Helmee: Kasvuyrityksen on pidettävä jokainen työntekijä terveenä ja hyvinvoivana

Helmee haluaa juurruttaa stressinhallintaosaamisen osaksi organisaatiokulttuuria heti yrityksen alkutaipaleella ja ennaltaehkäistä sairauslomia.

Helmee Imaging Oy on tamperelainen yritys, joka on kasvanut lyhyessä ajassa kuudesta kahdentoista ammattilaisen yritykseksi. Helmee myy ja kehittää konenäköä ja robotiikkaa autoteollisuuden komponenttivalmistajille. Helmeen erikoisalaa ovat kiiltäväpintaisten kappaleiden automaattinen laaduntarkistus. Esimerkkeinä mm. kromatut oven kahvat, maalatut kojelaudan osat, tai vaikka iskunvaimentimen männänvarret. Seuraavan kolmen vuoden aikana Helmeen tavoite on kaksinkertaistaa liikevaihto joka vuosi. Tähän tavoitteeseen tarvitaan monia hyviä ihmisiä ja raikasta asennetta itsensä johtamiseen.

Helmeellä toteutettiin kahden viikon Moodmetric-mittaus syyskuussa 2018 toimitusjohtaja Matti Saarisen toiveesta. -Tärkein syy sille, että lähdettiin tähän mukaan on se, että meillä on pieni porukka, mutta kova kasvuvauhti. Päivittäin joudumme tekemään valintoja sen suhteen, mitä emme tee. Töitä olisi enemmän kuin pystymme niitä vastaanottamaan. Meidän on pidettävä jokainen työntekijä työkykyisenä joka päivä – ei ole yksinkertaisesti varaa ylimääräisiin sairauslomiin. Jos joku lähtee tai jättää työt kesken, se on pienelle yritykselle katastrofi Matti sanoo.

Matti Saarinen on aiemmissa työpaikoissaan nähnyt paljon, mitä ylikuormitus ja huonot stressinhallintataidot voivat saada aikaan, ja haluaa nyt ennaltaehkäistä sitä Helmeellä. Alkoholi, avioero, työpaikan vaihtaminen, ilmapiirin myrkyttäminen ja jopa muutamaksi viikoksi katoaminen ovat hänen mielestään tyypillisiä stressinhallintakeinoja erityisesti miesvaltaisessa työyhteisössä, kun työntekijällä ei ole riittävästi omaa osaamista ja työyhteisön tukea.

– Tämä aihepiiri saa paljon palstatilaa mediassa, mutta siitä ei ole hyötyä, jos ei tunne itseä. Moodmetric-mittauksen avulla me ollaan jokainen saatu lisää itsetuntemusta. Data on tuonut monelle aika yllättäviäkin oivalluksia omasta kuormituksesta ja kuinka siihen voi itse vaikuttaa. Kehon stressireaktiot eivät aina ole samoja, mitä itse tilanteesta kuvittelemme. 

– Mittauksen avulla ymmärrämme myös työyhteisönä paremmin, kuinka yksilöllistä stressinhallinta on. Vain tuntemalla itsensä ja oman tapansa reagoida, voi oppia löytämään itselle parhaimmat työskentelytavat ja hallitsemaan stressiä paremmin. Työyhteisön tehtävänä on tarjota tukea ja työkaluja siihen, Matti jatkaa. – Stressinhallinnassa pelkkä tieto ei kuitenkaan usein riitä. Siksi otimme tähän kehitystyöhön mukaan mentaalivalmentaja Pertti Ratilaisen.

Tietoa on, mutta se ei siirry arjen valintoihin

Pertti Ratilainen on toiminut mentaalivalmentajana ryhmille ja yksilöille reilut 11 vuotta. Hän näkee jatkuvasti työssään, kuinka tiedon rooli elämäntapamuutoksissa on ristiriitainen. Valmennettavat tietävät kyllä, että hyvinvoinnin kolme tärkeintä elementtiä ovat uni ja palautuminen, ravinto sekä liikunta, mutta tieto ei siirry käytännön tasolle. – Oli kysymyksessä mikä tahansa aikuisten ryhmä, jonka kanssa olen työskennellyt, törmään aina samaan ristiriitaan tiedon ja arjen käytäntöjen välillä. Kun kysyn heiltä, tietävätkö he kuinka paljon ihmisen tulisi nukkua palautuakseen ja voidakseen hyvin, yleensä kaikki paikalla olijat nyökkäävät. Esittäessäni seuraavan kysymyksen, kuinka moni nukkuu säännöllisesti noin 8 tuntia vuorokaudessa, vastaukseksi saan pälyileviä katseita. Takarivissä pari ihmistä katsoo epäilevästi toisiaan ja melkein nostaa käden ylös. Sama ristiriita toistuu kahden muun osa-alueen kanssa, Pertti sanoo.

Pertti Ratilainen ”syö myös itse omia lääkkeitään”. Tässä meneillään hengitysharjoitus Moodmetric-älysormuksella mitattuna.

Pertti on käyttänyt paljon aikaa elämäntapamuutosten ymmärtämiseen. Tutkimusten mukaan muutoksen läpiviemiseen tarvitaan aikaa 3-9 kuukautta.  – Kärsimättömyys on yksi merkittävä syy, miksi niin moni vankka lupaus paremmasta itsensä huolehtimisesta romahtaa – ei jakseta odottaa tuloksia. Tuloksia pitäisi nähdä heti, mieluummin huomenna ja viimeistään tämän viikon aikana, Pertti sanoo.

Toinen merkittävä syy on pakon puuttuminen. – On surullista nähdä nyt 56-vuotiaana, mihin jatkuva itsensä laiminlyönti voi johtaa. Viimeisen viiden vuoden aikana olen kohdannut kaveripiirissäni useita syöpätapauksia. Osa niistä on päätynyt hautajaisiin, osa on saanut jatkoajan elämäänsä. Tämä on se toinen syy, miksi ihmiset muuttavat elämäntapojaan – kun on pakko. Toinen vaihtoehto muutokselle on, että ihminen löytää todella tärkeän syyn, miksi haluaisi esimerkiksi panostaa unen laatuun ja määrään. Minun tehtäväni on auttaa valmennettaviani löytämään se syy, joka kannattelee heidät elämäntapamuutoshankkeissa maaliin saakka ja tukea heidän matkaansa siinä.

Reaaliaikainen data motivoi elämäntapamuutoksissa

Terveellisten elämäntapamuutosten näkyvät vaikutukset ilmenevät usein esimerkiksi mielialan kohentumisena, energisyytenä ja onnellisuuden tunteen lisääntymisenä.

– Jos valmennettavan lähtötilanne on se, että stressi on päässyt kroonistumaan toden teolla, voi mennä useita kuukausia, että autonominen hermosto saadaan taas tasapainoon ja vireystilat kohdilleen. Tällöin on hyvä, jos valmennettava voi seurata omien valintojensa vaikutusta fysiologiaansa Moodmetric-älysormuksen avulla. Reaaliaikainen ja tarkka palaute motivoi löytämään juuri itselle sopivat keinot ja jatkamaan kohti tasapainon saavuttamista. Moodmetric-datasta näkee hyvin milloin suunta on oikea, vaikka mieliala tai koettu vireystaso eivät ole vielä valmennettavan tietoisella tasolla muuttuneet, Pertti kertoo.

Pertti Ratilainen tekee yhteistyötä Helmeen kanssa ja työntekijät voivat halutessaan varata Pertiltä henkilökohtaista valmennusta.

 

Kysy lisää Moodmetricin palveluista yrityksille: [email protected] / 044 309 6997

Pyydä tarjous Moodmetric-mittauksesta!

 

Huom! Kaikista 15.11.2018 mennessä tilatuista Moodmetric-mittauksista 10 % alennus. 

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle

Stressinhallinnassa lähtötaso ja tavoitteet ovat yhtä tärkeitä kuin fyysisen kunnon ylläpidossa. Työnantaja toivoo, että jokainen työntekijä on terve ja hyvinvoiva koko työuransa ajan, ja useimmat yritykset edistävät näitä tavoitteita systemaattisesti. Yksilön kannalta tilanteita on yhtä monta kuin henkilöitäkin.

Fyysisen kunnon tavoitteena voi olla vähentää sohvalla löhöilyä, toisessa päässä on vaikkapa maratonjuoksu tiettyyn aikaan tai crossfitin suomenmestaruus. Henkisellä puolella liian monen tavoite on vain jaksaa seuraavaan päivään.

“Näin hallitset stressiä paremmin” tai “5 tapaa stressittömämpään elämään” ovat otsikkoina kiinnostavia ja herättävät pohtimaan omaa jaksamista. Usein nämä vinkit jättävät huomiotta henkilön kokonaiselämäntilanteen, onko henkilön kokema stressi pääosin positiivista vai negatiivista, ja miten ylipäänsä stressiin suhtautuu.

Moodmetric-älysormus on markkinoiden ainoa mittari, joka näyttää kognitiivisen ja emotionaalisen kuormituksen reaaliaikaisesti ja mahdollistaa mittauksen myös pitkällä ajanjaksolla.

Moodmetric-mittausdata pitkiltä ajanjaksoilta on lisännyt ymmärrystä stressistä

Moodmetric-datan analysointi neljän vuoden ajalta on tuonut meille merkittävästi uutta ymmärrystä henkisestä kuormituksesta useita viikkoja tai kuukausia kestäviltä seurantajaksoilta. Merkittävimmät löydökset puoltavat henkilön lähtötilanteen parempaa ymmärrystä stressinhallinnassa.

1. Henkilöiden tapa vireytyä on erilainen

Moodmetric-mittauksen perusteella ihmiset voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen ryhmään

  • Voimakkaasti ja helposti vireytyvät, eli jotka reagoivat suurella intensiteetillä emotionaalisiin ja kognitiivisiin ärsykkeisiin.
  • Lakonisemmin reagoivilla stressitasot poikkeavat keskiarvosta vähemmän kuin yllä. Vireystaso voi kummassakin ryhmässä nousta hyvinkin nopeasti, mutta jälkimmäisessä ryhmässä palautuminen normaalitasolle on myös nopeaa.

Ensimmäiseen ryhmään kuuluvien on yleensä kiinnitettävä palautumiseen enemmän huomiota joka päivä. Yöuni voi tasapainoisessa tilanteessa olla ensimmäisen ryhmän edustajilla paljon syvempää ja rauhallisempaa kuin toisessa ryhmällä.

Esimerkki: Helposti vireytyvän henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

Toisessa ryhmässä palautuminen voi olla yön aikana kevyempää, koska sympaattinen hermosto kuormittuu päivän aikana vain maltillisesti.

Esimerkki: Vähemmän reagoivan henkilön tyypillinen Moodmetric-mittaustulos, vasemmalla päivä klo 06-18, oikealla yö, klo 18-06.

On hyvä ymmärtää, millainen on oma tapa vireytyä. Tapoja on yhtä paljon kuin yksilöitäkin ja eri elämänvaiheissa tässä voi myös tulla muutosta.

Mikään tapa reagoida ei ole hyvä tai huono, evoluution saatossa on tarvittu monia tapoja aktivoitua – ja näin on edelleen. Eri tavoin toimivia ihmisiä tarvitaan niin sosiaalisissa- kuin työyhteisöissä.

2. Myös innostuksesta täytyy palautua

Tämä tarkoittaa sitä, että myös positiivinen stressi pitkään jatkuessaan voi uuvuttaa. Työlleen omistautujat, yrittäjät, luovat ihmiset ja monet muut voivat nauttia positiivisesta stressistä ja tekemisen hyvästä kierteestä liian pitkään. Unelmatyössäkin voi uupua.

Mittarit ja testit saattavat kertoa paljonkin, mutta oma kokemus on aina se tärkein. Mikä on elämäntilanteeni, työ, perhe, vapaa-aika, suhteet ystäviin? Koenko asioiden olevan keskimäärin hyvin? Jos koen stressiä, millaista se on, miten se tuntuu ja miten se vaikuttaa elämääni?

Moodmetric-mittari on tuki yksilölliseen stressinhallintaan. Se antaa arvokasta mittaustietoa ja lisää itsetuntemusta.

Mittaustulos tulee aina asettaa oman elämän raameihin. Samanlaiset lukemat voivat tilanteesta riippuen merkitä hyvin eri asiaa. Hyvin matalia stressitasoja voidaan mitata sekä masentuneilla että perusrauhallisilla viilipytyillä.

Tästä syystä Moodmetric-sovellus ei ohjaa tai anna yksilöllisiä neuvoja. Kaikille sopivia ohjeita stressinhallintaan olemme koonneet tänne.

3. Lähtötilanne stressinhallinnassa tarkoittaa omaa käsitystä elämäntilanteesta

Mikä minua stressaa, mikä palauttaa, mikä on oma tapani vireytyä? Osaatko sijoittaa itsesi nelikentälle, joka kuvaa hyvinvoinnin perusulottuvuuksia?

Hyvinvoinnin nelikenttä pyrkii määrittelemään kuinka korkea stressitaso/vireystila on, ja onko tila positiivinen tai negatiivinen. Moodmetric-sovelluksen analytiikkanäyttö noudattaa samaa perusideaa, ja auttaa huomaamaan että oma kohta nelikentässä voi vaihdella sen mukaan kysytäänkö asiaa työn, perheen tai muun asian kannalta.

Kuva: Tutkijoiden käyttämä hyvinvoinnin nelikenttä vasemmalla, oikealla Moodmetric-sovelluksen Analytiikkanäyttö, joka kuvaa samalla periaatteella eri elämän osa-alueita mittausdatan ja henkilön omien päiväkirjamerkintöjen perusteella

Oman tilanteen tulkintaan liittyy myös tapa vireytyä, osa henkilöistä liikkuu pääosin alasektorissa, eli korkeat vireystilat eivät ole luontevia. Nelikentän oikealla puolella tilanne on usein hyvä, oli koettu stressitila sitten korkea tai matala.

Miten Moodmetric-mittaus auttaa stressinhallinnassa?

Moodmetric-mittaus auttaa sijoittamaan itsensä oikein stressin kartalle ja lisäämään ymmärrystä itsestään. Mikä minua stressaa, mikä ei, mitkä ovat stressitasoni kun vertaan tavoitteeseen eli tasapainoon?

– Entä millaisia Moodmetric-lukemia tulisi tavoitella?

Mikään yksittäinen mittaustulos ei ole hyvä tai huono. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena on tasapaino, eli yön uni ja päivän muu lepo kompensoi sympaattisen hermoston kognitiivisesta tai emotionaalisesta stressistä johtuvaa aktivaatiota. Kun Moodmetric-vuorokausikeskiarvo on noin 50, antaa se indikaation autonomisen hermoston tasapainosta.

Hyvä lähtökohta stressinhallinnalle on tiedostaa oma tilanne niin tarkkaan kuin mahdollista. Mitattu kognitiivisen ja emotionaalisen stressin kuormitus on tässä usein sekä apuna että motivoivana tekijänä.

Moodmetric-älysormus on tilattavissa verkkokaupastamme. Yrityksille tarjoamme kahden viikon mittausta min 10 hengen ryhmille. Pyydä tarjous: [email protected], puh: 044 309 6997