HERE Technologies näyttää suuntaa myös stressinhallinnassa

Tampereen yksikkö tarjoaa Moodmetric-mittauksen koko henkilöstölle. Mittaus tehdään tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

HERE Technologies on globaali kartta- paikannuspalveluita tarjoava 9000 hengen organisaatio. Noin prosentti henkilöstöstä työskentelee Suomessa ja suurin osa siitä Tampereella. Alkukeväästä 2018 HERE:n Tampereen yksikkö pohti työterveyshuollon kanssa, miten tukea henkilöstön psyykkistä hyvinvointia ennakoivasti. Tukea fyysisen hyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen oli tarjottu jo jonkin aikaa, mutta yksikön johtaja Jari Syrjärinne kaipasi kokonaisvaltaisempaa tukea hyvinvointiin.

-Olemme nopeasti kasvava organisaatio ja haluamme säilyttää ketteryytemme sekä positiivisen draivin. Meillä on lähes kaikilla aiempaa kokemusta työskentelystä isossa korporaatiossa, jossa nopea kasvu tuo ensin vauhtia ja ennakoimattomia tilanteita, mutta saattaa lopulta jähmettää organisaatiota. Haluamme auttaa henkilöstöä pysymään mukana kasvussa ilman uhrauksia hyvinvoinnin ja työn ilon suhteen, Jari Syrjärinne kertoo.

Jari Syrjärinne (kuva Moodmetric)

-Toinen tärkeä syy Moodmetric-mittauksen aloittamiselle oli sen tarjoama objektiivinen data. Fyysisen hyvinvoinnin mittaamiseen on tarjolla vaikka mitä teknologiaa ja testejä, mutta tarjolla olleet henkisen hyvinvoinnin mittarit ovat pitkälti olleet kyselylomakkeita. Tämä on ensimmäinen menetelmä, joka antaa helpon ja lähes huomaamattoman tavan arvioida henkistä kuormitusta myös pitkältä ajanjaksolta, Jari Syrjärinne jatkaa.

HERE:n työterveyslääkäri Leena Pesonen oli tutustunut Moodmetric-mittaukseen erään toisen asiakkaansa kautta ja ehdotti mittausta HERE:lle. -Minusta palvelu tuntui kokeilemisen arvoiselta ja päätin ehdottaa sitä HERE:lle. Työterveyshuollossa on melko vähän käytössä teknologiaa kuormittumisen objektiiviseen arvioimiseen, ja joka samalla motivoi asiakasta parempaan stressinhallintaan. Kokeilin myös itse sormusta ja olin vaikuttunut. Tunnistan hyvin kuormituksen ja palautumisen omassa kehossani ja oli hienoa todeta se Moodmetric-sovelluksen graafeissa, Leena Pesonen Terveystalosta sanoo.

Ei vain johtoryhmän etu

Tahtotilasta panostaa henkilöstön hyvinvointiin kertoo se, että HERE:llä Moodmetric-mittaukseen voi osallistua koko Tampereen henkilöstö. Usein vastaavia palveluita tarjotaan ainoastaan johtoryhmille tai erityisryhmille. Huomionarvoista on myös, että HERE päätti tilata uusintamittauksen heti vuoden päähän. – Haluamme ensimmäisellä mittauskierroksella selvittää mikä on Tampereen HERE:n lähtötaso. Syyskuussa, kun viimeinenkin ryhmä on saatu mitattua, voimme yhdessä pohtia millaisille työhyvinvointi-interventioille meillä on tulevana vuotena tarvetta. Kesällä 2019 uusimme mittauksen, Jari Syrjärinne kertoo.

HERE päätti hankkia 20 kappaletta sormuksia, joilla Moodmetric-mittaus tehdään koko henkilöstölle kolmessa erässä. Mittausten välissä sormukset ovat henkilöstön vapaassa käytössä.

Osallistuminen Moodmetric-mittaukseen on vapaaehtoista, mutta HERE toivoo kaikkien työntekijöidensä tarttuvan tilaisuuteen. – Useimmiten innokkaimpia osallistujia ovat ne, jotka kiinnittävät muutoinkin huomiota hyvinvointiinsa. Jotta saamme mahdollisimman kattavan kokonaiskuvan henkilöstön kuormitustasosta ja voimme suunnitella aidosti vaikuttavia hyvinvointitoimenpiteitä, meidän täytyy pystyä motivoimaan kaikki mittaukseen, Jari Syrjärinne sanoo.

Toukokuussa HERE:llä järjestettiin infotilaisuus henkilöstölle, jossa työterveyslääkäri ja Moodmetricin edustaja kertoivat Moodmetric-mittauksesta, sen tieteellisestä perustasta sekä siitä miten Moodmetric-mittaus linkittyy työterveyshuoltoon. Ensimmäinen ryhmä täyttyi vapaaehtoisista heti infotilaisuuden jälkeen.

HERE:llä erinomainen alku

HERE on ensimmäinen organisaatio, jossa Moodmetric-mittaus toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Kahden viikon mittauksen aikana osallistujat seuraavat stressitasojaan mobiilisovelluksesta ja pääsevät kokeilemaan miten erilaiset tilanteet tai työskentely näkyvät datassa.

Aloitusluennolta saaduilla vinkeillä voi lähteä tuunaamaan omaa työpäiväänsä niin, että tasapaino kuormituksen ja palautumisen välille löytyy. Mikäli työntekijä huomaa mittausjaksolla korkeaa kuormitusta ja epäilee stressin kroonistumista, on hänellä mahdollisuus olla yhteydessä suoraan työterveyshuoltoon mittausjakson jälkeen. Objektiivinen Moodmetric-data toimii keskusteluväylänä työterveyslääkärin ja työntekijän välillä. Myös HERE:n työterveyspsykologilla on valmius auttaa työntekijää Moodmetric-datan tulkinnassa.

Moodmetric-mittauksen tulokset käydään läpi aina ryhmätasolla palautetilaisuudessa. Yksittäisen työntekijän dataa pääsee tarkastelemaan ainoastaan työntekijä itse. Useimmiten osallistujat jakavat keskenään kokemuksia omasta datastaan jo mittausjakson aikana, mikä on erityisen tärkeää stressinhallinnan kulttuurin kehittämisessä. Datan avulla on helpompi ymmärtää sitä, kuinka yksilöllistä kuormittuminen on ja miten kuormituksesta palautumista voidaan tukea erilaisissa elämäntilanteissa.

HERE:n ensimmäisessä ryhmäpalautetilaisuudessa kesäkuussa kuultiin mieluisia uutisia – ryhmä sai Moodmetricin mittaushistorian parhaimman* ryhmäkohtaisen keskiarvon ja antoikin itselleen raikuvat aplodit hyvästä stressinhallinnasta. – Nyt on mielenkiintoista nähdä millaisia keskiarvoja seuraavat kaksi ryhmää saavat ja onko niiden perusteella syytä tehostaa organisaation stressinhallinnan osaamista. Ensi kesänä saamme palautetta siitä, miten olemme siinä onnistuneet, Jari Syrjärinne päättää.

 

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta!

 

*Moodmetric-mittaus ei ole kilpailu. ”Parhain” tarkoittaa lukemaa, joka osoittaa että kuormituksen ja palautumisen suhde on tasapainossa. Vuorokausikeskiarvo 50 antaa viitteitä autonomisen hermoston tasapainosta.

 

 

Miksi tuhlata kesälomaa palautumiseen?

Kuva: Pixabay

Kesälomakausi alkaa olla kiivaimmillaan. Kiihtyvään tahtiin olemme saaneet lukea vinkkejä siitä, miten laskeutua lomalle, suhtautua lomaan ja mitä tehdä lomalla, jotta työvuodesta palautuminen tapahtuu optimaalisesti. Pikkulapsiperheessä kesälomalla palautumiselle ei välttämättä edes aseteta kovin suuria toiveita. Tehostettu palautumisen tarve koskee niin työn imussa paahtavia kuin ylisuuren työkuorman alle joutununeita.

Kesäloma on monelle työssäkäyvälle vuoden tärkein etappi, jonka saavuttamiseksi voi joutua sinnittelemään maratonilta tuntuvan ikuisuuden. Kun kesäloma vihdoin koittaa, saattavat ensimmäiset päivät – jopa yli viikko – kulua ihan pelkästään vireystilaa laskien nukkumalla ja lepäilemällä.

Pikku hiljaa vireystila elpyy ja lomalta alkaa haluta myös jotain muuta. Ehkä reissaamista, sukulointia, kesäjuhlia (henkilökohtainen suosikkini!), remontointia, pihatöitä tai muuta tekemistä. Passiivinen palautuminen vaihtuu aktiiviseksi, eli vireystilan laskeminen muuttuu mielihyvää tuottavan toiminnan etsimiseksi.

Entäpä jos kesälomasta ei kuluisi päivääkään univelkojen kuittaamiseen ja innostuksen elvyttämiseen? Käyttäisitkin jokaisen kesälomapäiväsi niin, että joka aamu herätessäsi vain taivas (ja mahdollisesti lapset) olisi ihanien lomasuunnitelmiesi rajana?

Oletko kokeillut, miltä tuntuu, jos palautuu riittävästi vuoden jokaisena päivänä? Saattaisit olla yllättynyt siitä, kuinka tehokas, tuottelias ja innostunut olet työstäsi ympäri vuoden. Kotiin ei kertyisi lomilla suoritettavia rästihommia, kun jaksaisit tehdä niitä tasaisesti ympäri vuoden.

Kesäloma voi olla upea neljän viikon mahdollisuus toteuttaa itseä, omia ja läheisten haaveita sekä nauttia kesästä.

Moodmetric haluaa auttaa yksilöitä löytämään oikea kuormituksen ja palautumisen tasapaino jokaisena päivänä. Kesälomaa ei meidän mielestä kannata tuhlata ylimääräiseen palautumiseen.

OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä

Krooninen stressi on ylikuormitustila, jossa palautumista ei tapahdu riittävästi suhteessa kuormitukseen. Autonominen hermosto ei pääse luontaisesti tasapainoon ja elimistö on jatkuvasti ikään kuin hälytystilassa. Autonomisen hermoston tasapaino on terveen ja mielekkään elämän edellytys.

Stressin kroonistuminen on yhteydessä moniin psyykkisiin ja fyysisiin sairauksiin, ja se on useimmiten myös työuupumuksen taustalla. Ylikuormitustilan tunnistaminen on kuitenkin hankalaa, sillä se kehittyy pitkän ajan kuluessa. Toisaalta ylikuormittuminen on tabu ja apua haetaan usein liian myöhään. Tutkimusten mukaan 60-80 %:lla lääkärikäynneistä on yhteys stressiin (Nerurkar et al. 2013). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2012) julkaisemassa raportissa todettiin, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa.

Moodmetric-mittaus

Ihon sähkönjohtavuuden mittaus on toistaiseksi vähän hyödynnetty psykofysiologinen stressinmittaus laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella sekä pitkäkestoisena stressimittauksena normaaliarjessa. Ihon sähkönjohtavuus reagoi erityisen herkästi emotionaaliseen ja kognitiiviseen stressiin, ja Moodmetric-sormus on siten erinomainen mittari tietotyöntekijöille.

Moodmetric-älysormus mittaa stressitasojen vaihteluita reaaliaikaisesti ihon sähkönjohtavuutta tulkitsemalla. Moodmetric-älysormus on helppo ja miellyttävä käyttää, ja tyypillinen mittausjakso yrityksille suunnatuissa palveluissamme on 2-4 viikkoa. Kahden viikon mittauksella käyttäjä oppii tunnistamaan omia yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä sekä motivoituu etsimään keinoja paremman tasapainon löytämiseen.

Moodmetric-mittauksen ehdottomiin etuihin kuuluvat käytön helppous, reaaliaikaisuus, informatiivisuus, mittauksen tarkkuus sekä käyttömukavuus myös pidemmissä mittausjaksoissa. Mobiilisovelluksen tuottama tieto on informatiivista ja siten helposti omaksuttavissa. Reaaliaikaisuus mahdollistaa välittömän palautteen, joka on käyttäytymisen muutosta haettaessa tärkeä motivaatiotekijä. Moodmetricin keräämän asiakaskokemustiedon mukaan Moodmetric-älysormuksen tarjoama data auttaa tunnistamaan yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä paremmin sekä motivoi tekemään tarvittavia elämäntapamuutoksia.

Ennakoivaan työterveyshuoltoon kaivataan uusia palveluita

Moodmetricin tuotekehitystä on vahvasti ohjannut asiakkailta saatu palaute ja käyttäjäkokemuksia on kerätty Moodmetric-mittauksesta kolmen vuoden ajan. Yritysasiakkailla mittauksia on tehty vuodesta 2016 lähtien. Saaduissa asiakaspalautteissa toistuu mahdollisuus hyödyntää Moodmetric-älysormuksia osana työterveyshuollon tarjoamia palveluita, sillä asiakkaat kaipaavat usein ammattilaisen tukea datan tulkintaan ja toimivien stressinhallintakeinojen kartoittamiseen. Uskomme, että työterveyshuollot ottavat mieluusti tämän roolin ennaltaehkäisevässä työssä.

Työterveyshuolloilla on niukasti tarjottavana työkaluja asiakkailleen, jotka hakevat apua ylikuormitukseen, tai joiden vaivojen taustalla stressi on selkeä osatekijä. Moni ei kuitenkaan tarvitse stressimittaria jatkuvasti, mutta toivoisi sen olevan saatavilla palveluna työterveyshuollosta aina tarpeen mukaan.

Hyvinvointiteknologialla voidaan kannustaa ja motivoida työikäisiä ottamaan aktiivisempi rooli oman hyvinvoinnin mahdollistajana. Moodmetricin missiona on ennaltaehkäistä stressin aiheuttamia terveyshaittoja sekä inhimillisellä että yhteiskunnallisella tasolla. Uskomme, että kroonisen stressin ennaltaehkäiseminen kiinnostaa myös työeläkevakuutusyhtiöitä.

Lähteet:

Nerurkar, A., Bitton, A., Davis, R. B., Phillips, R. S., & Yeh, G. (2013). When physicians counsel about stress: Results of a national study. JAMA internal medicine, 173(1), 76-77.

Koskinen, S., Lundqvist, A., & Ristiluoma, N. (2012). Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011.Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti: 2012_068.

Kuva: Pixabay

Moodmetric-mittauksen tieteellinen tausta ja käytännön sovellutukset käydään läpi viisiosaisessa sarjassa
  1. OSA 1: Pakene-tai-taistele -reaktio
  2. OSA 2: Pitkittynyt stressi – aivot tulkitsevat meidän olevan jatkuvassa vaarassa
  3. OSA 3: Fysiologiset mittaukset stressin pitkäkestoisessa seurannassa
  4. OSA 4: Moodmetric-älysormuksen toiminta ja mittausdatan tulkinta
  5. OSA 5: Moodmetric-mittaus ennakoivan työterveyshuollon välineenä 

 

Se ainoa uudenvuodenlupaus

Uudenvuodenlupausten tekeminen ei taida olla kovin trendikästä. Fiksu ihminen ymmärtää, että päätöksiä oman hyvinvoinnin puolesta tulee tehdä joka päivä, ei vain kerran vuodessa.

Moni meistä ei kuitenkaan pysty viemään järkeviä ajatuksiaan käytäntöön ja joudumme etsimään motivaatiota elämäntapamuutoksiin eri tavoin.

Mielestäni uusi vuosi on hyvä ajankohta tehdä lupauksia, eli asettaa tavoitteita itselleen tulevalle vuodelle. Yleensä vuodenvaihdetta edeltää rauhallinen joulunalusaika, jolloin akkuja on ehditty lataamaan. Jouluna on tullut ehkä syötyä liikaa suklaata, kuten allekirjoittanut, ja ajatus sokerin vähentämisestä tuntuu hyvältä.

Jos innostut uudenvuodenlupauksista, mutta olet joutunut pettymään aiempina vuosina huonoihin tuloksiin, suosittelen yhtä ainoaa lupausta.

Panosta yöuneen.

Kysyn aina hyvinvointiluennoillamme yleisöltä, kuinka moni nukkuu mielestään riittävästi. Vain arviolta noin joka kymmenes nostaa kätensä ylös. Syitä on monia, eivätkä ne ole aina itsen päätettävissä. Tuntuu monesti, että unen merkitystä suorituskyvylle ja hyvinvoinnille ei ymmärretä.

Unen yhtenä tärkeänä tehtävänä on tasapainottaa hermostoa päivän aikaisesta rasituksesta. Autonominen hermosto, joka säätelee kehomme elintärkeitä toimintoja kuten sydämen, hengityksen sekä monien sisäelinten ja rauhasten toimintaa, pyrkii jatkuvasti tasapainotilaan. Jos toistuvasti estämme autonomista hermostoa saavuttamasta tasapainoa, altistamme itsemme erilaisille psyykkisille ja fyysisille sairauksille. Sitä ennen olemista saattaa leimata jatkuva kiire, väsymys, saamattomuus ja negatiivinen mieliala. Oma elämä tuntuu olevan joidenkin muiden käsissä ja kotona läheisiltä toivoo lähinnä riittävän pitkää etäisyyttä. Itsesyytökset liikunnan pois jäämisestä ja huonoista ruokailutottumuksista kuuluvat kuvaan niin ikään.

 

Tehokkain keino häiritä autonomisen hermoston tasapainotilan saavuttamista on nukkua liian vähän. Ja sama toisin päin. Tehokkain keino auttaa autonominen hermosto tasapainotilaan on nukkua riittävästi ja hyvin, mutta ei kuitenkaan liikaa. Korostuneen unentarpeen taustalla voi olla esimerkiksi piilevä terveysvaiva.

Jos olet onnekas, riittää vain, että päätät mennä nukkumaan ajoissa. Jos sinulla on pieniä lapsia, voit joutua kamppailemaan sen ajatuksen kanssa, että ns. oma aikasi lyhenee.  Suosittelen kokeilemaan silti, sillä saatat yht’äkkiä nauttia elämästä ja saada aikaan enemmän, vaikka oma aikasi jäisikin lyhyemmäksi.

Jos taas kärsit univaikeuksista, on tilanne haastavampi. Kiinnittämällä huomiota unihygieniaan voi yrittää etsiä ratkaisua ongelmaan  Unihygienialla tarkoitetaan erilaisia toimia, joilla pyritään parantamaan unen laatua ja kestoa. Katso vinkkejä unihygieniaan esimerkiksi täältä. Toisinaan, erityisesti jos univaikeudet ovat kestäneet pitkään, voi olla hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen. Univaikeuksien kanssa ei kannata jäädä yksin.

Ne onnekkaat, joille nukahtaminen tai unen ylläpitäminen ei tuota vaikeuksia, haastan kokeilemaan riittävää yöunta yhtäjaksoisesti ainakin kahden viikon ajan. Jos mahdollista, pidä myös uni-valverytmi samanlaisena päivästä toiseen.

On todennäköistä, että sen jälkeen myös ne muut tavoitteet, kuten esimerkiksi liikunnan lisääminen, kilojen karistaminen, parempi työteho tai mitä ikinä tavoitteletkin, ovat helpommin saavutettavissa. On suuri riski siinä, että tulet myös onnellisemmaksi.

Oma uudenvuodenlupaukseni on karkkilakko, sillä nukkumisen priorisoinnin aloitin viime vuonna. Vähän jopa nolottaa myöntää, mutta vasta 37  vuoden iässä oivalsin, kuinka tarmokas olo voi olla riittävän pitkään ja hyvin nukutun yön jälkeen. Olin kuvitellut, että perimäni pitää huolen, etten voi herätä virkeänä kuudelta aamulla. Lisäämällä tunnin yöunta ja nipistämällä omasta ajasta, olen saanut elämääni enemmän kuin mistä olen joutunut luopumaan.

Yöuni on tärkein palautumisen mekanismi. Mitä isommilla kierroksilla päivän aikana käy, sitä enemmän akkuja täytyy ladata. Ajoittaiset univaikeudet muistuttavat kuitenkin läsnäolollaan myös minua, jos kierrokset ovat olleet liian kovia suhteessa palautumiseen.

Nukkuminen ei ole itsestäänselvyys ja siksi sitä kannattaa vaalia. 

Milloin innostuminen on vaarallista?

Innostuminen on tunne, joka ennakoi, aikaansaa ja ylläpitää toimintaa. Kokijalleen se on yleensä mielihyvän sävyttämä elämys. Innostuminen on korkean virittyneisyyden tila, jossa energiaa virtaa elimistössä ja asioita tapahtuu. Fysiologisessa mielessä sympaattinen hermosto on aktiivinen. Kun sympaattinen hermosto aktivoituu, tarkoittaa se sitä, että energiaa kuluu. Innostuminen on elimistölle näin ollen stressitila, joka kuormittaa.

Innostuminen on erityisesti työelämässä tavoiteltava tila. Työn imussa työskentely on sekä työnantajan että työntekijän näkökulmasta hyvä asia – työntekijä on tarmokas, uppoutunut ja omistautunut työlleen. Innostumiseen liittyy usein myös jonkin uuden ja ennakoimattoman odotus – työskennellään ehkä intohimoisesti päämäärää kohden, jonka lopputuloksesta ei voida olla täysin varmoja.

Kaikki eivät kuitenkaan innostu samalla lailla. On oikeastaan ihan hyvä, että ihmisillä on erilaisia taipumuksia innostua. Korkean virittyneisyyden tilassa hienomotoriikka kärsii ja saatetaan tehdä ylioptimistisia arvioita ja roiskitaan menemään. Korkeassa virittyneisyyden tilassa yksilö on usein vastaanottavainen erilaisille ärsykkeille ja huomio herpaantuu helposti. Ryhmässä on hyvä olla myös joku, joka pystyy tarkastelemaan toimintaa kriittisemmin matalamman virittyneisyytensä johdosta.

Unelmatyöstä voi uupua

Innostuminen on siis positiivista stressiä. Moni ajattelee, että vain negatiivinen stressi on haitallista. Elimistölle ei ole kuitenkaan merkitystä, kokeeko yksilö mielihyvää vai mielipahaa korkean virittyneisyyden tilassa. Toki positiivisella stressillä pääsee pidemmälle, mutta silloin on riskinä se, että mahdolliset ylikuormittumisen merkit jäävät huomioimatta.

Työlleen omistautunut ja unelmatyötään tekevä saattaakin kokea yllätyksen, jos voimat yllättäen loppuvat. Pitkään laiminlyöty palautuminen johtaa stressin kroonistumiseen. Ensi merkkejä ovat usein työn tuottavuuden ja mielekkyyden väheneminen ja myöhemmin vaikutukset myös psyykkisessä ja fyysisessä terveydessä. Ylikuormitustilassa autonominen hermosto ei pääse tasapainoon, vaan sympaattinen hermosto on aktiivisempi kuin parasympaattinen.

Kuva: Pixabay

Ketkä ovat vaarassa?

Korkeasti motivoituneet, työlleen omistautuvat, paljon itseltään vaativat – kaikki työnantajan näkökulmasta arvokkaita työntekijöitä – ovat erityisessä vaarassa. Omia rajoja ei tunnisteta tai niitä ei haluta tunnustaa. Saattaa tuntua  myös ammatilliselta itsemurhalta kertoa jaksamisongelmista, jos organisaatiossa on esimerkiksi YT-uhka päällä. Omaa suoriutumista saatetaan verrata myös muiden suoriutumiseen, jolloin jaksamisen ajatellaan olevan vain tahtokysymys.

Haitallisen stressin tunnistaminen ja siihen puuttuminen vaikeutuu, mitä lähempänä ollaan työuupumusta. Kroonistunut stressi on usein työuupumuksen taustalla, jolloin yksilö kokee ammatillisen itsetunnon laskua, kyynistymistä ja jatkuvaa väsymystä – oma suoriutumisen taso laskee merkittävästi. Ennen positiivista tarmoa kokenut työntekijä saattaa alkaa piiskata itseään yhä kovempiin suorituksiin, vaikka todellisuudessa pitäisi löysätä tahtia.

THL:n vuonna 2011 julkaiseman tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain elämänsä vaiheessa. Luvut tuskin ovat laskeneet tämän jälkeen. Olisi mielenkiintoista saada tietää, kuinka monen uupumisen taustalla on överiksi mennyt innostus omaan työhön?

Myös innostuksesta täytyy palautua!

Huippusuoritus löytyy sopivasta määrästä stressiä. Ajatus sopivasta määrästä stressiä pitää sisällään ajatuksen myös sopivasta määrästä palautumista. Mitä enemmän kuormittuu, sitä enemmän täytyy palautua. Innostuja ei aina tunnista omia rajojaan ja silloin voi olla hyödyllistä ottaa teknologiaa avuksi.

Moodmetric-älysormus on kehitetty yksilöllisen stressinhallinnan tueksi. Stressireaktioita voi seurata reaaliajassa omalta älypuhelimelta ja kokonaiskuormitus on helppo nähdä mobiilisovelluksen graafeista. Jo kahden viikon mittauksella yksilö saa hyvän kuvan kokonaiskuormituksesta ja alkaa löytämään yksilöllisiä kuormituksen ja palautumisen lähteitä. Reaaliaikainen ja aina käytettävissä oleva palaute motivoi tekemään tarvittavia muutoksia elämäntapoihin oli kyse sitten yöunen lisäämisestä, työtapojen muutoksista tai esimerkiksi vapaa-aikaan liittyvistä toimista.   

 

Moodmetric-älysormuksen voi ostaa itselle tai lahjaksi täältä:

Tästä Moodmetric-verkkokauppaan

 

Kysy lisää  Moodmetricin palveluista yrityksille:  Henna Salonius, 044 309 6997, [email protected]

 

Työn imun kanssa saa olla tarkkana – Goforella Moodmetric-älysormukset ylikuormittumisen varhaisen tunnistamisen työkaluna

Gofore on vuonna 2002 toimintansa aloittanut kansainvälisesti toimiva digitalisaation asiantuntijayritys ja Suomen paras työpaikka. Goforelle on kunnia-asia varmistaa, että intohimoiset ja motivoituneet työntekijät viihtyvät ja nauttivat työstään. Panostuksesta henkilöstöön kertovat mm. hienot sijoitukset Great Place to Work -kilpailussa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Goforella päätettiin tarjota Moodmetricin palveluita henkilöstölle syksyllä 2016, sillä henkilöstön stressinhallintaosaaminen nähdään tärkeänä osana tietotyön tuottavuutta ja hyvinvointia.

Kiinnostuneet saivat tutustua Moodmetric-älysormuksiin ensin vuokrauspalvelun kautta, johon sisällytettiin Moodmetricin hyvinvointiluento aiheesta ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’, sekä perehdytys sormuksen käyttöön. Vuokrajakson päätyttyä Gofore lunasti osan sormuksista, ja ne ovat sen jälkeen olleet henkilöstön vapaassa käytössä.

Heini Ala-Vannesluoma (kuva Aki Rask)

Työn imu voi uuvuttaa huomaamatta

Henkilöstön stressinhallintaosaaminen nousee kriittiseen asemaan erityisesti asiantuntijayrityksissä, joissa työn imu on korkea. Työlleen omistautuvat ja korkeasti motivoituneet ovat usein suurimmassa vaarassa uupua. Ei ymmärretä, että intensiivinen työskentely ja positiivinen draivi on korkea virittyneisyyden tila, josta täytyy myös palautua. Työstään innostuneen voi olla vaikea käsittää, miksi voimat loppuvat.

– Työelämä on nykyään hektisempää ja ihmiset sinnittelevät tosi pitkään. Kuormittumisesta ei uskalleta puhua ennen kuin tilanteet menee vakavaksi ja joudutaan turvautumaan sairauslomiin. Kuormittuminen saatetaan kokea myös ammatillisena epäonnistumisena, josta ei haluta kertoa ulkopuolisille, Goforen Heini Ala-Vannesluoma kertoo. Heini työskentelee Goforella Lead Coachina, jonka vastuualueena on henkilöstön osaamisen kehittäminen.

On kohtalaisen helppoa tunnistaa fyysisen ponnistelun aiheuttama palautumisen tarve, mutta hankalampaa on huomata emotionaalisen ja kognitiivisen stressin vaikutus – ylipäänsä ymmärtää se, että paikallaan istumalla ja ruutua tuijottamalla voi saada itsensä ylikierroksille. -Firmoissa ei vielä oikein ymmärretä, mistä tietotyöntekijän kuormitus syntyy. Operoidaan pitkälti teollisuuden ajan opeilla ja luulen, että kestää vielä pitkään ennen kuin ymmärretään kunnolla miten yksilöllisesti tuetaan jokaista työntekijää kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta, Heini pohtii.

Moodmetricin hyvinvointiluento ‘Stressi ja palautuminen tietotyössä’ oli Heinin mukaan kompakti tietopaketti, joka innosti goforelaisia ja herätti hyvää keskustelua myös jälkeenpäin. Luennolla käsiteltiin kuormitusta erityisesti tietotyön näkökulmasta ja esiteltiin keinoja yksilölliseen stressinhallintaan Moodmetric-älysormusta hyödyntäen. Vuorovaikutteisella luennolla rikottiin muun muassa uskomuksia siitä, että työn määrä ei ole sama kuin työn kuormittavuus tai että vain laiskat ja heikot uupuvat. Aihe oli niin kiinnostava, että keskustelut jatkuivat vilkkaana vielä virallisen osuuden jälkeen.

Matalan kynnyksen työkalu stressinhallintaan

Arvioiden mukaan reilusti yli puolet lääkärikäynneistä liittyy tavalla tai toisella kroonistuneen stressin aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi tiedetään, että joka neljäs suomalainen kokee jonkinasteista työuupumusta jossain työelämänsä vaiheessa. Tarve ennaltaehkäisevälle stressinhallinnalle on ilmeinen.

– Meille on tärkeää sekä inhimillisesti että taloudellisesti, että henkilöstön ylikuormittumiseen päästään kiinni ennen kuin työkyky heikkenee. Haasteena on kuitenkin se, että Goforen kaltaisessa matalan hierarkian organisaatiossa esimiesten rooli on toisenlainen, jolloin perinteinen esimies-alais -ohjaussuhde ei toteudu. Työntekijällä on vastuu ja vapaus johtaa itse itseään. Tällöin on vaarana se, että työntekijä jää yksin ongelmansa kanssa, Heini selventää.

Toisinaan avun hakemisen esteenä ovat varsin inhimilliset tekijät. Intensiivinen työ ja tiukat aikataulut priorisoidaan helposti ja apua haetaan vasta sitten, kun työntekijä ei enää suoriudu työstään. Ajan varaaminen työterveyslääkärille saattaa olla myös ison kynnyksen takana, kun ei oikein tiedä onko oikeutettu hoitoon – helpompaa olisi mennä näyttämään murtunutta jalkaa.

Moodmetric-älysormuksen voi ottaa käyttöön ilman leimautumisen pelkoa ja jos omat epäilyt ylikuormittumisesta vahvistuvat, mittauksen tuottama objektiivinen data voi toimia hyvänä sysäyksenä lähteä korjaamaan tilannetta joko itsenäisesti tai organisaation tuella.

Moodmetric-älysormukset ovat myös vaivaton työkalu työnantajan näkökulmasta. Goforella on intrassa lista, josta työntekijät voivat vuorotellen käydä lainaamassa sormusta muutaman viikon mittausjaksoille. Heinin mukaan Moodmetric-sormuksen käyttöönotto on helppoa eikä sormusten kierrättäminen vaadi ylimääräistä managerointia.

Entä miehet, suostuvatko he pitämään sormusta?

Aiemmin kuormitukseen liittyvät pohdinnat ovat esiintyneet enemmän naisten puheissa, mutta nyt on selvästi huomattavissa se, kuinka miehet ovat kiinnostuneet ymmärtämään kuormitusta kokonaisvaltaisesti ja sen merkitystä hyvinvoinnille.

– Olen ollut positiivisen hämmentynyt siitä, kuinka hyvin miehet ovat lähteneet tähän mukaan. Epäilijöitä olen rohkaissut ajattelemaan sormusta mittarina, ei asusteena, Heini kertoo. – Toisaalta olemmehan me tällainen insinööriorganisaatio ja kaikenlainen mittaaminen kiinnostaa kyllä miehiä, Heini naurahtaa.

 

Haluatko kuulla lisää Moodmetricin stressinhallinnanpalveluista yrityksille? Pyydä yhteydenottoa tai vieraile verkkokaupassamme!

Yhteydenottopyyntö

 

Tästä Moodmetric-verkkokauppaan

 

Moodmetric-mittaus on saatavilla yrityksille Suomessa. Älysormuksia voivat ostaa ja vuokrata myös yksityishenkilöt. Kysy yrityspalveluistamme lisää: [email protected]

 

Moodmetric-älysormus apuna YTHS:llä opiskelijoiden stressinhallinnassa

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS:n Tampereen yksiköllä on hyviä kokemuksia sensoriteknologian hyödyntämisestä opiskelijoiden terveydenhoidossa.

Tampereen YTHS sai syksyllä 2016 insinööriopiskelijalta vinkin kokeilla Moodmetric-älysormusta opiskelijoiden stressinhallinnan tukena. Vastaava hoitaja Anna Malmberg-Virta YTHS:ltä kiinnostui ideasta heti, sillä stressinhallinnan haasteet ovat kasvava ongelma korkeakouluissa ja uusia opiskelijoiden tukemisen keinoja etsitään jatkuvasti. Sormuksia päätettiin ottaa käyttöön kolme kappaletta, ja tähän mennessä kaksitoista opiskelijaa on saanut sormuksen lainakäyttöön. Moodmetric-älysormuksia on hyödynnetty osana opiskelijaterveydenhoidon stressinhallinnan ohjauspalveluita YTHS:n Tampereen ja Hervannan toimipisteissä.

Malmberg-Virran mukaan Moodmetric-älysormuksen tuottama data on avannut uusia keskusteluväyliä opiskelijan ja terveydenhoidon ammattilaisen välille. Erityisesti teknisesti suuntautuneille opiskelijoille sormuksen tuottama objektiivinen ja visuaalinen data on ollut luonteva tapa keskustella opiskeluajan kuormittavuudesta ja löytää keinoja palautumiseen.

Jo kahden viikon käyttö on kokemusten mukaan lisännyt opiskelijoiden kiinnostusta omien tuntemusten havainnointiin sekä itsestä huolehtimiseen. Työntekijöiden keräämän palautteen mukaan Moodmetric-älysormus on auttanut opiskelijoita tunnistamaan stressiä ja käynnistänyt pohdiskelua omasta elämästä sekä toimintatavoista. Vastaavasti Moodmetric-älysormuksen avulla opiskelijat ovat oppineet tunnistamaan mikä rauhoittaa ja tyynnyttää, ja siten löytämään keinoja palautumiseen. Paljon itseltään vaativat opiskelijat ovat mittaustulosten myötä sallineet enemmän lepoa itselle ja käyttäjien tiedetään tehneen muutoksia arkeensa sormuksesta saadun palautteen perusteella.

Paras hyöty Malmberg-Virran mukaan Moodmetric-älysormuksesta on ollut kognitiolähtöisen stressin tunnistaminen. Hän kertoo esimerkin opiskelijasta, joka ihmetteli miksi kävelylenkit koiran kanssa näyttäytyivät kuormittavina hetkinä. Asiaa tarkemmin opiskelijan kanssa pohdittua ilmeni, että kuormittavuus johtui opiskelijan negatiivisesta suhtautumisesta koiran tempoiluun ja jatkuviin pysähtelyihin. Opiskelija tuli mittauksen avulla tietoisemmaksi siitä, millainen vaikutus omilla ajatuksilla ja tunteilla on omaan kuormittuneisuuteen.

Malmberg-Virta on hyödyntänyt Moodmetric-älysormusta myös omalla yksityisvastaanotollaan kognitiivisena psykoterapeuttina ja kertoo, että tällä mittarilla tapahtuva asiakkaan itsemonitorointi voi joissain tapauksissa edistää terapian vaikuttavuutta. Reaaliaikainen ja asiakkaalla jatkuvasti käytössä oleva psykofysiologinen palaute mahdollistaa asiakkaalle roolin, jossa hän on aktiivinen toimija ja motivoituu ottamaan vastuuta oman hyvinvointinsa suhteen. Malmberg-Virta pitääkin Moodmetric-älysormusta toimivana stressinhallinnan työkaluna.

 

Lisää aiheesta:
Lue artikkeli kroonistuvan stressin kokemuksesta blogistamme

Kun stressi pääsi kroonistumaan

Olen käyttänyt Moodmetric-sormusta säännöllisesti parin vuoden ajan. Alussa, kun elämä ei ollut kovin hektistä, en tuntenut itseäni erityisen stressaantuneeksi. Tsekkailin stressitasojen vaihteluita Moodmetricin mobiilisovelluksesta aina silloin tällöin, mutta koska tasoissa ei ollut mitään erityistä, en ollut huolissani.

Kunnes tuli tammikuu 2016.

Huomasin kroonistuneen stressin ensimmäiset merkit jo joululomalla. Toivottomuuden tunne ja kyynisyys olivat alkaneet nostaa päätään, sillä kaksi ja puoli vuotta melko raskasta perhe-elämää oli vienyt voimat totaalisesti. Perheemme koko oli muuttunut merkittävästi muutama vuosi aiemmin, kun lapsiluku muuttui yhdestä kolmeen kerralla. Ilman kunnollista turvaverkkoa, puolisoni ja minä työskentelimme koneenomaisesti huolehtiaksemme perheestämme. Lopulta olimme niin uupuneita, että ainoa asia, joka piti toivoa yllä, oli mahdollisuus käydä töissä “lepäämässä”. On hieman nurinkurista, että täytyy mennä töihin palautuakseen perhe-elämästä.

Töissä kroonisen stressin oireet ilmenivät muistiongelmina. Kollegani saivat useat makeat naurut alkaessani unohdellessa asioita. Saatoin esimerkiksi palaverissa kehua hyvin tehtyä työtä kuullakseni, että olin itse ollut osallisena siinä muutama viikko aiemmin.

Tammikuun lopulla huomasin muutokset fyysisessä kunnossa, vaikka treenimäärä ei ollut muuttunut. En enää suoriutunut normaaleista kahvakuulaharjoituksista, joiden avulla olin ylläpitänyt lihaskuntoa edellisinä vuosina. Tunsin itseni todella väsyneeksi. Halusin treenata, mutta en vain yksinkertaisesti jaksanut.

Sitten tuli ensimmäinen flunssa. Ja toinen. Ja kolmas. Pian huomasin, että olin ainoa perheessämme, joka oli jatkuvasti kipeänä. (Heinäkuun loppuun mennessä olin ollut kipeänä lähes kymmenen kertaa). Immuunijärjestelmäni oli heikentynyt.

Maaliskuussa otin tietoisen riskin lähtiessäni osakkaaksi Moodmetriciin. Yrittäjyys oli ollut haaveena pitkään, mutta olin hieman epäileväinen ajoituksen suhteen. Tiesin, että innostukseen liittyvän positiivisen stressin lisääminen pahimpiin ruuhkavuosiin saattaisi olla haastava yhdistelmä. Malttaisinko laittaa riittävästi paukkuja palautumiseen?

Huhtikuussa huomasin, että Moodmetric-lukemani olivat epätyypillisen korkealla. En ollut kuitenkaan kovin huolissani, sillä nukuin edelleen yöt todella hyvin ja koin palautuvani riittävästi. Kaiken kaikkiaan olin kuitenkin taas toiveikas tulevaisuuden suhteen ja hommia oli mukava paiskia.

Kevät ja alkukesä 2016 olivat hektistä ja jännittävää aikaa. Työstimme firman visiota ja strategiaa uuteen uskoon, ja kävimme niistä paljon keskusteluja eri tahojen kanssa. Kannustava palaute lisäsi innostusta ja toisinaan oli vaikea pidättäytyä työskentelemästä yömyöhään. Toisaalta olin kuitenkin jo alkanut hieman kyseenalaistaa kykyäni suoriutua töistä ja tuntui, etten saa aikaan riittävästi. Tuolloin alkoi olla jo selvää, että nyt käydään ylikierroksilla. Toivoin, että jaksaisin kuitenkin vielä kesälomaan saakka.

Kesäloman alkaessa huokaisin helpotuksesta – olin selvinnyt turvapuomin toiselle puolelle. Nyt olisi aikaa rentoutua ja palautua.

Tunne kesti tosin vain hetken, sillä aloin kärsiä univaikeuksista. Kävin niin ylikierroksilla, että en saanut nukahdettua illalla. Nukkumaanmenosta tuli mörkö, joka ei enää ollutkaan yhtä miellyttävä asia kuin ennen. Ei kovin palauttavaa lepäämistä, kun makaa valveilla vielä kello kolme yöllä sydän rinnassa jyskyttäen.

Lienee selvää, että kesäloma tuli kohdalleni liian myöhään. Moodmetric-lukemat kirkuivat punaista. Olin laiminlyönyt palautumisen ja ylittänyt rajan, jota ei pitäisi. Olen erittäin tietoinen siitä, että univaikeuksien kanssa ei kannata pelleillä.

Tuolloin päätin, että aktiivinen palautuminen on yksinkertaisesti vain saatava mahtumaan päivittäiseen elämään. Säännölliset mindfulness-harjoitukset, palauttava liikunta, riittävä uni ja ruovaliomuutokset – kirjoittelen näistä ja muista keinoistani stressitasojen laskemiseksi pian lisää.

Ja hei, onneksi lapset kasvaa!