kolmen vuoden aikana Helmeen tavoite on kaksinkertaistaa liikevaihto joka vuosi. Tähän tavoitteeseen tarvitaan monia hyviä ihmisiä ja raikasta asennetta itsensä johtamiseen.

Helmeellä toteutettiin kahden viikon Moodmetric-mittaus syyskuussa 2018 toimitusjohtaja Matti Saarisen toiveesta. -Tärkein syy sille, että lähdettiin tähän mukaan on se, että meillä on pieni porukka, mutta kova kasvuvauhti. Päivittäin joudumme tekemään valintoja sen suhteen, mitä emme tee. Töitä olisi enemmän kuin pystymme niitä vastaanottamaan. Meidän on pidettävä jokainen työntekijä työkykyisenä joka päivä – ei ole yksinkertaisesti varaa ylimääräisiin sairauslomiin. Jos joku lähtee tai jättää työt kesken, se on pienelle yritykselle katastrofi Matti sanoo.

Matti Saarinen on aiemmissa työpaikoissaan nähnyt paljon, mitä ylikuormitus ja huonot stressinhallintataidot voivat saada aikaan, ja haluaa nyt ennaltaehkäistä sitä Helmeellä. Alkoholi, avioero, työpaikan vaihtaminen, ilmapiirin myrkyttäminen ja jopa muutamaksi viikoksi katoaminen ovat hänen mielestään tyypillisiä stressinhallintakeinoja erityisesti miesvaltaisessa työyhteisössä, kun työntekijällä ei ole riittävästi omaa osaamista ja työyhteisön tukea.

– Tämä aihepiiri saa paljon palstatilaa mediassa, mutta siitä ei ole hyötyä, jos ei tunne itseä. Moodmetric-mittauksen avulla me ollaan jokainen saatu lisää itsetuntemusta. Data on tuonut monelle aika yllättäviäkin oivalluksia omasta kuormituksesta ja kuinka siihen voi itse vaikuttaa. Kehon stressireaktiot eivät aina ole samoja, mitä itse tilanteesta kuvittelemme. 

– Mittauksen avulla ymmärrämme myös työyhteisönä paremmin, kuinka yksilöllistä stressinhallinta on. Vain tuntemalla itsensä ja oman tapansa reagoida, voi oppia löytämään itselle parhaimmat työskentelytavat ja hallitsemaan stressiä paremmin. Työyhteisön tehtävänä on tarjota tukea ja työkaluja siihen, Matti jatkaa. – Stressinhallinnassa pelkkä tieto ei kuitenkaan usein riitä. Siksi otimme tähän kehitystyöhön mukaan mentaalivalmentaja Pertti Ratilaisen.

Tietoa on, mutta se ei siirry arjen valintoihin

Pertti Ratilainen on toiminut mentaalivalmentajana ryhmille ja yksilöille reilut 11 vuotta. Hän näkee jatkuvasti työssään, kuinka tiedon rooli elämäntapamuutoksissa on ristiriitainen. Valmennettavat tietävät kyllä, että hyvinvoinnin kolme tärkeintä elementtiä ovat uni ja palautuminen, ravinto sekä liikunta, mutta tieto ei siirry käytännön tasolle. – Oli kysymyksessä mikä tahansa aikuisten ryhmä, jonka kanssa olen työskennellyt, törmään aina samaan ristiriitaan tiedon ja arjen käytäntöjen välillä. Kun kysyn heiltä, tietävätkö he kuinka paljon ihmisen tulisi nukkua palautuakseen ja voidakseen hyvin, yleensä kaikki paikalla olijat nyökkäävät. Esittäessäni seuraavan kysymyksen, kuinka moni nukkuu säännöllisesti noin 8 tuntia vuorokaudessa, vastaukseksi saan pälyileviä katseita. Takarivissä pari ihmistä katsoo epäilevästi toisiaan ja melkein nostaa käden ylös. Sama ristiriita toistuu kahden muun osa-alueen kanssa, Pertti sanoo.

Pertti Ratilainen ”syö myös itse omia lääkkeitään”. Tässä meneillään hengitysharjoitus Moodmetric-älysormuksella mitattuna.

Pertti on käyttänyt paljon aikaa elämäntapamuutosten ymmärtämiseen. Tutkimusten mukaan muutoksen läpiviemiseen tarvitaan aikaa 3-9 kuukautta.  – Kärsimättömyys on yksi merkittävä syy, miksi niin moni vankka lupaus paremmasta itsensä huolehtimisesta romahtaa – ei jakseta odottaa tuloksia. Tuloksia pitäisi nähdä heti, mieluummin huomenna ja viimeistään tämän viikon aikana, Pertti sanoo.

Toinen merkittävä syy on pakon puuttuminen. – On surullista nähdä nyt 56-vuotiaana, mihin jatkuva itsensä laiminlyönti voi johtaa. Viimeisen viiden vuoden aikana olen kohdannut kaveripiirissäni useita syöpätapauksia. Osa niistä on päätynyt hautajaisiin, osa on saanut jatkoajan elämäänsä. Tämä on se toinen syy, miksi ihmiset muuttavat elämäntapojaan – kun on pakko. Toinen vaihtoehto muutokselle on, että ihminen löytää todella tärkeän syyn, miksi haluaisi esimerkiksi panostaa unen laatuun ja määrään. Minun tehtäväni on auttaa valmennettaviani löytämään se syy, joka kannattelee heidät elämäntapamuutoshankkeissa maaliin saakka ja tukea heidän matkaansa siinä.

Reaaliaikainen data motivoi elämäntapamuutoksissa

Terveellisten elämäntapamuutosten näkyvät vaikutukset ilmenevät usein esimerkiksi mielialan kohentumisena, energisyytenä ja onnellisuuden tunteen lisääntymisenä.

– Jos valmennettavan lähtötilanne on se, että stressi on päässyt kroonistumaan toden teolla, voi mennä useita kuukausia, että autonominen hermosto saadaan taas tasapainoon ja vireystilat kohdilleen. Tällöin on hyvä, jos valmennettava voi seurata omien valintojensa vaikutusta fysiologiaansa Moodmetric-älysormuksen avulla. Reaaliaikainen ja tarkka palaute motivoi löytämään juuri itselle sopivat keinot ja jatkamaan kohti tasapainon saavuttamista. Moodmetric-datasta näkee hyvin milloin suunta on oikea, vaikka mieliala tai koettu vireystaso eivät ole vielä valmennettavan tietoisella tasolla muuttuneet, Pertti kertoo.

Pertti Ratilainen tekee yhteistyötä Helmeen kanssa ja työntekijät voivat halutessaan varata Pertiltä henkilökohtaista valmennusta.

 

Kysy lisää Moodmetricin palveluista yrityksille: [email protected] / 044 309 6997

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta!

 

Huom! Kaikista 15.11.2018 mennessä tilatuista Moodmetric-mittauksista 10 % alennus. 

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle

Stressinhallinnassa lähtötaso ja tavoitteet ovat yhtä tärkeitä kuin fyysisen kunnon ylläpidossa. Työnantaja toivoo, että jokainen työntekijä on terve ja hyvinvoiva koko työuransa ajan, ja useimmat yritykset edistävät näitä tavoitteita systemaattisesti. Yksilön kannalta tilanteita on yhtä monta kuin henkilöitäkin.

Fyysisen kunnon tavoitteena voi olla vähentää sohvalla löhöilyä, toisessa päässä on vaikkapa maratonjuoksu tiettyyn aikaan tai crossfitin suomenmestaruus. Henkisellä puolella liian monen tavoite on vain jaksaa seuraavaan päivään.

“Näin hallitset stressiä paremmin” tai “5 tapaa stressittömämpään elämään” ovat otsikkoina kiinnostavia ja herättävät pohtimaan omaa jaksamista. Usein nämä vinkit jättävät huomiotta henkilön kokonaiselämäntilanteen, onko henkilön kokema stressi pääosin positiivista vai negatiivista, ja miten ylipäänsä stressiin suhtautuu.

Moodmetric-älysormus on markkinoiden ainoa mittari, joka näyttää kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen reaaliaikaisesti ja mahdollistaa mittauksen myös pitkällä ajanjaksolla.

Moodmetric-mittausdata pitkiltä ajanjaksoilta on lisännyt ymmärrystä stressistä

Moodmetric-datan analysointi neljän vuoden ajalta on tuonut meille merkittävästi uutta ymmärrystä henkisestä kuormituksesta useita viikkoja tai kuukausia kestäviltä seurantajaksoilta. Merkittävimmät löydökset puoltavat henkilön lähtötilanteen parempaa ymmärrystä stressinhallinnassa.

1. Henkilöiden tapa vireytyä on erilainen

Moodmetric-mittauksen perusteella ihmiset voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen ryhmään

  • Voimakkaasti ja helposti vireytyvät, eli jotka reagoivat suurella intensiteetillä emotionaalisiin ja kognitiivisiin ärsykkeisiin.
  • Lakonisemmin reagoivilla stressitasot poikkeavat keskiarvosta vähemmän kuin yllä. Vireystaso voi kummassakin ryhmässä nousta hyvinkin nopeasti, mutta jälkimmäisessä ryhmässä palautuminen normaalitasolle on myös nopeaa.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien on yleensä kiinnitettävä palautumiseen enemmän huomiota joka päivä. Yöuni voi tasapainoisessa tilanteessa olla ensimmäisen ryhmän edustajilla paljon syvempää ja rauhallisempaa kuin toisessa ryhmällä.

Esimerkki: Helposti vireytyvän henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

Toisessa ryhmässä palautuminen voi olla yön aikana kevyempää, koska sympaattinen hermosto kuormittuu päivän aikana vain maltillisesti.

Esimerkki: Vähemmän reagoivan henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

On hyvä ymmärtää, millainen on oma tapa vireytyä. Tapoja on yhtä paljon kuin yksilöitäkin ja eri elämänvaiheissa tässä voi myös tulla muutosta.

Mikään tapa reagoida ei ole hyvä tai huono, evoluution saatossa on tarvittu monia tapoja aktivoitua – ja näin on edelleen. Eri tavoin toimivia ihmisiä tarvitaan niin sosiaalisissa- kuin työyhteisöissä.

2. Myös innostuksesta täytyy palautua

Tämä tarkoittaa sitä, että myös positiivinen stressi pitkään jatkuessaan voi uuvuttaa. Työlleen omistautujat, yrittäjät, luovat ihmiset ja monet muut voivat nauttia positiivisesta stressistä ja tekemisen hyvästä kierteestä liian pitkään. Unelmatyössäkin voi uupua.

Mittarit ja testit saattavat kertoa paljonkin, mutta oma kokemus on aina se tärkein. Mikä on elämäntilanteeni, työ, perhe, vapaa-aika, suhteet ystäviin? Koenko asioiden olevan keskimäärin hyvin? Jos koen stressiä, millaista se on, miten se tuntuu ja miten se vaikuttaa elämääni?

Moodmetric-mittari on tuki yksilölliseen stressinhallintaan. Se antaa arvokasta mittaustietoa ja lisää itsetuntemusta.

Mittaustulos tulee aina asettaa oman elämän raameihin. Samanlaiset lukemat voivat tilanteesta riippuen merkitä hyvin eri asiaa. Hyvin matalia stressitasoja voidaan mitata sekä masentuneilla että perusrauhallisilla viilipytyillä.

Tästä syystä Moodmetric-sovellus ei ohjaa tai anna yksilöllisiä neuvoja. Kaikille sopivia ohjeita stressinhallintaan olemme koonneet tänne.

3. Lähtötilanne stressinhallinnassa tarkoittaa omaa käsitystä elämäntilanteesta

Mikä minua stressaa, mikä palauttaa, mikä on oma tapani vireytyä? Osaatko sijoittaa itsesi nelikentälle, joka kuvaa hyvinvoinnin perusulottuvuuksia?

Hyvinvoinnin nelikenttä pyrkii määrittelemään kuinka korkea stressitaso/vireystila on, ja onko tila positiivinen tai negatiivinen. Moodmetric-sovelluksen analytiikkanäyttö noudattaa samaa perusideaa, ja auttaa huomaamaan että oma kohta nelikentässä voi vaihdella sen mukaan kysytäänkö asiaa työn, perheen tai muun asian kannalta.

Kuva: Tutkijoiden käyttämä hyvinvoinnin nelikenttä vasemmalla, oikealla Moodmetric-sovelluksen Analytiikkanäyttö, joka kuvaa samalla periaatteella eri elämän osa-alueita mittausdatan ja henkilön omien päiväkirjamerkintöjen perusteella

Oman tilanteen tulkintaan liittyy myös tapa vireytyä, osa henkilöistä liikkuu pääosin alasektorissa, eli korkeat vireystilat eivät ole luontevia. Nelikentän oikealla puolella tilanne on usein hyvä, oli koettu stressitila sitten korkea tai matala.

Miten Moodmetric-mittaus auttaa stressinhallinnassa?

Moodmetric-mittaus auttaa sijoittamaan itsensä oikein stressin kartalle ja lisäämään ymmärrystä itsestään. Mikä minua stressaa, mikä ei, mitkä ovat stressitasoni kun vertaan tavoitteeseen eli tasapainoon?

– Entä millaisia Moodmetric-lukemia tulisi tavoitella?

Mikään yksittäinen mittaustulos ei ole hyvä tai huono. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on tasapaino, eli yön uni ja päivän muu lepo kompensoi sympaattisen hermoston kognitiivisesta tai emotionaalisesta stressistä johtuvaa aktivaatiota. Kun Moodmetric-vuorokausikeskiarvo on noin 50, antaa se indikaation autonomisen hermoston tasapainosta.

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle on tiedostaa oma tilanne niin tarkkaan kuin mahdollista. Mitattu kognitiivisen ja emotionaalisen stressin kuormitus on tässä usein sekä apuna että motivoivana tekijänä.

Moodmetric-älysormus on tilattavissa verkkokaupastamme. Yrityksille tarjoamme kahden viikon mittausta min 10 hengen ryhmille. Pyydä tarjous: [email protected], puh: 044 309 6997

 

 

HERE Technologies näyttää suuntaa myös stressinhallinnassa

Tampereen yksikkö tarjoaa Moodmetric-mittauksen koko henkilöstölle. Mittaus tehdään tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

HERE Technologies on globaali kartta- paikannuspalveluita tarjoava 9000 hengen organisaatio. Noin prosentti henkilöstöstä työskentelee Suomessa ja suurin osa siitä Tampereella. Alkukeväästä 2018 HERE:n Tampereen yksikkö pohti työterveyshuollon kanssa, miten tukea henkilöstön psyykkistä hyvinvointia ennakoivasti. Tukea fyysisen hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen oli tarjottu jo jonkin aikaa, mutta yksikön johtaja Jari Syrjärinne kaipasi kokonaisvaltaisempaa tukea hyvinvointiin.

-Olemme nopeasti kasvava organisaatio ja haluamme säilyttää ketteryytemme sekä positiivisen draivin. Meillä on lähes kaikilla aiempaa kokemusta työskentelystä isossa korporaatiossa, jossa nopea kasvu tuo ensin vauhtia ja ennakoimattomia tilanteita, mutta saattaa lopulta jähmettää organisaatiota. Haluamme auttaa henkilöstöä pysymään mukana kasvussa ilman uhrauksia hyvinvoinnin ja työn ilon suhteen, Jari Syrjärinne kertoo.

Jari Syrjärinne (kuva Moodmetric)

-Toinen tärkeä syy Moodmetric-mittauksen aloittamiselle oli sen tarjoama objektiivinen data. Fyysisen hyvinvoinnin mittaamiseen on tarjolla vaikka mitä teknologiaa ja testejä, mutta tarjolla olleet henkisen hyvinvoinnin mittarit ovat pitkälti olleet kyselylomakkeita. Tämä on ensimmäinen menetelmä, joka antaa helpon ja lähes huomaamattoman tavan arvioida henkistä kuormitusta myös pitkältä ajanjaksolta, Jari Syrjärinne jatkaa.

HERE:n työterveyslääkäri Leena Pesonen oli tutustunut Moodmetric-mittaukseen erään toisen asiakkaansa kautta ja ehdotti mittausta HERE:lle. -Minusta palvelu tuntui kokeilemisen arvoiselta ja päätin ehdottaa sitä HERE:lle. Työterveyshuollossa on melko vähän käytössä teknologiaa kuormittumisen objektiiviseen arvioimiseen, ja joka samalla motivoi asiakasta parempaan stressinhallintaan. Kokeilin myös itse sormusta ja olin vaikuttunut. Tunnistan hyvin kuormituksen ja palautumisen omassa kehossani ja oli hienoa todeta se Moodmetric-sovelluksen graafeissa, Leena Pesonen Terveystalosta sanoo.

Ei vain johtoryhmän etu

Tahtotilasta panostaa henkilöstön hyvinvointiin kertoo se, että HERE:llä Moodmetric-mittaukseen voi osallistua koko Tampereen henkilöstö. Usein vastaavia palveluita tarjotaan ainoastaan johtoryhmille tai erityisryhmille. Huomionarvoista on myös, että HERE päätti tilata uusintamittauksen heti vuoden päähän. – Haluamme ensimmäisellä mittauskierroksella selvittää mikä on Tampereen HERE:n lähtötaso. Syyskuussa, kun viimeinenkin ryhmä on saatu mitattua, voimme yhdessä pohtia millaisille työhyvinvointi-interventioille meillä on tulevana vuotena tarvetta. Kesällä 2019 uusimme mittauksen, Jari Syrjärinne kertoo.

HERE päätti hankkia 20 kappaletta sormuksia, joilla Moodmetric-mittaus tehdään koko henkilöstölle kolmessa erässä. Mittausten välissä sormukset ovat henkilöstön vapaassa käytössä.

Osallistuminen Moodmetric-mittaukseen on vapaaehtoista, mutta HERE toivoo kaikkien työntekijöidensä tarttuvan tilaisuuteen. – Useimmiten innokkaimpia osallistujia ovat ne, jotka kiinnittävät muutoinkin huomiota hyvinvointiinsa. Jotta saamme mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan henkilöstön kuormitustasosta ja voimme suunnitella aidosti vaikuttavia hyvinvointitoimenpiteitä, meidän täytyy pystyä motivoimaan kaikki mittaukseen, Jari Syrjärinne sanoo.

Toukokuussa HERE:llä järjestettiin infotilaisuus henkilöstölle, jossa työterveyslääkäri ja Moodmetricin edustaja kertoivat Moodmetric-mittauksesta, sen tieteellisestä perustasta sekä siitä miten Moodmetric-mittaus linkittyy työterveyshuoltoon. Ensimmäinen ryhmä täyttyi vapaaehtoisista heti infotilaisuuden jälkeen.

HERE:llä erinomainen alku

HERE on ensimmäinen organisaatio, jossa Moodmetric-mittaus toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kahden viikon mittauksen aikana osallistujat seuraavat stressitasojaan mobiilisovelluksesta ja pääsevät kokeilemaan miten erilaiset tilanteet tai työskentely näkyvät datassa.

Aloitusluennolta saaduilla vinkeillä voi lähteä tuunaamaan omaa työpäiväänsä niin, että tasapaino kuormituksen ja palautumisen välille löytyy. Mikäli työntekijä huomaa mittausjaksolla korkeaa kuormitusta ja epäilee stressin kroonistumista, on hänellä mahdollisuus olla yhteydessä suoraan työterveyshuoltoon mittausjakson jälkeen. Objektiivinen Moodmetric-data toimii keskusteluväylänä työterveyslääkärin ja työntekijän välillä. Myös HERE:n työterveyspsykologilla on valmius auttaa työntekijää Moodmetric-datan tulkinnassa.

Moodmetric-mittauksen tulokset käydään läpi aina ryhmätasolla palautetilaisuudessa. Yksittäisen työntekijän dataa pääsee tarkastelemaan ainoastaan työntekijä itse. Useimmiten osallistujat jakavat keskenään kokemuksia omasta datastaan jo mittausjakson aikana, mikä on erityisen tärkeää stressinhallinnan kulttuurin kehittämisessä. Datan avulla on helpompi ymmärtää sitä, kuinka yksilöllistä kuormittuminen on ja miten kuormituksesta palautumista voidaan tukea erilaisissa elämäntilanteissa.

HERE:n ensimmäisessä ryhmäpalautetilaisuudessa kesäkuussa kuultiin mieluisia uutisia – ryhmä sai Moodmetricin mittaushistorian parhaimman* ryhmäkohtaisen keskiarvon ja antoikin itselleen raikuvat aplodit hyvästä stressinhallinnasta. – Nyt on mielenkiintoista nähdä millaisia keskiarvoja seuraavat kaksi ryhmää saavat ja onko niiden perusteella syytä tehostaa organisaation stressinhallinnan osaamista. Ensi kesänä saamme palautetta siitä, miten olemme siinä onnistuneet, Jari Syrjärinne päättää.

Kysy lisää Moodmetricin palveluista yrityksille: [email protected] / 044 309 6997

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta!

 

*Moodmetric-mittaus ei ole kilpailu. ”Parhain” tarkoittaa lukemaa, joka osoittaa että kuormituksen ja palautumisen suhde on tasapainossa. Vuorokausikeskiarvo 50 antaa viitteitä autonomisen hermoston tasapainosta.

 

 

Toipilas ei kaipaa stressiä

Sairastuitko, loukkasitko itsesi tai onko takanasi leikkaus? Toipuminen vaatii elimistöltä paljon työtä. Tähän tarvitaan parasympaattista hermostoa, jonka tehtävä on palauttaa, parantaa ja edistää peruselintoimintoja.

Jotta parasympaattinen hermosto tekee tehtävänsä mahdollisimman hyvin, tulee sympaattisen hermoston aktivaatio pitää matalalla. Stressi käynnistää sympaattisen hermoston, joten toipilaan pitäisi rauhoittaa elämää mahdollisuuksien mukaan.

Moodmetric-älysormus mittaa sympaattisen hermoston aktivaatiota reaaliaikaisesti. Se soveltuu erinomaisesti stressitason jatkuvaan hallintaan. Sormusta pidetään vuorokauden ympäri ja tuloksia voi seurata jatkuvasti tai vaikkapa pari kertaa päivässä.

Liikkuminen on sairaana usein hyvin rajoitettua tai jopa mahdotonta. Kun liikunnalla ei voi kohentaa oloa ja mieltä, on löydettävä muita keinoja pitää stressi loitolla.

Leikkaushoitoa vaativasta tapaturmasta toipuva nelikymppinen nainen mittasi Moodmetric-älysormuksella toipilaspäiviään ja piti niistä päiväkirjaa.

Lue alta miten voi vaikuttaa esimerkiksi se, kuka sinua on hoitamassa.

Moodmetric-sormuksen käyttöönotto päivällä 21.6.

Mitä havaitsin, mikä yllätti?

Stressitasoa laski tietenkin eniten uni. Lisäksi vaikutti kirjan luku, lautapelien pelaaminen ja jalkapallon katsominen.

Nostavia olivat puolestaan sosiaalinen elämä, paperityöt, liikunta ja kuntoutusliikkeet. Seisaallaan oleminen oli hyvin raskasta. Ruokailut nostivat tasoja myös, mitään negatiivista niihin ei kuitenkaan liittynyt.

Tietenkin takaraivossa on usein ajatus, miten toipuminen edistyy, kuinka pitkään kestää päästä jalkeille. Vaatii kovaa työtä pitää ne ajatukset loitolla.

Ruumiillista työtä tekevällä romahti askelten määrä keskimääräisestä 13000 päivittäisestä askeleesta alle tuhanteen, tämä vaikuttaa myös mieleen.

Eniten Moodmetric-mittauksessa yllätti, kuinka jyrkkiä muutokset ovat päivän aikana molempiin suuntiin. Todella mielenkiintoista kaikinpuolin, aina on jännä nähdä, millainen kuvio latautuu ulos, miten asiat ovat vaikuttaneet. ’Hyvä että on olemassa hyödyllinen mittari myös sellaiselle, joka ei voi liikkua.’

Miksi tuhlata kesälomaa palautumiseen?

Kuva: Pixabay

Kesälomakausi alkaa olla kiivaimmillaan. Kiihtyvään tahtiin olemme saaneet lukea vinkkejä siitä, miten laskeutua lomalle, suhtautua lomaan ja mitä tehdä lomalla, jotta työvuodesta palautuminen tapahtuu optimaalisesti. Pikkulapsiperheessä kesälomalla palautumiselle ei välttämättä edes aseteta kovin suuria toiveita. Tehostettu palautumisen tarve koskee niin työn imussa paahtavia kuin ylisuuren työkuorman alle joutununeita.

Kesäloma on monelle työssäkäyvälle vuoden tärkein etappi, jonka saavuttamiseksi voi joutua sinnittelemään maratonilta tuntuvan ikuisuuden. Kun kesäloma vihdoin koittaa, saattavat ensimmäiset päivät – jopa yli viikko – kulua ihan pelkästään vireystilaa laskien nukkumalla ja lepäilemällä.

Pikku hiljaa vireystila elpyy ja lomalta alkaa haluta myös jotain muuta. Ehkä reissaamista, sukulointia, kesäjuhlia (henkilökohtainen suosikkini!), remontointia, pihatöitä tai muuta tekemistä. Passiivinen palautuminen vaihtuu aktiiviseksi, eli vireystilan laskeminen muuttuu mielihyvää tuottavan toiminnan etsimiseksi.

Entäpä jos kesälomasta ei kuluisi päivääkään univelkojen kuittaamiseen ja innostuksen elvyttämiseen? Käyttäisitkin jokaisen kesälomapäiväsi niin, että joka aamu herätessäsi vain taivas (ja mahdollisesti lapset) olisi ihanien lomasuunnitelmiesi rajana?

Oletko kokeillut, miltä tuntuu, jos palautuu riittävästi vuoden jokaisena päivänä? Saattaisit olla yllättynyt siitä, kuinka tehokas, tuottelias ja innostunut olet työstäsi ympäri vuoden. Kotiin ei kertyisi lomilla suoritettavia rästihommia, kun jaksaisit tehdä niitä tasaisesti ympäri vuoden.

Kesäloma voi olla upea neljän viikon mahdollisuus toteuttaa itseä, omia ja läheisten haaveita sekä nauttia kesästä.

Moodmetric haluaa auttaa yksilöitä löytämään oikea kuormituksen ja palautumisen tasapaino jokaisena päivänä. Kesälomaa ei meidän mielestä kannata tuhlata ylimääräiseen palautumiseen.

Enialla stressinhallinnan osaamisen kehittäminen aloitettiin johtoryhmästä

Enia Oy on reilun 400 hengen telemarkkinointiin erikoistunut myyntiorganisaatio, joka vastaa yhdessä muiden myyntikanavien kanssa Elisan ja Saunalahden palveluiden myynnistä kuluttaja-asiakkaille. Myyntitoimistoja on 13 paikkakunnalla ympäri Suomea ja myös johtoryhmä on fyysisesti hajaantunut Oulusta Tallinnaan.

Alkuvuonna 2018 Enian johtoryhmässä havaittiin tarve stressinhallinnan osaamisen kehittämiselle. Intensiivinen työtahti ja tulospaineet ovat jokaisen myyntiorganisaation haasteena ja Enialla haluttiin lähteä miettimään, miten tukea työntekijöiden jaksamista sekä työhyvinvointia pitkäjänteisemmin. Johtoryhmä päätti aloittaa stressinhallinnan osaamisen kehittämisen itsestään. Stressinhallinnan keinojen siirtäminen koko organisaatiolle onnistuu parhaiten esimerkin voimalla.

Enian johtoryhmä päätti tilata Moodmetric-mittauksen, jonka houkuttelevuutta lisäsi mahdollisuus kokeilla ensimmäisten joukossa toukokuussa 2018 lanseerattavia Kalevala Korun muotoilemia Moodmetric-älysormuksia.

Kalevala Korun muotoilemat Moodmetric-älysormukset Lehti, Pelto ja Kallo lanseerataan toukokuussa 2018.
Yhteisillä säännöillä aivot narikkaan

Stressinhallinnan osaamisen kehittäminen aloitettiin Enian johtoryhmässä helmikuussa 2018. Kolmen tunnin työpajan aikana käytiin läpi stressinhallinnan perusteita sekä keinoja yksilölliseen stressinhallintaan. Muutaman minuutin harjoituksen avulla havahduttiin siihen, kuinka hengityksellä voi vaikuttaa omaan stressitasoonsa välittömästi.

Henkilökohtaisten stressinhallintakeinojen lisäksi keskusteltiin johtoryhmän kuormituksen lähteistä ja keskinäisestä toiminnasta. Työpaja päättyi mentaalivalmentaja Pertti Ratilaisen motivointiluentoon siitä, miten toivotut elämäntapamuutokset viedään onnistuneesti käytäntöön.

Psykologisen irrottautumisen merkitys osana palautumista puhutti paljon. Siihen liittyvät haasteet koskettavat lähes kaikkia johtoryhmiä. Mahdollisuus katkaista työhön liittyvien ajatusten virta työpäivän jälkeen on sitä useammin uhattuna, mitä korkeammalle organisaation hierarkiassa mennään. Psykologinen irrottautuminen nähtiin kuitenkin tärkeänä ja sen edistämiseen etsittiin yhdessä keinoja.

– Laadimme heti työpajan päätteeksi uusia työskentelyohjeita ja päätimme pitää entistä tarkemmin kiinni jo sovituista. Meillä on esimerkiksi ‘Postiton perjantai’, eli perjantaisin yritämme välttää sähköpostien lähettämistä mahdollisuuksien mukaan. Sen sijaan perjantait haluamme varata palavereille, jolloin keskustelemme ja ratkomme asioita yhdessä. Tämä on huomattavasti tehokkaampaa ja se näkyy myös Moodmetric-lukemissa, Enian toimitusjohtaja Sami Lillbacka kertoo.

– Uutena sääntönä päätimme, että klo 18 jälkeen ei ole enää velvollisuutta vastata uusiin sähköposteihin. Ennen jokainen saattoi olla sähköpostin tavoitettavissa puoleen yöhön saakka, mutta nyt periaatteena on, että iltakuuden jälkeen jokaisella tulee olla mahdollisuus heittää ‘aivot narikkaan’. Jos on jotain akuuttia, johon tarvitsee kollegalta vastauksen saman illan aikana, on siitä ilmoitettava erikseen tekstiviestillä, Sami jatkaa.

Lisää itsetuntemusta ja motivaatiota

Työpajan jälkeen johtoryhmäläiset saivat käyttöönsä Moodmetricin teknologialla varustetut Kalevala Korun muotoilemat Kallo-, Lehti- ja Pelto-sormukset. Moodmetric-mittaus lähti käyntiin välittömästi ja kertyvää dataa seurattiin mielenkiinnolla seuraavina viikkoina.

 Moodmetric-mittauksen päätyttyä toimitusjohtaja Sami Lillbacka kartoitti johtoryhmänsä kokemuksia mittauksesta. Sormus oli auttanut johtoryhmäläisiä tunnistamaan kuormituksen ja palautumisen lähteitä paremmin sekä saanut kiinnittämään enemmän huomiota niiden tasapainoon. Uudenlainen tapa mitata omaa hyvinvointia oli motivoinut myös elämäntapamuutoksiin esimerkiksi yöunta lisäämällä. Myös Moodmetric-datan tarkkuus oli yllättänyt. – Meillä aika moni kertoi, että erityisesti puolisoilta kotona saatu rakentava palaute näkyi selvinä punaisina piikkeinä datassa, Sami nauraa.

-Kokemukset Moodmetric-mittauksesta olivat hyviä. Saamamme ryhmäraportti johtoryhmän kokonaisstressitasosta antaa konkreettiset luvut tunnistaa miten kuormitus jakautuu viikon aikana ja miten voimme niihin itse vaikuttaa. Mittauksia olisi mielenkiintoista tehdä vielä tulevaisuudessakin ja erityisen mielenkiintoista olisi verrata MM-dataa myös myynnin kehitykseen. Ajatuksena on lisäksi, että kun ensin opettelemme nämä stressinhallinnan salat itse, osaamme esimiehinä välittää sitä osaamista muualle organisaatioon.

Moodmetric-mittauksen ryhmäpalaute oli kannustavaa luettavaa Enian johtoryhmälle, sillä sen mukaan perjantait ovat johtoryhmän vähiten kuormittavimpia työpäiviä.  ‘Postition perjantai’ selvästi toimii ja siitä halutaan pitää kiinni myös jatkossa. – Moodmetric mahdollisti meille itsetutkiskelua, josta on hyvä jatkaa, päättää Sami.

OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä

Krooninen stressi on ylikuormitustila, jossa palautumista ei tapahdu riittävästi suhteessa kuormitukseen. Autonominen hermosto ei pääse luontaisesti tasapainoon ja elimistö on jatkuvasti ikään kuin hälytystilassa. Autonomisen hermoston tasapaino on terveen ja mielekkään elämän edellytys.

Stressin kroonistuminen on yhteydessä moniin psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin, ja se on useimmiten myös työuupumuksen taustalla. Ylikuormitustilan tunnistaminen on kuitenkin hankalaa, sillä se kehittyy pitkän ajan kuluessa. Toisaalta ylikuormittuminen on tabu ja apua haetaan usein liian myöhään. Tutkimusten mukaan 60-80 %:lla lääkärikäynneistä on yhteys stressiin (Nerurkar et al. 2013). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2012) julkaisemassa raportissa todettiin, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa.

Moodmetric-mittaus

Ihon sähkönjohtavuuden mittaus on toistaiseksi vähän hyödynnetty psykofysiologinen stressinmittaus laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella sekä pitkäkestoisena stressimittauksena normaaliarjessa. Ihon sähkönjohtavuus reagoi erityisen herkästi emotionaaliseen ja kognitiiviseen stressiin, ja Moodmetric-sormus on siten erinomainen mittari tietotyöntekijöille.

Moodmetric-älysormus mittaa stressitasojen vaihteluita reaaliaikaisesti ihon sähkönjohtavuutta tulkitsemalla. Moodmetric-älysormus on helppo ja miellyttävä käyttää, ja tyypillinen mittausjakso yrityksille suunnatuissa palveluissamme on 2-4 viikkoa. Kahden viikon mittauksella käyttäjä oppii tunnistamaan omia yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä sekä motivoituu etsimään keinoja paremman tasapainon löytämiseen.

Moodmetric-mittauksen ehdottomiin etuihin kuuluvat käytön helppous, reaaliaikaisuus, informatiivisuus, mittauksen tarkkuus sekä käyttömukavuus myös pidemmissä mittausjaksoissa. Mobiilisovelluksen tuottama tieto on informatiivista ja siten helposti omaksuttavissa. Reaaliaikaisuus mahdollistaa välittömän palautteen, joka on käyttäytymisen muutosta haettaessa tärkeä motivaatiotekijä. Moodmetricin keräämän asiakaskokemustiedon mukaan Moodmetric-älysormuksen tarjoama data auttaa tunnistamaan yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä paremmin sekä motivoi tekemään tarvittavia elämäntapamuutoksia.

Ennakoivaan työterveyshuoltoon kaivataan uusia palveluita

Moodmetricin tuotekehitystä on vahvasti ohjannut asiakkailta saatu palaute ja käyttäjäkokemuksia on kerätty Moodmetric-mittauksesta kolmen vuoden ajan. Yritysasiakkailla mittauksia on tehty vuodesta 2016 lähtien. Saaduissa asiakaspalautteissa toistuu mahdollisuus hyödyntää Moodmetric-älysormuksia osana työterveyshuollon tarjoamia palveluita, sillä asiakkaat kaipaavat usein ammattilaisen tukea datan tulkintaan ja toimivien stressinhallintakeinojen kartoittamiseen. Uskomme, että työterveyshuollot ottavat mieluusti tämän roolin ennaltaehkäisevässä työssä.

Työterveyshuolloilla on niukasti tarjottavana työkaluja asiakkailleen, jotka hakevat apua ylikuormitukseen, tai joiden vaivojen taustalla stressi on selkeä osatekijä. Moni ei kuitenkaan tarvitse stressimittaria jatkuvasti, mutta toivoisi sen olevan saatavilla palveluna työterveyshuollosta aina tarpeen mukaan.

Hyvinvointiteknologialla voidaan kannustaa ja motivoida työikäisiä ottamaan aktiivisempi rooli oman hyvinvoinnin mahdollistajana. Moodmetricin missiona on ennaltaehkäistä stressin aiheuttamia terveyshaittoja sekä inhimillisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Uskomme, että kroonisen stressin ennaltaehkäiseminen kiinnostaa myös työeläkevakuutusyhtiöitä.

Lähteet:

Nerurkar, A., Bitton, A., Davis, R. B., Phillips, R. S., & Yeh, G. (2013). When physicians counsel about stress: Results of a national study. JAMA internal medicine, 173(1), 76-77.

Koskinen, S., Lundqvist, A., & Ristiluoma, N. (2012). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti: 2012_068.

Kuva: Pixabay

Moodmetric-mittauksen tieteellinen tausta ja käytännön sovellutukset käydään läpi viisiosaisessa sarjassa
  1. OSA 1: Pakene-tai-taistele -reaktio
  2. OSA 2: Pitkittynyt stressi – aivot tulkitsevat meidän olevan jatkuvassa vaarassa
  3. OSA 3: Fysiologiset mittaukset stressin pitkäkestoisessa seurannassa
  4. OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta
  5. OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä