Uusi Moodmetric-sovellus sisältää päiväkirjan ja stressidatan analytiikkaa

Moodmetric-älysormus ja -sovellus helpottavat stressinhallintaa terveysteknologian avulla. Sovellus on käyttäjälle nopea ja visuaalinen keino nähdä mitkä asiat elämässä stressaavat, mitkä palauttavat.

Uusi Moodmetric-älypuhelinsovellus on nyt ladattavissa AppStoresta ja GooglePlaysta. Uusi sovellus toimii kaikilla sormusversioilla.

sovellus tukee stressinhallintaa nyt entistä paremmin

Moodmetric-sovelluksen kaikki tutut toiminnot ovat edelleen käytettävissä. Reaaliaikanäyttö tukee stressitasojen pienimpienkien vaihtelujen seurantaa, ja paljon kiitosta saanut päivädiagrammi näyttää levon sekä kuormittumisen päivän ja yön aikana.

Uusi sovellus tukee stressinhallintaa entistä paremmin sekä mahdollisuudella tehdä omia merkintöjä, että automaattisella analytiikalla. Kalenterimerkinnät saavat mitatun stressiarvon, ja päiväkirjan avulla ne voi kategorisoida. Näin on helppo päästä kiinni elämän stressaaviin tekijöihin, toisaalta rauhoittaviin ja energisoiviin.

Stressi/mieliala -nelikenttä

Erityisen kuvaava uusi esitysmuoto on stressi/mieliala -nelikenttä, joka nyt yhdistää koetun olon Moodmetric-älysormuksen mittausdataan.

 

Nelikentän pystyakseli on Moodmetric-taso, joka on aiemmista sovellusversioista tuttu 0-100 arvo. Mitä korkeampi on mitattu stressitaso, sen korkeammalla eri elämän osa-alueita kuvaavat ympyrät ovat. Vaaka-akseli puolestaan on henkilön itse kokema positiivinen tai negatiivinen mieliala.

Päiväkirja

Nelikentän sisältö perustuu päiväkirjaan, johon osa tiedoista tulee sovelluksesta automaattisesti. Käyttäjä voi esimerkiksi ladata puhelimen kalenterista kaikki merkinnät päiväkirjaan. Myös Moodmetric-sormuksen mittaamat stressitasot tulevat päiväkirjan merkinnöille suoraan.

Käyttäjä voi myös itse lisäsä merkintöjä sovellukseen, osoittaa niille oikean elämän osa-alueen / kategorian, sekä valita hyvän, huonon tai neutraalin olon.

Sovelluskehitys on tiimityötä

Uusien ominaisuuksien suunnittelu ja käyttöliittymäkehitys aloitettiin Moodmetricillä jo keväällä 2017 ja valmistelutyötä tehtiin pitkään ennen kehityksen aloittamista. Visuaalisesta toteutuksesta ja käyttäjäkokemuksen optimoinnista osoitamme erityiskiitokset Eero Jaakonaholle.

Sekä Android- että iOS mobiilisovelluksen uudet ominaisuudet on kehitetty Gofore:lla, tiiviissä yhteistyössä Moodmetricin kanssa. Loppukäyttäjän näkökulma huomioitiin projektin kaikissa vaiheissa, esimerkiksi kaikki kehittäjät saivat itsekin käyttää älysormusta. Joustava yhteydenpito mahdollisti nopean aikataulun tähdäten sovelluksen saatavuuteen hyvissä ajoin ennen uuden sormusversion toimituksia.

Lataa uusi Moodmetric-sovellus AppStoresta tai GooglePlaysta. Jos sinulla on vanha versio ja siellä mittausdataa, uusi versio ei kadota vanhaa dataasi.

Moodmetric-pilvipalvelu avautuu

Moodmetric-älysormus mittaa käyttäjän autonomisen hermoston aktiivisuutta ja toiminnan energisyyttä eli vireystasoa. Korkeat lukemat kertovat positiivisesta tai negatiivisesta stressistä, matalat lukemat rauhallisuudesta.

Älysormus ja siihen liittyvä mobiilisovellus ovat olleet markkinoilla vuodesta 2015 lähtien.

Stressitason mittaus on tärkeää, mutta ”mitä sitten”. Mittauksen perusteella tehdään päätelmiä ja toimenpiteitä, jos tasot ovat jatkuvasti liian korkeita. Moodmetric-sovellus on mahdollistanut tämän, mutta asiakkaamme ovat toivoneet mahdollisuutta tarkastella dataa myös netin kautta.

Nyt avattava pilvipalvelu mahdollistaa stressitason seurannan helposti myös pitkällä aikavälillä, ja tekee trendit näkyväksi. Jos elämässä tapahtuvat muutokset stressaavat, se näkyy nousevina päiväkeskiarvoina ja tähän voi puuttua palauttavilla toimilla ajoissa.

Merkittävä etu on, että mittaustiedot pysyvät tallessa pilvessä jos puhelin rikkoutuu tai katoaa.

Moodmetric-pilvipalvelu on odotettu työkalu myös ammattilaisille ja yrityskäyttöön. Moodmetric-älysormusta valmennustyössään käyttävät, yritysten HR-osastot ja tapahtumajärjestäjät ovat toivoneet mahdollisuutta luoda ryhmäraportteja. Monen käyttäjän datan tarkastelu onkin netissä helppoa. Pilvipalvelun myötä Moodmetric-älysormus tulee osaksi internetiä (IoT), jolloin dataa voi yhdistää muihin tietolähteisiin.

Työhyvinvoinnin näkökulmasta on kiinnostavaa, miten henkilöstön stressitasot vaihtelevat pitkällä aikavälillä ja miten henkilöstö sopeutuu muutoksiin. Kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen seuranta voi auttaa ennaltaehkäisemään stressin kroonistumista mahdollistaen työn tuottavuuden myös pitkällä aikavälillä.

Moodmetric-pilvipalvelun on toteuttanut Polku Innovations tiiviissä yhteistyössä Moodmetricin kanssa. Polku-tiimi on kuluneen kesän aikana kehittänyt Moodmetricin toiveiden mukaiset Android, sekä iOS-versiot pilvipalvelulle.

Moodmetric-pilvipalvelun Beta-versio on avattu ja pilottikäyttäjiä kutsutaan mukaan! Ensivaiheessa järjestelmää testataan Android-sovelluksella. Moodmetric-sormuskäyttäjät voivat pyytää käyttöoikeuksia: [email protected]

Moodmetric-vuokrauspalvelun asiakkaat saavat yrityskäyttäjäoikeudet veloituksetta lokakuun loppuun saakka. Tiedustelut: [email protected]

Moodmetric-sormuksen voit tilata itsellesi täältä. Sovellukset iOS:lle ja Androidille ovat ilmaisia, samoin kuin  pilvipalvelun Beta-versio.

 

 

Polku Innovations on erikoistunut Smart Building sekä Wellbeing -konsepteihin, ja kehittää niihin liittyviä IoT ratkaisuja, API-rajapintoja sekä pilvipalveluita käyttäen uusinta teknologiaa sekä ketterää ohjelmistokehitystä. Polun analytiikkaratkaisuissa hyödynnetään koneoppimista ja tekoälyä.

 

Moodmetric-pilvipalvelun kehityshankkeeseen on saatu Euroopan aluekehitysrahaston tukea

 

 

Pertti Ratilainen seuraa läheltä huippu-urheilijan henkistä kuormitusta

Pertti Ratilainen tulee syyskuussa toimineeksi kymmenen vuotta henkisen valmennuksen parissa. Työssään hän ohjaa yksilöitä tunnistamaan omat vahvuutensa ja persoonalliset ominaisuutensa, ja ottamaan nämä käyttöön tavoitteiden saavuttamiseksi. Vuoden 2017 alusta Pertti Ratilainen on käyttänyt Moodmetric-älysormusta ymmärtääkseen omaa kuormitustaan paremmin, ja käyttää mittausta nyt myös asiakastyössään.

Aktiiviset liikuntaharrastukset läpi elämän ovat tuoneet kiinnostuksen urheilijan psyykeen, ja Ratilainen on toiminut pitkään mentaalivalmentajana jääkiekkoilijoille ja golfin pelaajille. Hänen asiakkainaan on myös yritysten johtoa ja asiantuntijoita, jotka huippu-urheilijoiden tavoin ovat päämäärätietoisia, mutta työssään usein paineen alla.

Moodmetric-mittauksesta on hyötyä golf-valmennuksessa

Ratilainen on tehnyt neljä vuotta yhteistyötä Anssi Kankkosen kanssa yli 15-vuotiaiden golf-lupausten valmentajana Kankkonen-Numminen Golf Akatemiassa.

He etsivät yhdessä keinoja auttaa nuoria pelaajia löytämään oman optimaalisen vireystasonsa sekä ymmärtämään sen vaikutusta suoritukseen. Moodmetric-älysormusta on hyödynnetty sekä jatkuvana mittauksena, että reaaliaikaisessa vireystason seurannassa golf-kierroksen aikana.

Moodmetric-älysormuksen avulla saatavalla datalla Ratilainen käy valmennettavien kanssa läpi edellisen illan tekemisten ja unen vaikutusta seuraavan päivän suoritukseen. Reaaliaikaista stressitason seurantaa on käytetty hyväksi, jotta yksittäisen lyönnin onnistumista voidaan ymmärtää paremmin.

Golf on äärimmäisen herkkä laji, jossa pelaajan vireystasolla on merkittävä vaikutus lyönnin onnistumiseen. Korkea stressitaso vaikuttaa kielteisesti hienomotoriikkaan, jolloin lyönti kärsii. Pelaajan on pystyttävä palauttamaan riittävä rentous epäonnistuneen lyönnin jälkeen. Ratilainen muistuttaa, että lyöntien välissä on pitkä aika, jolloin pitää olla yksin ajatustensa kanssa – Häiritsemään jäänyt lyönti stressaa ja vaikuttaa väistämättä seuraavaan.

-Olemme tehneet testejä, jossa pelaajalla on Moodmetric-älysormus ja minä kuljen lähellä reaaliaikaista vireystilaa seuraten. Älypuhelimen näytöllä jatkuvasti päivittyvän stressilukeman kautta pääsen heti kiinni tasojen vaikutuksesta peliin. Esimerkiksi, jos havaitsen tason nousun punaiselle asti, usein auttaa jos pelaajan kanssa vetäydyn hetkeksi sivuun ja avaan tilannetta vuorovaikuttamalla. Henkilö rauhoittuu, ja lähtö seuraavaan lyöntiin on merkittävästi parempi, havainnollistaa Ratilainen.

Vireystilan huomiointi yksilökeskeisessä valmennuksessa

Ratilainen haluaa tuoda vireystilan mittaamisen osaksi yksilökeskeistä valmennusta. Moodmetric-mittaus näyttää tason lukuna 0 ja 100 välillä. Matalat lukemat kertovat rauhallisuudesta, korkeat stressistä tai innostuksesta. Korkea henkinen vireystila voi olla positiivista tai negatiivista, kummassakin tapauksessa riittävä palautuminen on tärkeää.

Ihmisten persoonallisuus ja yksilölliset lähtökohdat kiehtovat Ratilaista. Hän haluaa auttaa asiakkaitaan ymmärtämään kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen lähteitä. -Itselleni parhaat kierrokset ovat tulleet hyvässä seurassa, ja tämän on myös Moodmetric-mittaus todentanut. Keskustelu rentouttaa ja se näkyy pelissä. Toiset tuntemani ihmiset taas kokevat kierroksen aikaisen jutustelun kuormittavana ja suoritusta häiritsevänä, Ratilainen pohtii.

Yksilöllisen herkkyyden oivaltamisen myötä myös erityisherkistä (high sensitive person) on tullut Ratilaiselle tärkeä asiakasryhmä. Kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen ymmärtäminen on keskeinen osa Ratilaisen valmennustyötä, ja aihe nousee erityisherkkien kanssa keskustellessa jatkuvasti pinnalle.

Ratilanen tuo esille myös elinympäristössämme tapahtuneet muutokset. – Ihmiset eivät ole sopeutuneet siihen, että työ on muuttunut ruumiillisesta istumatyöksi. Fyysisen kuormituksen määrä on valtavasti vähentynyt muutaman kymmenen vuoden aikana. Emme tiedosta, että psyykkinen kuormitus on tullut tilalle. Illalla mentiin ennen nukkumaan, koska oltiin aivan poikki. Nyt ei osata levätä koska ei fyysisesti väsytä, vaikka olemme henkisesti aivan lopussa.

Henkisestä hyvinvoinnista jatkuvasti huolehtiminen on menestyjän työkalu.

-Optimaalisen suorituskyvyn voi saavuttaa vain, kun vireystaso on oikea ja henkinen kokonaiskuormitus hallinnassa, summaa Pertti Ratilainen.

 

Ratilaisen kesän golf-kierrosten paras ja huonoin Moodmetric-mittarilla, fiilis ja tulos huomioiden. Vireystason pitää olla riittävä, mutta jatkuva korkea stressitila ei tuo onnistuneeseen suoritukseen tarvittavaa rentoutta.

Mikä elämässä stressaa?

”Olen niin stressaantunut.”

Tämän kuulee usein, ja se tulee sanottua usein. Harvoin sanoja pysähtyy miettimään mikä erityisesti kuormittaa, tai erittelemään syitä ja seurauksia.

Jos pyydetään tarkennusta, ensin nostetaan esille työ ja kiire, mahdollisesti esimies, kollegat ja puoliso. Paljon hankalampaa on pohtia, kuinka paljon kukin tekijä stressaa ja millaisiin tilanteisiin paine liittyy. Jos kiireistä elämää on jatkunut pitkään, kuormituksen syyt sekoittuvat ja lopulta hallinnan tunne vaikuttaa olevan kateissa 24/7.

Moodmetric-mittaus auttaa löytämään elämästä ne tekijät, jotka stressaavat eniten. Puhelinsovellus näyttää yksinkertaisesti ja reaaliajassa kognitiivisen sekä emotionaalisen stressin lähteet.  Asteikko on helposti ymmärrettävä ja näytetään väreinä kellotaululla. Punaiset lukemat ja niiden sijoittuminen päivään auttavat osoittamaan, mikä hermostoa aktivoi.

Itselleni suurin stressin lähde ovat lapset, (vaikka he ovat elämässäni ilman muuta tärkeintä). Aamulähdöt töihin, päiväkotiin ja kouluun ovat lähes aina hirveitä, tosin helpottuen joka vuosi lasten kasvaessa. Päivän kakkonen stressin lähteenä on lasten nukkumaanmenoaika. Vaikka yrittäjän työni on yllätyksellistä, välillä vaikeaa ja aina haastavaa, se saa aniharvoin itselläni samanlaisia kierroksia aikaan kuin kuorokiljunta.

Moodmetric-mittaus on tämän osaltani todennut. Toisaalta mittaus näyttää myös, että jokaisella on oma yksilöllinen tapansa reagoida.. Joillakin vireystila on esimerkiksi sosiaalisessa tilanteessa aina erittäin korkea, toiset suorastaan rentoutuvat vaikka keskustelukumppani olisi uusi.

Jos elämässä on kerrallaan yksi erittäin korkean stressin lähde, on tilanne yleensä mahdollista hallita. Hyvät yöunet palauttavat mielen ja kehon, kun parasympaattinen hermosto saa työskennellä rauhassa. Useampi stressin lähde saattaa vaatia parempia seurannan ja hallinnan toimia, erityisesti jos ote asioista tuntuu herpaantuvan, on toivoton olo ja/tai unet alkavat kärsiä.

Monille Moodmetric-mittauksen tehneille työ on osoittautunut elämän suurimmaksi stressitekijäksi. Koko työpäivän korkealla pysyvät stressitasot saattavat kieliä kroonistuneesta stressistä, jolloin kuormitus on päässyt kumuloitumaan pitkällä aikavälillä. Positiivisen stressin, innostuksen, seuraukset ovat lopulta samat, työhönsä heittäytyvät väsyvät myös.

Jos viikkoihin liittyy pienten lasten tai vaikkapa ikääntyvien vanhempien hoitoa ja asioista huolehtimista, saattaa elämä tuntua raskaalta päivästä toiseen suoriutumiselta. Suuria muutoksia ei yhdessä yössä voi tehdä, eikä kaikkia stressaaviakaan asioita edes halua muuttaa. Tietyissä elämänvaiheissa rauha ja palautuminen pitää koota pienistä paloista, ja asioiden yksinkertaistamisesta aina kun mahdollista.

Moodmetric-älysormus ja siihen liittyvä puhelinsovellus ovat yksinkertaisin tapa hallita stressiä reaaliaikaista fysiologista dataa hyödyntäen. Käyttäjä voi katsoa elämää kokonaisuutena ja pyrkiä hallitsemaan yhtä stressaavaa tekijää kerrallaan, pyrkien löytämään useampia rauhoittavia asioita tasapainottajaksi. Mittaus näyttää stressin ja palautumisen tasot niin unessa kuin liikkeessä, fyysinen tekeminen ei vie tarkkuutta Moodmetric-mittauksesta.

Tästä linkistä voit lukea lisää stressinhallinnan keinoista.

Picture: Pixabay

Profiili: Janika Haataja

Meillä oli ilo saada Janika Haataja Lahden muotoiluinstituutin Pakkaus- ja brändimuotoilun koulutusohjelmasta harjoittelijaksemme keväällä 2017.

Janika on lahjakas nuori muotoilija, joka on tehnyt jo useita kiinnostavia töitä. Kun tapasimme vuoden lopulla, huomasimme että käsityksemme Moodmetricin visuaalisesta ilmeestä käyvät hyvin yhteen. Janika aloitti lopputyönään Moodmetric-älysormuksen pakkaussuunnittelun pian tämän jälkeen huolellisella taustatyöllä.

Janika Haataja, lopputyö:

Moodmetric – brändin vahvistaminen pakkausmuotoilun avulla / Lahden muotoiluinstituutti

”Opinnäytetyöni on tehty yhteistyössä suomalaisen hyvinvointiteknologia-alan start- up-yrityksen,  Moodmetric:in kanssa. Suunnittelutyön kohteena on brändin vahvistus pakkausmuotoilun avulla. Keskityin suunnittelemaan stressiä mittaavalle Moodmetric-älysormukselle postimyynnillä myytävän pakkauksen. Opinnäytetyöni kirjallisessa osassa perehdyn alan kirjallisuuden avulla brändäykseen ja pakkauksen merkitykseen brändinhallinnassa. Tutkin myös stressiä ja stressinhallintaa sekä pakkauksen roolia teknologialaitteen käyttöönottokokemuksessa.”

Moodmetric-älysormuksen pakkaus / design Janika Haataja

Janika Haatajan lopputyön kirjallinen osuus on nähtävissä täällä.

Pitäisikö vaihtaa maisemaa

 

– Työympäristöni on niin huono, etten pysty keskittymään, en saa mitään aikaan.
– Kuinka huono se on, asteikolla yhdestä kymmeneen?
– Yhdeksän.
– Käydään asiaa sitten paremmin läpi, kun on kymmenen, tai joku muukin ottaa asian esille.

Tuttua? Työilmapiiriä, työympäristöä ja näiden vaikutusta työn tekemiseen, motivaatioon ja työhyvinvointiin on vaikea mitata tai todentaa. Paljonko on paljon, ja kuinka huonosti asioiden on oltava, että muutosta tulee. Vaikka työpahoinvointi etenisi sairaudeksi, lääkärillä on sairasloman, lääkkeiden ja terapian lisäksi hyvin vähän keinoja puuttua tilanteeseen siellä, missä työtä tehdään.

Esimies ja yrityksen johto voivat tehdä paljonkin. On työilmapiiriselvityksiä, hyvinvointikyselyjä sekä eri ryhmien kokoontumisia, missä ehdotuksia työn esteiden poistamiseksi pohditaan. Toimenpiteiden lista on rajaton, ja ulottuu yksittäisistä viherseinistä koko kiinteistön ja työn tekemisen remonttiin konkreettisesti ja kuvaannollisesti.

Mutta miten mitata, miten henkilö milloinkin voi?

Psyykkisen ja kognitiivisen kuormituksen mittareina käytetään lähes yksinomaan kyselyjä. Kysely, haastattelu tai vaikkapa yhden neljästä värikkäästä napista painaminen keskittyy vain yhteen ajankohtaan. Toki kyselyn toistaminen riittävän usein parantaa tarkkuutta, mutta subjektiivinen arvio on aina ongelmallinen. Usein annetaan värittynyt lausunto, positiivisempi kuin pitäisi, jos henkilö on hyvällä tuulella tai ei muuten halua olla hankala. Negatiiviseksi kääntyneen kommentin syynä voi olla vaikkapa kollegan uusi auto, eikä väitetty neuvottelutilan uusittu tekniikka.

Fysiologiset mittarit kertovat psyykkisestä kuormituksesta, stressistä ja mielialoista, mutta eri mittareiden sopivuus tietotyöläisen arjen mittaamiseen vaihtelee. Aivojen toiminnan mittaaminen vaatisi laboratorioympäristöä, joka ei enää kerro todellisesta arjesta. Sydämen toiminnan mittaaminen eri tavoin kertoo parhaiten fyysisestä kuormituksesta, hyvillä algoritmeilla voidaan ymmärtää myös palautumista. Aktiivisuusrannekkeilla ei saa kuvaa henkisestä rasituksesta.

Moodmetric-älysormus sopii nimenomaan emotionaalisen ja kognitiivisen kuormituksen mittaamiseen. Sen lähtökohta on psykologian tutkimuksessa jo sata vuotta käytetty ihon sähkönjohtavuuden mittaus, joka on tuotu sormuksessa kannettavaan muotoon. Mittaustulos näkyy reaaliaikaisesti älypuhelimen näytöllä, jolloin omia reaktioita voi seurata eri tilanteissa. Tietotyöntekijän arkeen kuuluu palavereja, tekstin tuottamista, takkuavia tietojärjestelmiä, ideointia, ongelmanratkaisua yksin ja yhdessä, sekä yllättäviä haasteita, jotka vaativat nopeaa reagointia. Moodmetric-mittaus antaa henkilön virittyneisyydelle lukeman 0–100, joka on vertailukelpoinen eri käyttäjien kesken. Mittaustulokset kertovat, mikä elämässä kuormittaa. Korkeat lukemat viestivät stressistä tai innostuksesta, matalat rauhallisesta mielestä.

Mittausdata myös tallentuu, ja työpaikkalääkärille tai yritysvalmentajalle voi näyttää lukemat työpäivän ajalta ja työn ulkopuolelta. Jatkossa voi osoittaa vaikkapa, että avokonttorissa aistiyliherkän Moodmetric-lukema on jatkuvasti 100, mikä tarkoittaa äärimmäistä kuormitusta ja pitkään jatkuessaan voi sairastuttaa. Ennakoiva työterveyshuolto ja/tai työhyvinvoinnista huolta pitävä esimies osaa tällöin järjestää työn tekemiselle vaihtoehtoisen tilan.

Työympäristöstä voidaan tehdä paremmin käyttäjiä palveleva vain, jos tiedetään miten käyttäjä tilassa todella voi. Subjektiivisten oman voinnin arvioiden lisäksi otetaan objektiivisia mittareita. Henkilölle annetaan riittävästi valtaa vaikuttaa oman työnsä tekemiseen, sopivaa tilaa ei pidä joutua anelemaan. Muutokset, esimerkiksi omista huoneista monitilatoimistoon tulee hoitaa huolella ja pitää oletuksena, että siirtymäajan jälkeenkään uudenlainen työn tekemisen tapa ei sovi kaikille.

Moodmetric on mukana useissa hankkeissa paremman tietotyön tekemisen puolesta. Reaaliaikainen mittausdata kertoo ilman kaavakkeita, missä mieli lepää.